Vakavaa keskustelua kosmologiasta

[Neutroni]

Avataan nyt yleisön toivomuksesta uusi aihe kosmologiasta keskusteluun. Täässä ketjussa pysytään asiallisina ja keskustellaan tieteellisesti perustellusti teoriasta tai uusista havainnoista ym. kosmologiaan liittyistä asioista. Kysymyksiä voi kanssa esittää. Pääpaino on valtavirtatieteellisissä näkemyksissä. Kilpailevistakin ideoista voi myös keskustella, kunhan niistä löytyy vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli jonkinlaista meriittiä omaavassa julkaisussa. Omat vertaisarvioimattomat "teoriat", uskonnolliset "totuudet", tiedeyhteisön ulkopuolisten toimijoiden (esim. ACG:n jäsenet) arvioimat sepustukset ja tieteellisesti perustelematon kritiikki vallitsevaa tieteellistä käsitystä tai siitä keskustelevia vastaan poistetaan täältä. Sellaisista aihesta voi edelleen keskustella muissa ketjuissa, joten "tieteen kärjen" ei tarvitse uhriutua.

Jos tänne ilmestyy asiattomia viestejä tai kinaamista julistajien kanssa, moderoin ne pois. Juorunappia voi käyttää epäilyttävästä kapinallisuudesta raportoimiseen.

[ROOSTER]

Onko oikein olettaa, että maailmankaikkeuden kaikilla tähdillä on suurinpiirtein samanverran planeettoja keskimäärin kuin aurinkokunnassamme?

Kuinka monta tähteä on maailmankaikkeudessa?

[John Carter]

Galaksien koostumusten pohjalta näkyvän maailmankaikkeuden tähtiä on arvioitu olevan noin 700 000 000 000 000 000 000 000. Eli jokaista maapallon hiekanjyvää kohden on karkeasti sanoen 10 000 tähteä.

[Purdue]

Eli uusia havaintoja ja kysymyksiä saa esittää. No tuossapa tuore uutinen liittyen kvasaareihin:

https://www.france24.com/en/science/202 ... -hurricane

Tuon uutisen mukaan 12 miljardin valovuoden päästä on löydetty ilmeisesti maailmankaikkeuden massiivisin ja valovoimaisin objekti. Tämä kvasaari ja siihen liittyvä musta aukko on massaltaan 17-19 miljardia kertaa aurinkoamme suurempi. Itse asiassa se "syö" päivittäin yhden auringon verran materiaa, ja kasvaa jatkuvasti. Tuo kvasaari myös loistaa 500 tuhatta miljardia kertaa kirkkaammin kuin aurinkomme.

Tämä tuntuu näin maallikosta käsittämättömältä. Ehkäpä jotkut jotka tuntevat kosmologiaa paremmin osaavat selventää tämän löydön merkitystä meille muille?

[John Carter]

Etäisyys kohteeseen J0529-4351, on aika pitkä ja siitä hohtavalla valolla on kestänyt 12 miljardia vuotta yltää planeetallemme.
https://www.nature.com/articles/s41550-024-02195-x
Zooming in on the record-breaking quasar J0529-4351

[Neutroni]

Tämä tuntuu näin maallikosta käsittämättömältä. Ehkäpä jotkut jotka tuntevat kosmologiaa paremmin osaavat selventää tämän löydön merkitystä meille muille?

Astronomeille se on vielä käsittämättömämpää, koska heillä on parempi näkemys mitä Auringon massa päivässä tarkoittaa. Tuollaisten löytöjen merkitys on tässä vaiheessa olla lähinnä äärimmäisiä erikoisuuksia. Kenties se haastaa jotain kosmologisia teorioita, mutta varsinainen merkitys selviää vasta pitkän ajan kuluttua, kun nuo ääri-ilmiöt ymmärretään ja niiden merkitys galaksien tai jopa universumin kehitykseen opitaan tuntemaan.

