Keskustelua ajasta ja sen olemuksesta

[Goswell]

Kun viimeinenkin musta aukko on höyrystynyt ja viimeinen protoni hajonnut, niin lakkaako aikakin olemasta?

Ei mustat aukot höyrysty, se on vain yhden höyrypään aivoitus.

Ei ne taida lakata höyrystymästä ihan sillä että joku jyväjemmari tällä foorumilla sellaista ulisee?

Ihan yhtä vähän ne välittää jostakin kenestä muusta tahansa. Säilymislaki on minun puolella ja se kaataa höyrystymisen.

Kirjoittele tuo auki oikeaksi malliksi jossa yhtälöt edes jossain määrin oikean näköisiä, niin lupaan perehtyä ja kommentoida.

Tässä mitään yhtälöitä tarvita.

Wiki.

"Hawkingin säteily on hypoteettista säteilyä, jota oletetaan syntyvän mustan aukon tapahtumahorisontin läheisyydessä. Teorian kehitti Stephen Hawking vuonna 1974. Kyse on hiukkas-antihiukkaspareista, joita kutsutaan virtuaalihiukkasiksi, jotka ilmestyvät tyhjiöstä ja normaalisti annihiloituvat välittömästi – niin nopeasti etteivät ne edes ehdi rikkoa mitään luonnonlakeja olemassaolollaan. Kun hiukkaset syntyvät tapahtumahorisontin lähellä, hiukkasparin toinen hiukkanen voi joutua mustaan aukkoon ja luovuttaa parilleen hieman energiaa. Lisäenergiaa saanut hiukkanen puolestaan muuttuu reaaliseksi kumppaninsa kadottua ja pakenee mustan aukon ulottuvilta. Ulkopuolisesta tarkkailijasta näyttää siltä, että hiukkanen tulee mustasta aukosta ja musta aukko säteilisi."

Lue nyt tuo ja ymmärrä mitä siinä sanotaan. On se perkele kummaa puusilmäisyyttä.

[Varaktori]

Kun viimeinenkin musta aukko on höyrystynyt ja viimeinen protoni hajonnut, niin lakkaako aikakin olemasta?

Ei mustat aukot höyrysty, se on vain yhden höyrypään aivoitus.

Ei ne taida lakata höyrystymästä ihan sillä että joku jyväjemmari tällä foorumilla sellaista ulisee?

Ihan yhtä vähän ne välittää jostakin kenestä muusta tahansa. Säilymislaki on minun puolella ja se kaataa höyrystymisen.

Kirjoittele tuo auki oikeaksi malliksi jossa yhtälöt edes jossain määrin oikean näköisiä, niin lupaan perehtyä ja kommentoida.

Tässä mitään yhtälöitä tarvita.

Wiki.

"Hawkingin säteily on hypoteettista säteilyä, jota oletetaan syntyvän mustan aukon tapahtumahorisontin läheisyydessä. Teorian kehitti Stephen Hawking vuonna 1974. Kyse on hiukkas-antihiukkaspareista, joita kutsutaan virtuaalihiukkasiksi, jotka ilmestyvät tyhjiöstä ja normaalisti annihiloituvat välittömästi – niin nopeasti etteivät ne edes ehdi rikkoa mitään luonnonlakeja olemassaolollaan. Kun hiukkaset syntyvät tapahtumahorisontin lähellä, hiukkasparin toinen hiukkanen voi joutua mustaan aukkoon ja luovuttaa parilleen hieman energiaa. Lisäenergiaa saanut hiukkanen puolestaan muuttuu reaaliseksi kumppaninsa kadottua ja pakenee mustan aukon ulottuvilta. Ulkopuolisesta tarkkailijasta näyttää siltä, että hiukkanen tulee mustasta aukosta ja musta aukko säteilisi."

Lue nyt tuo ja ymmärrä mitä siinä sanotaan. On se perkele kummaa puusilmäisyyttä.

Puusilmäkin on parempi kuin se että ei ole silmiä ollenkaan.

[Goswell]

Kun viimeinenkin musta aukko on höyrystynyt ja viimeinen protoni hajonnut, niin lakkaako aikakin olemasta?

Ei mustat aukot höyrysty, se on vain yhden höyrypään aivoitus.

Ei ne taida lakata höyrystymästä ihan sillä että joku jyväjemmari tällä foorumilla sellaista ulisee?

Ihan yhtä vähän ne välittää jostakin kenestä muusta tahansa. Säilymislaki on minun puolella ja se kaataa höyrystymisen.

