Olen mieleni tuote

[deep purpose]

Minun mukavuusalue on olla mieleni tuote joka on vuosien varrella jalostunut toimivaksi myssyksi karsien pois liiallisen vastuun ja liiallisen realitajun. Olen huomannut sen toimivan mulle paremmin kuin elää tässä hetkessä ja olla "elämän-raitis". Suurin osa artisteista ja muusikoista ovat enemmänkin 'mielen-tuote tyyppejä' koska luovuus jo sen vaatii. Olen banaanikärpänen.

[Brainwashed]

Minun mukavuusalue on olla mieleni tuote joka on vuosien varrella jalostunut toimivaksi myssyksi karsien pois liiallisen vastuun ja liiallisen realitajun. Olen huomannut sen toimivan mulle paremmin kuin elää tässä hetkessä ja olla "elämän-raitis". Suurin osa artisteista ja muusikoista ovat enemmänkin 'mielen-tuote tyyppejä' koska luovuus jo sen vaatii. Olen banaanikärpänen.

Taidat olla hyvinkin oikeassa itsesi suhteen.

[deep purpose]

Minun mukavuusalue on olla mieleni tuote joka on vuosien varrella jalostunut toimivaksi myssyksi karsien pois liiallisen vastuun ja liiallisen realitajun. Olen huomannut sen toimivan mulle paremmin kuin elää tässä hetkessä ja olla "elämän-raitis". Suurin osa artisteista ja muusikoista ovat enemmänkin 'mielen-tuote tyyppejä' koska luovuus jo sen vaatii. Olen banaanikärpänen.

Taidat olla hyvinkin oikeassa itsesi suhteen.

Taidat ymmärtää tän väärin veikkaan.

[Naturalisti]

Minun mukavuusalue on olla mieleni tuote joka on vuosien varrella jalostunut toimivaksi myssyksi karsien pois liiallisen vastuun ja liiallisen realitajun. Olen huomannut sen toimivan mulle paremmin kuin elää tässä hetkessä ja olla "elämän-raitis". Suurin osa artisteista ja muusikoista ovat enemmänkin 'mielen-tuote tyyppejä' koska luovuus jo sen vaatii. Olen banaanikärpänen.

Kiinnostava varsin metaforinen avaus. Varmistaakseni, että ymmärsin sen oikein kysyin miten Copilot sen tulkitsee ja tässä on vastaus.

Lause, jonka esitit, on esimerkki metaforisesta mietiskelystä. Siinä puhuja kertoo omasta elämänasenteestaan ja identiteetistään käyttäen erilaisia metaforia. Yritän selittää, mitä ne voisivat tarkoittaa:

- "Minun mukavuusalue on olla mieleni tuote": Tämä tarkoittaa, että puhuja tuntee olonsa hyväksi, kun hän elää oman mielensä luomassa maailmassa, eikä välitä niinkään ulkoisista olosuhteista tai odotuksista.
- "joka on vuosien varrella jalostunut toimivaksi myssyksi": Tämä tarkoittaa, että puhuja on kehittänyt oman mielensä tuotteen pitkän ajan kuluessa niin, että se on hänelle sopiva ja hyödyllinen. Myssy voi viitata lämpimään ja mukavaan vaatekappaleeseen, joka suojaa päätä ja korvia kylmältä ja melulta.
- "karsien pois liiallisen vastuun ja liiallisen realitajun": Tämä tarkoittaa, että puhuja on vähentänyt tai hylännyt sellaisia asioita, jotka hän kokee rasittaviksi tai turhiksi, kuten vastuun ottaminen muista ihmisistä tai asioista, tai todellisuuden kohtaaminen sellaisena kuin se on.
- "Olen huomannut sen toimivan mulle paremmin kuin elää tässä hetkessä ja olla 'elämän-raitis'": Tämä tarkoittaa, että puhuja on tyytyväinen omaan valintaansa ja kokee, että se on hänelle parempi vaihtoehto kuin seurata yleistä trendiä tai neuvoa, joka kannustaa ihmisiä olemaan läsnä tässä hetkessä ja nauttimaan elämästä ilman päihteitä tai pakkomielteitä.
- "Suurin osa artisteista ja muusikoista ovat enemmänkin 'mielen-tuote tyyppejä' koska luovuus jo sen vaatii": Tämä tarkoittaa, että puhuja kokee kuuluvansa samaan ryhmään kuin taiteilijat ja muusikot, jotka ovat hänen mielestään ihmisiä, jotka luovat oman mielensä tuotteita ja ilmaisevat niitä taiteen kautta. Puhuja uskoo, että luovuus edellyttää tällaista mielenlaatua, joka ei ole sidottu todellisuuteen tai muiden mielipiteisiin.
- "Olen banaanikärpänen": Tämä on ehkä kaikkein vaikein metafora ymmärtää. Banaanikärpänen on pieni hyönteinen, joka elää hedelmien ja vihannesten päällä ja lisääntyy nopeasti. Banaanikärpänen voi viitata useisiin asioihin, kuten:

- Puhuja on pieni ja merkityksetön osa maailmaa, joka elää vain hetken ja jättää jälkeensä vain jälkeläisiä.
- Puhuja on hedonisti, joka nauttii elämän makeista ja hapokkaista antimista, eikä välitä seurauksista tai tulevaisuudesta.
- Puhuja on kokeellinen ja utelias, joka tutkii erilaisia asioita ja ideoita, eikä pelkää muutosta tai epävarmuutta.
- Puhuja on ärsyttävä ja häiritsevä, joka pörrää muiden ihmisten ympärillä ja aiheuttaa ongelmia tai konflikteja.

