Massan aiheuttama aika-avaruuden kaareutuminen voidaan ilmaista Einsteinin kenttäyhtälöiden avulla.
Yksinkertaistettu selitys nosteen ekvivalenssiperiaatteen vaikutuksesta aika-avaruuden kaareutumiseen voidaan kuvata yksinkertaistetusti Schwarzschildin ratkaisulla, joka on Einsteinin kenttäyhtälöiden tietty ratkaisu. Se kuvaa ulkoista, pallomaisesti symmetristä, staattista 4-nostekenttää, kuten maapallon aiheuttamaa kenttää, jos jätämme huomiotta maapallon pyörimisen ja muut mahdolliset häiriöt. Matematiikka muodostuu rakentaen lineaaristi kiihdyttävistä kappaleista pallopinta, jolloin näennäinen vastaantulo kaareutuu pallokentäksi. Kiihtyvyyden saa aikaan massakeskittymän paine suhteessa aikoinaan kertymisessä rakentuneeseen aika-avaruuden kaarevuuteen, johon keskittymä korreloi.
Tämä ratkaisu paljastaa, miten aika hidastuu ja miten etäisyydet muuttuvat massan läheisyydessä. Spesifisesti, ajan hidastumista kuvataan termillä "gravitaationaalinen aikadilaatio", joka on sitä voimakkaampi, mitä lähempänä ollaan massakeskittymää.
Schwarzschildin ratkaisu yleisessä suhteellisuusteoriassa on:
[math][ds^2 = -(1-\frac{2GM}{c^2r})c^2dt^2 + (1-\frac{2GM}{c^2r})^{-1}dr^2 + r^2(d\theta^2 + \sin^2\theta d\phi^2)]
Tässä:
[math]ds^2 on aika-avaruuden intervalli,
[math]G on gravitaatiovakio,
[math]M on keskusmassa,
[math]c on valonnopeus tyhjiössä eli kausaliteettivauhti,
r on radiaalinen koordinaatti (mukana kulkeva etäisyys massakeskittymästä),
[math]dt,
[math]dr,
[math]d\theta ja
[math]d\phi ovat koordinaattien differentiaalit.
Tämä yhtälö kuvastaa, miten aika ja etäisyys kaareutuvat massan läheisyydessä. Kaavan avulla voidaan laskea esimerkiksi, miten kauan signaalilta kestää saavuttaa tietty piste maapallon pinnalta tai miten maapallon massan läheisyys vaikuttaa ajan kulkuun verrattuna kauempana olevaan pisteeseen.