Kirjoittele tuo auki oikeaksi malliksi jossa yhtälöt edes jossain määrin oikean näköisiä, niin lupaan perehtyä ja kommentoida.

Tässä mitään yhtälöitä tarvita.

Wiki.

"Hawkingin säteily on hypoteettista säteilyä, jota oletetaan syntyvän mustan aukon tapahtumahorisontin läheisyydessä. Teorian kehitti Stephen Hawking vuonna 1974. Kyse on hiukkas-antihiukkaspareista, joita kutsutaan virtuaalihiukkasiksi, jotka ilmestyvät tyhjiöstä ja normaalisti annihiloituvat välittömästi – niin nopeasti etteivät ne edes ehdi rikkoa mitään luonnonlakeja olemassaolollaan. Kun hiukkaset syntyvät tapahtumahorisontin lähellä, hiukkasparin toinen hiukkanen voi joutua mustaan aukkoon ja luovuttaa parilleen hieman energiaa. Lisäenergiaa saanut hiukkanen puolestaan muuttuu reaaliseksi kumppaninsa kadottua ja pakenee mustan aukon ulottuvilta. Ulkopuolisesta tarkkailijasta näyttää siltä, että hiukkanen tulee mustasta aukosta ja musta aukko säteilisi."

Lue nyt tuo ja ymmärrä mitä siinä sanotaan. On se perkele kummaa puusilmäisyyttä.

Puusilmäkin on parempi kuin se että ei ole silmiä ollenkaan.

luoja teidän kanssa. Siinä santaan että musta aukko NÄYTTÄÄ säteilevän. Se säteily tulee mustan aukon ULKOPUOLELTA, ja se mikä antaa energiansa on se hiukkasparin toinen puolisko, ei musta aukko. Jumalauta järki käteen nyt.

[Kohina]

Musta itse asiassa noiden Einsteinin teorioihin liittyvien aikakäsitysten ohella tämä aivojen tuottama subjektiivinen aikakokemus, ja erityisesti meidän tietoinen kyky muistaa menneitä ja suunnitella tulevaa on mielenkiintoinen.

Ilman tällaista mentaalista aikamatkustusta olisi mahdotonta luoda itselleen identiteettiä. Psykologisessa tutkimuksessa on tullut vastaan sellaisia yksilöitä, joilta jokin aivovamma on vienyt pois pitkäkestoisen muistin ja samalla se henkilön Minä (Self) ja identiteetti näyttää tuhoutuneen.

Mentaalinen aikamatkustus on siis aivojen kyky, ja erittäin tärkeä sellainen.

Lisäksi on jännä ajatella kuinka aivot "tahdistavat" aistiärsykkeitä. Jos ajatellaan, että katson kun joku toinen koskettaa polveani, niin signaali silmästä aivoihin matkaa ja prosessoituu nopeammin kuin se signaali matkaa polvesta aivoihin ja prosessoituu siellä.

Silti koemme näiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa. Aivot siis eräällä tavalla tahdistavat meidän oman sisäisen mentaalisen aikakokemuksen, jotta tietoisella tasolla koemme noiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa.

Kuinka niin prosessoituu nopeammin? Silmänpohjassa on neuroneita jotka reagoivat lähinnä jos vaikkapa liike muuttaa suuntaa, muttei itsessään tasaiseen liikkeeseen. Eli aivosi on jo prosessoinut pitkälti näkemäsi ja vaivautuu muuttamaan kuvaa vain jos se muuttuu. Tämän voi huomata esimerkiksi jos tuijottaa tiukasti yhteen kohtaan, silloin silmissä mustenee. Tuntoaisti ei juurikaan tarvitse prosessointia ja kun tietty kynnys ylittyy, kroppasi hoitaa ihan vaistonvaraisesti homman, eli vetää vaikkapa käden pois kuumalta hellalta.

Aivot ovat eräänlainen aikakone, jossa on monia eri tahtiin käyviä kelloja, ja aivot integroivat eri aisteista tulevat ärsykkeet siten, että tunnemme niiden samanaikaisuuden, vaikka kehon eri osista sen hermoimpulssin matka aivoihin kestää eri aikoja.

Tossa artikkeli, joka valaisee tätä asiaa: https://www.sciencenews.org/article/how ... eives-time

Even within the same system, the brain must actively manage timing signals. Imagine receiving simultaneous touches on the toe and on the nose, Tse says. It takes the toe touch tens of milliseconds longer to travel up the leg and body to reach the brain than the nose touch, yet you would perceive the two touches simultaneously. Your brain somehow knows to unite those two signals into a single event in time, even though they arrived at the brain separately.