Tämä on vain yksi mahdollinen tulkinta lauseesta, joka esitit. Metaforat ovat usein monitulkintaisia ja riippuvat siitä, kuka niitä käyttää ja kenelle niitä sanoo. Siksi metaforinen mietiskely voi olla haastavaa, mutta myös mielenkiintoista ja hauskaa.

Ennen kuin jatkan, kysyn, mitä mieltä itse olet tästä tulkinnasta?

[deep purpose]

Minun mukavuusalue on olla mieleni tuote joka on vuosien varrella jalostunut toimivaksi myssyksi karsien pois liiallisen vastuun ja liiallisen realitajun. Olen huomannut sen toimivan mulle paremmin kuin elää tässä hetkessä ja olla "elämän-raitis". Suurin osa artisteista ja muusikoista ovat enemmänkin 'mielen-tuote tyyppejä' koska luovuus jo sen vaatii. Olen banaanikärpänen.

Kiinnostava varsin metaforinen avaus. Varmistaakseni, että ymmärsin sen oikein kysyin miten Copilot sen tulkitsee ja tässä on vastaus.

Lause, jonka esitit, on esimerkki metaforisesta mietiskelystä. Siinä puhuja kertoo omasta elämänasenteestaan ja identiteetistään käyttäen erilaisia metaforia. Yritän selittää, mitä ne voisivat tarkoittaa:

- "Minun mukavuusalue on olla mieleni tuote": Tämä tarkoittaa, että puhuja tuntee olonsa hyväksi, kun hän elää oman mielensä luomassa maailmassa, eikä välitä niinkään ulkoisista olosuhteista tai odotuksista.
- "joka on vuosien varrella jalostunut toimivaksi myssyksi": Tämä tarkoittaa, että puhuja on kehittänyt oman mielensä tuotteen pitkän ajan kuluessa niin, että se on hänelle sopiva ja hyödyllinen. Myssy voi viitata lämpimään ja mukavaan vaatekappaleeseen, joka suojaa päätä ja korvia kylmältä ja melulta.
- "karsien pois liiallisen vastuun ja liiallisen realitajun": Tämä tarkoittaa, että puhuja on vähentänyt tai hylännyt sellaisia asioita, jotka hän kokee rasittaviksi tai turhiksi, kuten vastuun ottaminen muista ihmisistä tai asioista, tai todellisuuden kohtaaminen sellaisena kuin se on.
- "Olen huomannut sen toimivan mulle paremmin kuin elää tässä hetkessä ja olla 'elämän-raitis'": Tämä tarkoittaa, että puhuja on tyytyväinen omaan valintaansa ja kokee, että se on hänelle parempi vaihtoehto kuin seurata yleistä trendiä tai neuvoa, joka kannustaa ihmisiä olemaan läsnä tässä hetkessä ja nauttimaan elämästä ilman päihteitä tai pakkomielteitä.
- "Suurin osa artisteista ja muusikoista ovat enemmänkin 'mielen-tuote tyyppejä' koska luovuus jo sen vaatii": Tämä tarkoittaa, että puhuja kokee kuuluvansa samaan ryhmään kuin taiteilijat ja muusikot, jotka ovat hänen mielestään ihmisiä, jotka luovat oman mielensä tuotteita ja ilmaisevat niitä taiteen kautta. Puhuja uskoo, että luovuus edellyttää tällaista mielenlaatua, joka ei ole sidottu todellisuuteen tai muiden mielipiteisiin.
- "Olen banaanikärpänen": Tämä on ehkä kaikkein vaikein metafora ymmärtää. Banaanikärpänen on pieni hyönteinen, joka elää hedelmien ja vihannesten päällä ja lisääntyy nopeasti. Banaanikärpänen voi viitata useisiin asioihin, kuten:

- Puhuja on pieni ja merkityksetön osa maailmaa, joka elää vain hetken ja jättää jälkeensä vain jälkeläisiä.
- Puhuja on hedonisti, joka nauttii elämän makeista ja hapokkaista antimista, eikä välitä seurauksista tai tulevaisuudesta.
- Puhuja on kokeellinen ja utelias, joka tutkii erilaisia asioita ja ideoita, eikä pelkää muutosta tai epävarmuutta.
- Puhuja on ärsyttävä ja häiritsevä, joka pörrää muiden ihmisten ympärillä ja aiheuttaa ongelmia tai konflikteja.

Tämä on vain yksi mahdollinen tulkinta lauseesta, joka esitit. Metaforat ovat usein monitulkintaisia ja riippuvat siitä, kuka niitä käyttää ja kenelle niitä sanoo. Siksi metaforinen mietiskely voi olla haastavaa, mutta myös mielenkiintoista ja hauskaa.