[Stalker]

Eli uusia havaintoja ja kysymyksiä saa esittää. No tuossapa tuore uutinen liittyen kvasaareihin:

https://www.france24.com/en/science/202 ... -hurricane

Tuon uutisen mukaan 12 miljardin valovuoden päästä on löydetty ilmeisesti maailmankaikkeuden massiivisin ja valovoimaisin objekti. Tämä kvasaari ja siihen liittyvä musta aukko on massaltaan 17-19 miljardia kertaa aurinkoamme suurempi. Itse asiassa se "syö" päivittäin yhden auringon verran materiaa, ja kasvaa jatkuvasti. Tuo kvasaari myös loistaa 500 tuhatta miljardia kertaa kirkkaammin kuin aurinkomme.

Tämä tuntuu näin maallikosta käsittämättömältä. Ehkäpä jotkut jotka tuntevat kosmologiaa paremmin osaavat selventää tämän löydön merkitystä meille muille?

https://yle.fi/a/74-20075472
'.......– Se näyttää jättimäiseltä ja magneettiselta myrskykennolta, jonka lämpötila on 10 000 celsiusastetta. Salamointia kaikkialla ja tuulet puhaltavat sellaista vauhtia, että ne yltäisivät maapallon ympäri sekunneissa, Wolf kuvailee tiedotteessa......'

[Tauko]

Galaksien koostumusten pohjalta näkyvän maailmankaikkeuden tähtiä on arvioitu olevan noin 700 000 000 000 000 000 000 000. Eli jokaista maapallon hiekanjyvää kohden on karkeasti sanoen 10 000 tähteä.

Hyvin isojen lukujen ja hyvin pienten lukujen hahmottaminen on hankalaa. Jotkut vertaukset auttaa määrän hahmottomiseen hyvin, yleensä vähemmän ja sitten niistä usein ensimmäinen johtopäätös mielessä on, että tuohan on mahdotonta.

Yksi esimerkki lisää määrien vertailusta:
1 grammassa vettä on yhtä monta atomia kuin tähtiä koko maailmankaikkeudessa: 100000 000000 000000 000000 kpl.
Vertaus on mittaustarkkuuden rajoissa, virherajat kuitenki dekadeja.
Avaruus on suuri, mutta se on myös hyvin tyhjä.

[KultaKikkare]

Vastapainona supermassiiviselle kvasaarille.

Kuuma alikääpiö: Pienin koskaan havaittu tähti löytyi 2 760 valovuoden päästä – Vain 0,33 Auringon massainen
Kuuma alikääpiö on osa harvinaista kaksoistähteä, ja sen halkaisija on vain seitsemän kertaa Maan halkaisijaa suurempi.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... 20suurempi.

[Eusa]

Onko mahdotonta korjata kirjoitusvirhettä keskustelun otsikossa?

[OlliS]

Ihan hyvä keskustella myös juuri näin. Tiede artikkeleita etsitään ja linkataan sitten.

[OlliS]

https://webbtelescope.org/contents/medi ... D8MKXGV8MJ

Tässä yksi hyvä, missä on vierekkäin Hubblen kuva ja Webbin kuva.

[ID10T]

https://webbtelescope.org/contents/medi ... D8MKXGV8MJ

Tässä yksi hyvä, missä on vierekkäin Hubblen kuva ja Webbin kuva.

Kumpikaan kuva ei ollut Hubblen ottama.

[MooM]

https://webbtelescope.org/contents/medi ... D8MKXGV8MJ

Tässä yksi hyvä, missä on vierekkäin Hubblen kuva ja Webbin kuva.

Kumpikaan kuva ei ollut Hubblen ottama.

Ei, webbin molemmat. Vasemmalla mid IR ja oikealla near IR. Tuo mid IR on aluetta, joka on kauempana valosta ja näkee nimenomaan niitä paljon punasiirtyneitä kohteita. NIR taas on alue, jota on ennenkin tutkittu.

Nyt ei ehdi tarkistaa, onko tuo mid se pisin aallonpituusalue webbissä vai onko siellä vielä muita sensoreita siihen suuntaan.

[OlliS]

Joo, tuossa olikin molemmat puolet Webbin kuvia. Jossain on se artikkeli, missä toisella puolella on Hubblen kuva. En löydä sitä nyt. Pitäs löytää jostain. Kyllä sellaisia ilmestyy.