Eli aivot tuottavat eräällä tavalla tämän "nykyhetken illuusion". Ja kuten tuossa yllä olevassa lainauksessa todetaan, niin jo se että samaan aikaan joku koskettaa sinun nenääsi ja varpaitasi aiheuttaa sen, että ne hermosignaalit päätyvät aivoihisi eri aikaan, mutta silti koet näiden kosketusten tapahtuvan yhtä aikaa. Tämä johtuu siitä, että aivosi tuottavat sinulle tämän yhtäaikaisuuden kokemuksen.

Eipä tuo nyt selitä mitään. Ei myöskään illuusiosta, vaan ennusteesta jota päivitetään. Eikä aivoissa ole montaa kelloa, vaan dataa prosessoidaan sitä tahtia kun sitä tulee. Yksi kello riittää siihen ja se on ilmeisesti claustrum suomennoksen puutteessa. Hyvä esimerkki vaikkapa kun kissa vie kielesi. Jossain vaiheessa se tulee sitten mieleen jos tulee. Käsky lähti liikenteeseen ja posti tuo vastauksen kun kerkiää vaikka olisit jo siirtynyt muihin töihin.

[Purdue]

Musta itse asiassa noiden Einsteinin teorioihin liittyvien aikakäsitysten ohella tämä aivojen tuottama subjektiivinen aikakokemus, ja erityisesti meidän tietoinen kyky muistaa menneitä ja suunnitella tulevaa on mielenkiintoinen.

Ilman tällaista mentaalista aikamatkustusta olisi mahdotonta luoda itselleen identiteettiä. Psykologisessa tutkimuksessa on tullut vastaan sellaisia yksilöitä, joilta jokin aivovamma on vienyt pois pitkäkestoisen muistin ja samalla se henkilön Minä (Self) ja identiteetti näyttää tuhoutuneen.

Mentaalinen aikamatkustus on siis aivojen kyky, ja erittäin tärkeä sellainen.

Lisäksi on jännä ajatella kuinka aivot "tahdistavat" aistiärsykkeitä. Jos ajatellaan, että katson kun joku toinen koskettaa polveani, niin signaali silmästä aivoihin matkaa ja prosessoituu nopeammin kuin se signaali matkaa polvesta aivoihin ja prosessoituu siellä.

Silti koemme näiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa. Aivot siis eräällä tavalla tahdistavat meidän oman sisäisen mentaalisen aikakokemuksen, jotta tietoisella tasolla koemme noiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa.

Kuinka niin prosessoituu nopeammin? Silmänpohjassa on neuroneita jotka reagoivat lähinnä jos vaikkapa liike muuttaa suuntaa, muttei itsessään tasaiseen liikkeeseen. Eli aivosi on jo prosessoinut pitkälti näkemäsi ja vaivautuu muuttamaan kuvaa vain jos se muuttuu. Tämän voi huomata esimerkiksi jos tuijottaa tiukasti yhteen kohtaan, silloin silmissä mustenee. Tuntoaisti ei juurikaan tarvitse prosessointia ja kun tietty kynnys ylittyy, kroppasi hoitaa ihan vaistonvaraisesti homman, eli vetää vaikkapa käden pois kuumalta hellalta.

Aivot ovat eräänlainen aikakone, jossa on monia eri tahtiin käyviä kelloja, ja aivot integroivat eri aisteista tulevat ärsykkeet siten, että tunnemme niiden samanaikaisuuden, vaikka kehon eri osista sen hermoimpulssin matka aivoihin kestää eri aikoja.

Tossa artikkeli, joka valaisee tätä asiaa: https://www.sciencenews.org/article/how ... eives-time

Even within the same system, the brain must actively manage timing signals. Imagine receiving simultaneous touches on the toe and on the nose, Tse says. It takes the toe touch tens of milliseconds longer to travel up the leg and body to reach the brain than the nose touch, yet you would perceive the two touches simultaneously. Your brain somehow knows to unite those two signals into a single event in time, even though they arrived at the brain separately.

Eli aivot tuottavat eräällä tavalla tämän "nykyhetken illuusion". Ja kuten tuossa yllä olevassa lainauksessa todetaan, niin jo se että samaan aikaan joku koskettaa sinun nenääsi ja varpaitasi aiheuttaa sen, että ne hermosignaalit päätyvät aivoihisi eri aikaan, mutta silti koet näiden kosketusten tapahtuvan yhtä aikaa. Tämä johtuu siitä, että aivosi tuottavat sinulle tämän yhtäaikaisuuden kokemuksen.