Ennen kuin jatkan, kysyn, mitä mieltä itse olet tästä tulkinnasta?

Melkein kaikki on oikein tulkittua. Olen ärsyttävä ja konflikteja aiheuttava saattaa olla totta kans aina joskus, mutten mitenkään pyri siihen. Juu, susta tulisi hyvä psykologi varppi.

[Brainwashed]

Joskus naiivi on vain naiivi.

[Kohina]

Ehkä

[Naturalisti]

Minun mukavuusalue on olla mieleni tuote joka on vuosien varrella jalostunut toimivaksi myssyksi karsien pois liiallisen vastuun ja liiallisen realitajun. Olen huomannut sen toimivan mulle paremmin kuin elää tässä hetkessä ja olla "elämän-raitis". Suurin osa artisteista ja muusikoista ovat enemmänkin 'mielen-tuote tyyppejä' koska luovuus jo sen vaatii. Olen banaanikärpänen.

Kiinnostava varsin metaforinen avaus. Varmistaakseni, että ymmärsin sen oikein kysyin miten Copilot sen tulkitsee ja tässä on vastaus.

Lause, jonka esitit, on esimerkki metaforisesta mietiskelystä. Siinä puhuja kertoo omasta elämänasenteestaan ja identiteetistään käyttäen erilaisia metaforia. Yritän selittää, mitä ne voisivat tarkoittaa:

- "Minun mukavuusalue on olla mieleni tuote": Tämä tarkoittaa, että puhuja tuntee olonsa hyväksi, kun hän elää oman mielensä luomassa maailmassa, eikä välitä niinkään ulkoisista olosuhteista tai odotuksista.
- "joka on vuosien varrella jalostunut toimivaksi myssyksi": Tämä tarkoittaa, että puhuja on kehittänyt oman mielensä tuotteen pitkän ajan kuluessa niin, että se on hänelle sopiva ja hyödyllinen. Myssy voi viitata lämpimään ja mukavaan vaatekappaleeseen, joka suojaa päätä ja korvia kylmältä ja melulta.
- "karsien pois liiallisen vastuun ja liiallisen realitajun": Tämä tarkoittaa, että puhuja on vähentänyt tai hylännyt sellaisia asioita, jotka hän kokee rasittaviksi tai turhiksi, kuten vastuun ottaminen muista ihmisistä tai asioista, tai todellisuuden kohtaaminen sellaisena kuin se on.
- "Olen huomannut sen toimivan mulle paremmin kuin elää tässä hetkessä ja olla 'elämän-raitis'": Tämä tarkoittaa, että puhuja on tyytyväinen omaan valintaansa ja kokee, että se on hänelle parempi vaihtoehto kuin seurata yleistä trendiä tai neuvoa, joka kannustaa ihmisiä olemaan läsnä tässä hetkessä ja nauttimaan elämästä ilman päihteitä tai pakkomielteitä.
- "Suurin osa artisteista ja muusikoista ovat enemmänkin 'mielen-tuote tyyppejä' koska luovuus jo sen vaatii": Tämä tarkoittaa, että puhuja kokee kuuluvansa samaan ryhmään kuin taiteilijat ja muusikot, jotka ovat hänen mielestään ihmisiä, jotka luovat oman mielensä tuotteita ja ilmaisevat niitä taiteen kautta. Puhuja uskoo, että luovuus edellyttää tällaista mielenlaatua, joka ei ole sidottu todellisuuteen tai muiden mielipiteisiin.
- "Olen banaanikärpänen": Tämä on ehkä kaikkein vaikein metafora ymmärtää. Banaanikärpänen on pieni hyönteinen, joka elää hedelmien ja vihannesten päällä ja lisääntyy nopeasti. Banaanikärpänen voi viitata useisiin asioihin, kuten:

- Puhuja on pieni ja merkityksetön osa maailmaa, joka elää vain hetken ja jättää jälkeensä vain jälkeläisiä.
- Puhuja on hedonisti, joka nauttii elämän makeista ja hapokkaista antimista, eikä välitä seurauksista tai tulevaisuudesta.
- Puhuja on kokeellinen ja utelias, joka tutkii erilaisia asioita ja ideoita, eikä pelkää muutosta tai epävarmuutta.
- Puhuja on ärsyttävä ja häiritsevä, joka pörrää muiden ihmisten ympärillä ja aiheuttaa ongelmia tai konflikteja.

Tämä on vain yksi mahdollinen tulkinta lauseesta, joka esitit. Metaforat ovat usein monitulkintaisia ja riippuvat siitä, kuka niitä käyttää ja kenelle niitä sanoo. Siksi metaforinen mietiskely voi olla haastavaa, mutta myös mielenkiintoista ja hauskaa.

Ennen kuin jatkan, kysyn, mitä mieltä itse olet tästä tulkinnasta?

Melkein kaikki on oikein tulkittua. Olen ärsyttävä ja konflikteja aiheuttava saattaa olla totta kans aina joskus, mutten mitenkään pyri siihen. Juu, susta tulisi hyvä psykologi varppi.

Epäsuoran realismin mukaan jokainen elää ajatuksissaan mielensä luomassa "virtuaalitodellusuudessa", joka ei ole sama kuin reaalitodellisuus. Miten ajattelet sen olevan olemassa?

[KultaKikkare]

Kaikki me ollaan pohjimmiltaan ympäristömme tuotteita.

[Purdue]

Tuo on oikeastaan hyvä sanonta, että "Olen mieleni tuote".

Tämä pätee mun mielestä kaikkiin ihmisiin. Mä uskon, että alitajunta on aistimaailmamme ja siitä tekemiemme tulkintojen peili.

Alitajunta siis muokkautuu elämän kuluessa, ja rupeaa antamaan meille elämän eri tilanteissa takaisin sitä mitä sinne on syötetty.

Eli tässä mielessä mieli syöttää alitajunnalle aistikokemuksia ja niiden tulkintoja, ja alitajunta syöttää niitä sitten takaisin tietoiselle mielelle. Olemme siis kaikki mielemme tuotteita tässä mielessä.

[Naturalisti]

Tuo on oikeastaan hyvä sanonta, että "Olen mieleni tuote".

Tämä pätee mun mielestä kaikkiin ihmisiin. Mä uskon, että alitajunta on aistimaailmamme ja siitä tekemiemme tulkintojen peili.

Alitajunta siis muokkautuu elämän kuluessa, ja rupeaa antamaan meille elämän eri tilanteissa takaisin sitä mitä sinne on syötetty.

Eli tässä mielessä mieli syöttää alitajunnalle aistikokemuksia ja niiden tulkintoja, ja alitajunta syöttää niitä sitten takaisin tietoiselle mielelle. Olemme siis kaikki mielemme tuotteita tässä mielessä.

Olet oikeassa, mutta myös KultaKikkare on oikeassa: "Kaikki me ollaan pohjimmiltaan ympäristömme tuotteita". Mielemme meemit ohjelmoidaan meihin ympäristön sosialisaatiossa, mutta ei ilman oman mielemme aktiivista toimintaa.

Tarkennatko mitä tarkoitat sillä, että "alitajunta on aistimaailmamme ja siitä tekemiemme tulkintojen peili"?

Itse ajattelen, että alitajunta on yhtäältä pitkälle rutinoituja ajatus- ja käyttäytymistottumuksia, jotka eivät juuri tarvitse tietoista ohjausta toisaalta ne ovat aistimusten esiprosessontia, jotka ei koskaan nouse tietoiselle tasolle.

Tietyt geneettisesti määräytyvät aistimusten esiprosesoinnin kehityksen herkkyysvaiheet tarvitsevat kehittyäkseen normaalisti memeettisen vuorovaikutuksen tukea. Nämä toiminnot itsessään eivät kuitenkaan nouse koskaan tietoiselle tasolle, jonne nousee vasta mielikuvien virtana kokemamme tietoisuus.

Kognitiiviselle tietoiselle tasolle nousee vasta mielikuvavirtana ilmenevä tietoisuus ja memeettisten prosessien (käytäytymis- ja ajatustottumusten) tulokset. Osa näistä prosesseista saattaa pitkälle rutinoituneena tai torjuttuna pudota alutajuiselle tasolle.

Kaikki memeettisen tason prosessit kehittyvät ihmisen koko eliniän ajan. Tarkoitatko ehkä tuolla alitajunnan peilauksella näitä alutajuiselle tasolle painuneira tai painettuja, mutta silti vaikuttavia memeettisiä prosesseja?

Ajattelen niin, että mielikuvavirran tuottaman aistimusten esiprosesoinnin toiminnot eivät enää niiden kehitykseen liittyvien herkkyysvaiheiden jälkeen juuri muutu ja että kaikki sen jälkeinen kehitys liittyy memeettisiin toimintoihin.

Omaksumme memeettiset ajatus- ja käyttäytymistottumukset sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joten olemme siinä mielessä ympäristömme tuotteita, mutta oma mielemme on aktiivinen osapuoli tässä prosessissa, joten olemme siinä mielessä oman mielemme tuotteita.

[Purdue]

Tuo on oikeastaan hyvä sanonta, että "Olen mieleni tuote".

Tämä pätee mun mielestä kaikkiin ihmisiin. Mä uskon, että alitajunta on aistimaailmamme ja siitä tekemiemme tulkintojen peili.

Alitajunta siis muokkautuu elämän kuluessa, ja rupeaa antamaan meille elämän eri tilanteissa takaisin sitä mitä sinne on syötetty.

Eli tässä mielessä mieli syöttää alitajunnalle aistikokemuksia ja niiden tulkintoja, ja alitajunta syöttää niitä sitten takaisin tietoiselle mielelle. Olemme siis kaikki mielemme tuotteita tässä mielessä.

Olet oikeassa, mutta myös KultaKikkare on oikeassa: "Kaikki me ollaan pohjimmiltaan ympäristömme tuotteita". Mielemme meemit ohjelmoidaan meihin ympäristön sosialisaatiossa, mutta ei ilman oman mielemme aktiivista toimintaa.