Eipä tuo nyt selitä mitään. Ei myöskään illuusiosta, vaan ennusteesta jota päivitetään. Eikä aivoissa ole montaa kelloa, vaan dataa prosessoidaan sitä tahtia kun sitä tulee. Yksi kello riittää siihen ja se on ilmeisesti claustrum suomennoksen puutteessa. Hyvä esimerkki vaikkapa kun kissa vie kielesi. Jossain vaiheessa se tulee sitten mieleen jos tulee. Käsky lähti liikenteeseen ja posti tuo vastauksen kun kerkiää vaikka olisit jo siirtynyt muihin töihin.

Kaikki se mitä olen lukenut aiheesta, ja mikään asiantuntija en kuvittele olevani, niin lähtee siitä että aivoissa on olemassa erilaisia "kelloja" tukuttain lähtien ihan millisekunneista ja päätyen päiviin ja vuosiin.

[Eusa]

Aika on kausaalista takaisinkytkentärakennetta aika-avaruudessa eli kaikki kausaalista signaalivauhtia c hitaammat hiukkaset kokevat aikaa. Takaisinkytkentä on mitattavissa siihen liittyvän viritystilan tunnistamisella ja mm. siten, että tunnistuspiste voidaan saada vaihtamaan suuntaa tasan vastakkaiseksi mittalaitteen liiketilaa vaihtamalla - tyhjössä etenevää valoa ei voi, vaikka hyvin suurella nopeudella aavistuksen viistosti takaa tulevan valon saakin näkymään hieman etuviistosta.

Minkä tahansa avaruudellisen etäisyyden s voi mitata aikana t = s/c.

Aika-avaruudessa ei ole sellaista vapautta, että voisi liikkua "takaisinpäin". Se ei ole fysikaalisesti 4-ulotteinen jatkumo vaan neljän riippumattoman etenevän vapausasteen jatkumo. Kausaalinen takaisinkytkentä tarkoittaa sitä, ettei voi olla olemassa ajanluonteisia silmukoita, vaan aika-avaruudessa esiintyy sen sijaan spiraaliketjuja.

Avaruudellisesti samaan kohtaan palaava vaikutus tikittää aikaa - rakenteellinen hiukkanen projisoutuu etenemään koordinaatistossaan aikasuuntaan vauhdilla c ja noin määräytyy itseisaika valitulle hitaalle rakenteelle.

Summa summarum:
- 4-ulotteisen jatkumon riippumattomat vapausasteet ovat keskenään tasavertaisia, ajalla ei ole erityisasemaa
- ikääntyville rakenteille määrittyy hitaus ja massakeskipiste, jonka suhteen itseisaika

Aika-avaruus on edellisten löytöjen johdosta pakotetusti kaareutunut konformikuvaus. Erityisesti on nähtävissä, ettei se ole pelkkä kuvaus vaan fysikaalinen aaltorakenne.

[OlliS]

Aika ei ole sellaista kuin GRssä ja BBssä oletetaan. Kaikkeuden aika ei ala. Sillä on ikuinen aika Ei ole alkua eikä loppua.

Osauniversumilla on alku. Ajan kulun vauhti riippuu kappaleen nopeudesta. Se on GRn suuri keksintö. Ja aika, avaruus ja materia ovat suhteellisia. Toinen suuri keksintö.

Mutta aika ei ole ulottuvuus, ulottuvuudet ovat tila- asioita. Niitä on 3 tai 4 kumpi sitten paremmin kaikkeuden mallintaa. Maapallon, aurinkokunnan ja Linnunradan tasolla riittää kolme ulottuvuutta tilan mallintamiseen, ja aika jollain toisella tavalla. Suuremmissa kokonaisuuksissa 4D toimii paremmin, ja ikuinen aika, kaikkeuden aika on ikuinen aika.

Nämä ovat ne asiat, jotka menevät väärin, jos BBssä pysytään eikä GRää korjata.

On aika paradigman muutokselle, vaihdokselle! Kuka keksii parhaan uuden teorian?! Se kilpailu tieteen kärjessä on menossa, eikä BBn ikuinen oikeaksi todistaminen kuten täällä monet luulevat.

[Kohina]

Musta itse asiassa noiden Einsteinin teorioihin liittyvien aikakäsitysten ohella tämä aivojen tuottama subjektiivinen aikakokemus, ja erityisesti meidän tietoinen kyky muistaa menneitä ja suunnitella tulevaa on mielenkiintoinen.