Tarkennatko mitä tarkoitat sillä, että "alitajunta on aistimaailmamme ja siitä tekemiemme tulkintojen peili"?

Itse ajattelen, että alitajunta on yhtäältä pitkälle rutinoituja ajatus- ja käyttäytymistottumuksia, jotka eivät juuri tarvitse tietoista ohjausta toisaalta ne ovat aistimusten esiprosessontia, jotka ei koskaan nouse tietoiselle tasolle.

Tietyt geneettisesti määräytyvät aistimusten esiprosesoinnin kehityksen herkkyysvaiheet tarvitsevat kehittyäkseen normaalisti memeettisen vuorovaikutuksen tukea. Nämä toiminnot itsessään eivät kuitenkaan nouse koskaan tietoiselle tasolle, jonne nousee vasta mielikuvien virtana kokemamme tietoisuus.

Kognitiiviselle tietoiselle tasolle nousee vasta mielikuvavirtana ilmenevä tietoisuus ja memeettisten prosessien (käytäytymis- ja ajatustottumusten) tulokset. Osa näistä prosesseista saattaa pitkälle rutinoituneena tai torjuttuna pudota alutajuiselle tasolle.

Kaikki memeettisen tason prosessit kehittyvät ihmisen koko eliniän ajan. Tarkoitatko ehkä tuolla alitajunnan peilauksella näitä alutajuiselle tasolle painuneira tai painettuja, mutta silti vaikuttavia memeettisiä prosesseja?

Ajattelen niin, että mielikuvavirran tuottaman aistimusten esiprosesoinnin toiminnot eivät enää niiden kehitykseen liittyvien herkkyysvaiheiden jälkeen juuri muutu ja että kaikki sen jälkeinen kehitys liittyy memeettisiin toimintoihin.

Omaksumme memeettiset ajatus- ja käyttäytymistottumukset sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joten olemme siinä mielessä ympäristömme tuotteita, mutta oma mielemme on aktiivinen osapuoli tässä prosessissa, joten olemme siinä mielessä oman mielemme tuotteita.

Paljon asiaa, mutta aloitetaan tolla tarkennuksella "alitajunnasta mielen peilinä" josta kysyit. Lähinnä tarkoitin sillä vain sitä, että alitajuntasi muodostuu siksi mitä sinne syötetään. Ajatellaan vaikkapa nuorta joka ihannoi jengiväkivaltaa. Pitkässä juoksussa tuo ihannointi johtaa siihen, että kun se nuori kasvaa niin se alitajunta syöttää hänelle takaisin eri elämän tilanteissa niitä väkivaltaisia ajatuksia. Tulet siis siksi mitä olet ajatellut.

Sitten mun kritiikki osuu tota "meemi" käsitettä kohtaan. Alun perinhän Richard Dawkins viittasi sillä ilmeisesti kulttuurin tuotteisiin kuten melodioihin, muotiin taikka teknologisiin piirteisiin kuten holvikaariin. Toki tuota meemin käsitettä on sen jälkeen laajennettu käsittämään muitakin kulttuurin tuotteita, ja nimenomaan sosiaalisia käyttäytymiseen liittyviä malleja.

Mutta sitten on taas porukkaa, joka pitää memetiikkaa jopa pseudotieteenä, ja ongelma tällaisissa luonnontieteiden kuten biologian puolelta tulevissa sosiaalisia ilmiöitä ja prosesseja kuvaavissa lähestymistavoissa on se, että ne ignooraavat lähes kokonaan yhteiskuntatieteiden kuten sosiologian, kulttuuriantropologian taikka sosiaalipsykologian lähestymistavat ja saavutukset.

Yhteiskuntatieteetkin toki ovat kaikkea muuta kuin valmiita, mutta jos ajatellaan että meemi on idea, käyttäytymismalli taikka tyyli joka leviää henkilöltä henkilölle imitaation välityksellä, niin tuo homma ignooraa kokonaan tuon käyttäytymisen institutionaalisen puolen.

Ja tässä en tarkoita instituutioilla mitään yksilöistä riippumatonta ulkoista rakennetta, vaan nimenomaan vakiintunutta käyttäytymismallia. Kun jokin asia on institutionalisoitunut, niin niin yksilöt noudattavat sitä normia taikka käyttäytymismallia nimenomaan, koska he ovat sisäistäneet sen mallin sosialisaatiossa. Toinen instituution piirre on käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ennustettavuus. Instituution idea on siinä, että kun jokin käyttäytymismalli on institutionalisoitunut, niin vuorovaikuttavat yksilöt pystyvät ennakoimaan toistensa käyttäytymistä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.

En usko, että meemin käsitteellä voidaan korvata instituution käsitettä, ja jos esim. pyrittäisiin luomaan tekoälyä pelkästään memetiikkaan perustuen, niin jotakin oleellista jäisi mun mielestä puuttumaan.

Toistan sen mitä kirjoitin tuolla toisessa ketjussa. Eli tässä on minun hieman perus sosiologiasta erilainen sovellettu käsitys siitä kuinka instituutiot toimivat metodologisen individualismin hengessä.

Instituutioon liittyy tietyt statuspositiot, kuten vaikkapa isä, äiti ja lapsi. Näihin statuspositioihin liittyy oikeuksia ja velvollisuuksia. Yksilöt oppivat nämä eri statuspositioihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sosialisaatioprosessien kautta, ja heille muodostuu kyky omaksua erilaisia status identiteettejä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Nämä status identiteetit aktivoidaan käytännön vuorovaikutustilanteissa erilaisten rooliperformanssien kautta ja välityksellä.

Nämä status positioihin liittyvät käyttäytymismallit ovat enemmän taikka vähemmän institutionalisoituneita, eli yksilöt eivät pysty yksipuolisesti muuttamaan näitä institutionalisoituja rakenteita. Tämä on myös seikka, jonka meemin käsite ymmärtääkseni sivuuttaa kokonaan.

Meemillä kenties pystytään kuvaamaan erilaisten kulttuuristen ideoiden ja virtauksien leviämistä kulttuurin sisällä, mutta sosiaalisen vuorovaikutuksen osalta siitä koko ajatusmallista uupuu jotakin. En siis usko, että sosiaalista tekoälyä pystytään toteuttamaan pelkästään memetiikkaan perustuen, vaan sen tekoälyn pitää ymmärtää myös tätä sosiaalisen vuorovaikutuksen institutionaalista puolta.

Ja edelleen painotan sitä, että instituutiolla en tarkoita jotakin yksilöistä riippumatonta kausaalista mekanismia. Päin vastoin, instituutio on vain sosiaalisen vuorovaikutuksen vakiintunut muoto, eli sillä on jatkuvuus, ja sen takia institutionalisoitunut toiminta auttaa yksilöitä ymmärtämään ja ennakoimaan toisiaan vuorovaikutustilanteissa. Meemin käsitteellä ei tätä problematiikkaa pystytä käsittelemään.

[Tuulispää]

Tuo on oikeastaan hyvä sanonta, että "Olen mieleni tuote".

Tämä pätee mun mielestä kaikkiin ihmisiin. Mä uskon, että alitajunta on aistimaailmamme ja siitä tekemiemme tulkintojen peili.

Alitajunta siis muokkautuu elämän kuluessa, ja rupeaa antamaan meille elämän eri tilanteissa takaisin sitä mitä sinne on syötetty.

Eli tässä mielessä mieli syöttää alitajunnalle aistikokemuksia ja niiden tulkintoja, ja alitajunta syöttää niitä sitten takaisin tietoiselle mielelle. Olemme siis kaikki mielemme tuotteita tässä mielessä.

Mieli pysyy terävänä vain kovalla liikunnalla ja oikealla ruokavaliolla.

[Jalo Arkkivalo]

Ja edelleen painotan sitä, että instituutiolla en tarkoita jotakin yksilöistä riippumatonta kausaalista mekanismia. Päin vastoin, instituutio on vain sosiaalisen vuorovaikutuksen vakiintunut muoto, eli sillä on jatkuvuus, ja sen takia institutionalisoitunut toiminta auttaa yksilöitä ymmärtämään ja ennakoimaan toisiaan vuorovaikutustilanteissa. Meemin käsitteellä ei tätä problematiikkaa pystytä käsittelemään.

Mielenkiintoista pohdintaa taas. Varoitan ennakkoon, että en ole kovin hyvä näissä humanistisen puolen käsitteissä eli korjata saa ja kysyä jos jokin vaikuttaa oudolta.

Aloin vain pohtimaan tuota ihmisen ulkopuolista "kausaalista mekanismia". Mitä kaikkea meillä itseasiassa on olemassa sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolella, mikä rajoittaa ja ohjaa ihmisen käytöstä kategorisesti ja pysyvästi. Ikään kuin jonkinlaisena "sosiaalisena luonnonlakina". Lakina josta ei voida yhteisönä oppia pois, vaikka kuinka vuorovaikuttaisimme ja kehittäisimme kulttuuria.

Väitän että vaikkapa kärsimystä tuottava väkivalta, on ilmiö jota ihminen ei voi koskaan hyväksyä yhteisönä niin, että alkaisimme sietää ja hyväksymään sen yleisenä toimintatapana.
Historiassa on ollut hetkiä jolloin se on rajatusti näyttänyt siltä. Mutta uskon ja toivon, että se on tällainen kiinteä sosiaalinen luonnonlaki, jota ei voida kumota kulttuurisen kehityksen ja vuorovaikuttamisen kautta.

Tarkoitan tällä sitä, että kulttuuri ja vuorovaikuttaminen ei ehkä kuitenkaan pysty ohjaamaan yhteisömme kehitystä ihan ilman mitään reunaehtoja.
Väkivalta liene aika ilmeinen esimerkki. Mutta on mielenkiintoista leikkiä ajatuksella, että onko meillä muitakin asioita jotka ovat niin ihmisenä olemisen ytimessä, että emme kykene niihin itse tai yhteisönä vaikuttamaan kulttuurin ja vuorovaikuttamisen kautta.

[Naturalisti]

Tuo on oikeastaan hyvä sanonta, että "Olen mieleni tuote".

Tämä pätee mun mielestä kaikkiin ihmisiin. Mä uskon, että alitajunta on aistimaailmamme ja siitä tekemiemme tulkintojen peili.

Alitajunta siis muokkautuu elämän kuluessa, ja rupeaa antamaan meille elämän eri tilanteissa takaisin sitä mitä sinne on syötetty.

Eli tässä mielessä mieli syöttää alitajunnalle aistikokemuksia ja niiden tulkintoja, ja alitajunta syöttää niitä sitten takaisin tietoiselle mielelle. Olemme siis kaikki mielemme tuotteita tässä mielessä.

Olet oikeassa, mutta myös KultaKikkare on oikeassa: "Kaikki me ollaan pohjimmiltaan ympäristömme tuotteita". Mielemme meemit ohjelmoidaan meihin ympäristön sosialisaatiossa, mutta ei ilman oman mielemme aktiivista toimintaa.

Tarkennatko mitä tarkoitat sillä, että "alitajunta on aistimaailmamme ja siitä tekemiemme tulkintojen peili"?

Itse ajattelen, että alitajunta on yhtäältä pitkälle rutinoituja ajatus- ja käyttäytymistottumuksia, jotka eivät juuri tarvitse tietoista ohjausta toisaalta ne ovat aistimusten esiprosessontia, jotka ei koskaan nouse tietoiselle tasolle.

Tietyt geneettisesti määräytyvät aistimusten esiprosesoinnin kehityksen herkkyysvaiheet tarvitsevat kehittyäkseen normaalisti memeettisen vuorovaikutuksen tukea. Nämä toiminnot itsessään eivät kuitenkaan nouse koskaan tietoiselle tasolle, jonne nousee vasta mielikuvien virtana kokemamme tietoisuus.

Kognitiiviselle tietoiselle tasolle nousee vasta mielikuvavirtana ilmenevä tietoisuus ja memeettisten prosessien (käytäytymis- ja ajatustottumusten) tulokset. Osa näistä prosesseista saattaa pitkälle rutinoituneena tai torjuttuna pudota alutajuiselle tasolle.

Kaikki memeettisen tason prosessit kehittyvät ihmisen koko eliniän ajan. Tarkoitatko ehkä tuolla alitajunnan peilauksella näitä alutajuiselle tasolle painuneira tai painettuja, mutta silti vaikuttavia memeettisiä prosesseja?

Ajattelen niin, että mielikuvavirran tuottaman aistimusten esiprosesoinnin toiminnot eivät enää niiden kehitykseen liittyvien herkkyysvaiheiden jälkeen juuri muutu ja että kaikki sen jälkeinen kehitys liittyy memeettisiin toimintoihin.

Omaksumme memeettiset ajatus- ja käyttäytymistottumukset sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joten olemme siinä mielessä ympäristömme tuotteita, mutta oma mielemme on aktiivinen osapuoli tässä prosessissa, joten olemme siinä mielessä oman mielemme tuotteita.

Paljon asiaa, mutta aloitetaan tolla tarkennuksella "alitajunnasta mielen peilinä" josta kysyit. Lähinnä tarkoitin sillä vain sitä, että alitajuntasi muodostuu siksi mitä sinne syötetään. Ajatellaan vaikkapa nuorta joka ihannoi jengiväkivaltaa. Pitkässä juoksussa tuo ihannointi johtaa siihen, että kun se nuori kasvaa niin se alitajunta syöttää hänelle takaisin eri elämän tilanteissa niitä väkivaltaisia ajatuksia. Tulet siis siksi mitä olet ajatellut.

Sitten mun kritiikki osuu tota "meemi" käsitettä kohtaan. Alun perinhän Richard Dawkins viittasi sillä ilmeisesti kulttuurin tuotteisiin kuten melodioihin, muotiin taikka teknologisiin piirteisiin kuten holvikaariin. Toki tuota meemin käsitettä on sen jälkeen laajennettu käsittämään muitakin kulttuurin tuotteita, ja nimenomaan sosiaalisia käyttäytymiseen liittyviä malleja.

Mutta sitten on taas porukkaa, joka pitää memetiikkaa jopa pseudotieteenä, ja ongelma tällaisissa luonnontieteiden kuten biologian puolelta tulevissa sosiaalisia ilmiöitä ja prosesseja kuvaavissa lähestymistavoissa on se, että ne ignooraavat lähes kokonaan yhteiskuntatieteiden kuten sosiologian, kulttuuriantropologian taikka sosiaalipsykologian lähestymistavat ja saavutukset.

Yhteiskuntatieteetkin toki ovat kaikkea muuta kuin valmiita, mutta jos ajatellaan että meemi on idea, käyttäytymismalli taikka tyyli joka leviää henkilöltä henkilölle imitaation välityksellä, niin tuo homma ignooraa kokonaan tuon käyttäytymisen institutionaalisen puolen.

Ja tässä en tarkoita instituutioilla mitään yksilöistä riippumatonta ulkoista rakennetta, vaan nimenomaan vakiintunutta käyttäytymismallia. Kun jokin asia on institutionalisoitunut, niin niin yksilöt noudattavat sitä normia taikka käyttäytymismallia nimenomaan, koska he ovat sisäistäneet sen mallin sosialisaatiossa. Toinen instituution piirre on käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ennustettavuus. Instituution idea on siinä, että kun jokin käyttäytymismalli on institutionalisoitunut, niin vuorovaikuttavat yksilöt pystyvät ennakoimaan toistensa käyttäytymistä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.

En usko, että meemin käsitteellä voidaan korvata instituution käsitettä, ja jos esim. pyrittäisiin luomaan tekoälyä pelkästään memetiikkaan perustuen, niin jotakin oleellista jäisi mun mielestä puuttumaan.

Toistan sen mitä kirjoitin tuolla toisessa ketjussa. Eli tässä on minun hieman perus sosiologiasta erilainen sovellettu käsitys siitä kuinka instituutiot toimivat metodologisen individualismin hengessä.

Instituutioon liittyy tietyt statuspositiot, kuten vaikkapa isä, äiti ja lapsi. Näihin statuspositioihin liittyy oikeuksia ja velvollisuuksia. Yksilöt oppivat nämä eri statuspositioihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sosialisaatioprosessien kautta, ja heille muodostuu kyky omaksua erilaisia status identiteettejä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Nämä status identiteetit aktivoidaan käytännön vuorovaikutustilanteissa erilaisten rooliperformanssien kautta ja välityksellä.

Nämä status positioihin liittyvät käyttäytymismallit ovat enemmän taikka vähemmän institutionalisoituneita, eli yksilöt eivät pysty yksipuolisesti muuttamaan näitä institutionalisoituja rakenteita. Tämä on myös seikka, jonka meemin käsite ymmärtääkseni sivuuttaa kokonaan.

Meemillä kenties pystytään kuvaamaan erilaisten kulttuuristen ideoiden ja virtauksien leviämistä kulttuurin sisällä, mutta sosiaalisen vuorovaikutuksen osalta siitä koko ajatusmallista uupuu jotakin. En siis usko, että sosiaalista tekoälyä pystytään toteuttamaan pelkästään memetiikkaan perustuen, vaan sen tekoälyn pitää ymmärtää myös tätä sosiaalisen vuorovaikutuksen institutionaalista puolta.

Ja edelleen painotan sitä, että instituutiolla en tarkoita jotakin yksilöistä riippumatonta kausaalista mekanismia. Päin vastoin, instituutio on vain sosiaalisen vuorovaikutuksen vakiintunut muoto, eli sillä on jatkuvuus, ja sen takia institutionalisoitunut toiminta auttaa yksilöitä ymmärtämään ja ennakoimaan toisiaan vuorovaikutustilanteissa. Meemin käsitteellä ei tätä problematiikkaa pystytä käsittelemään.

Joo, myönnän sen, että olen laventanut meemien käsitteen kattamaan ihan kaikki kognitiiviset toiminnot (ajatus- ja käyttäytymistottumukset) eli samaistanut ne mielen mentaalisiin materiaalisiin prosesseihin.

Meemien ja geenien analogia on vain löyhä metafora. Niiden välillä on monia eroja. Tärkein niistä on, ettei meemeillä ole "genotyyppiä"; niillä on vain fenotyyppi eli tapa miten ne ilmenevät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Jokainen yksilö tallettaa ne mieleensä ja ymmärtää niiden tuottamat käsitykset omalla tavallaan.

Mitään suoraan jaettavissa olevaa kollektiivista käsitystä ei ole olemassa missään. Olemassa on vain yksilöiden subjektiiviset käsitykset ja kollektiivinen käsitys on vain subjektiivisten käsitysten näennäinen horisontti. Kulttuuri laajasti ymmärrettynä on vain subjektiivisten mielten vuorovaikutusprosessi.

Subjektiivisten mielten käsitykset kehittyvät memeettisessä evoluutiossa kuin evoluutioalgoritmien ratkaisujoukko ilman, että kollektiivista käsitystä on missään.

Myös kaikki ns. sosiaaliset faktat ovat olemassa vain subjektiivisiin mieliin hajautuneina käsityksiä. Mitään suoraan jaettua käsitystä myöskään yhteiskunnan normeista ja rooleista ei ole olemassa. Kaikki käsittävät ne omalla tavallaan.

Nämä käsitykset voivat joko lähentyä toisiaan yhteiskunnan käytännöissä, jolloin yhteiselo on sujuvaa tai ne voivat loitota toisistaan, jolloin yhteiselo kriisiytyy. Ihminen sosiaalisena eläimenä pyrkii kuitenkin sopeutumaan sosiaaliseen yhteisöönsä ja sopeutumista ohjaa meemien fenotyyppien luoma sosiaalinen paine.

Tämä lienee myös yhteensopiva sinun metodologisen individualismin kanssa. Kaikki yhteiskunnallinen toimijuus ja kokeminen hajautuu subjektien kokemiseksi ja toimijuudeksi.