Ilman tällaista mentaalista aikamatkustusta olisi mahdotonta luoda itselleen identiteettiä. Psykologisessa tutkimuksessa on tullut vastaan sellaisia yksilöitä, joilta jokin aivovamma on vienyt pois pitkäkestoisen muistin ja samalla se henkilön Minä (Self) ja identiteetti näyttää tuhoutuneen.

Mentaalinen aikamatkustus on siis aivojen kyky, ja erittäin tärkeä sellainen.

Lisäksi on jännä ajatella kuinka aivot "tahdistavat" aistiärsykkeitä. Jos ajatellaan, että katson kun joku toinen koskettaa polveani, niin signaali silmästä aivoihin matkaa ja prosessoituu nopeammin kuin se signaali matkaa polvesta aivoihin ja prosessoituu siellä.

Silti koemme näiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa. Aivot siis eräällä tavalla tahdistavat meidän oman sisäisen mentaalisen aikakokemuksen, jotta tietoisella tasolla koemme noiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa.

Kuinka niin prosessoituu nopeammin? Silmänpohjassa on neuroneita jotka reagoivat lähinnä jos vaikkapa liike muuttaa suuntaa, muttei itsessään tasaiseen liikkeeseen. Eli aivosi on jo prosessoinut pitkälti näkemäsi ja vaivautuu muuttamaan kuvaa vain jos se muuttuu. Tämän voi huomata esimerkiksi jos tuijottaa tiukasti yhteen kohtaan, silloin silmissä mustenee. Tuntoaisti ei juurikaan tarvitse prosessointia ja kun tietty kynnys ylittyy, kroppasi hoitaa ihan vaistonvaraisesti homman, eli vetää vaikkapa käden pois kuumalta hellalta.

Aivot ovat eräänlainen aikakone, jossa on monia eri tahtiin käyviä kelloja, ja aivot integroivat eri aisteista tulevat ärsykkeet siten, että tunnemme niiden samanaikaisuuden, vaikka kehon eri osista sen hermoimpulssin matka aivoihin kestää eri aikoja.

Tossa artikkeli, joka valaisee tätä asiaa: https://www.sciencenews.org/article/how ... eives-time

Even within the same system, the brain must actively manage timing signals. Imagine receiving simultaneous touches on the toe and on the nose, Tse says. It takes the toe touch tens of milliseconds longer to travel up the leg and body to reach the brain than the nose touch, yet you would perceive the two touches simultaneously. Your brain somehow knows to unite those two signals into a single event in time, even though they arrived at the brain separately.

Eli aivot tuottavat eräällä tavalla tämän "nykyhetken illuusion". Ja kuten tuossa yllä olevassa lainauksessa todetaan, niin jo se että samaan aikaan joku koskettaa sinun nenääsi ja varpaitasi aiheuttaa sen, että ne hermosignaalit päätyvät aivoihisi eri aikaan, mutta silti koet näiden kosketusten tapahtuvan yhtä aikaa. Tämä johtuu siitä, että aivosi tuottavat sinulle tämän yhtäaikaisuuden kokemuksen.

Eipä tuo nyt selitä mitään. Ei myöskään illuusiosta, vaan ennusteesta jota päivitetään. Eikä aivoissa ole montaa kelloa, vaan dataa prosessoidaan sitä tahtia kun sitä tulee. Yksi kello riittää siihen ja se on ilmeisesti claustrum suomennoksen puutteessa. Hyvä esimerkki vaikkapa kun kissa vie kielesi. Jossain vaiheessa se tulee sitten mieleen jos tulee. Käsky lähti liikenteeseen ja posti tuo vastauksen kun kerkiää vaikka olisit jo siirtynyt muihin töihin.

Kaikki se mitä olen lukenut aiheesta, ja mikään asiantuntija en kuvittele olevani, niin lähtee siitä että aivoissa on olemassa erilaisia "kelloja" tukuttain lähtien ihan millisekunneista ja päätyen päiviin ja vuosiin.

Ok

[Deimos]

Kun viimeinenkin musta aukko on höyrystynyt ja viimeinen protoni hajonnut, niin lakkaako aikakin olemasta?

Ei mustat aukot höyrysty, se on vain yhden höyrypään aivoitus.

Ei ne taida lakata höyrystymästä ihan sillä että joku jyväjemmari tällä foorumilla sellaista ulisee?

Ihan yhtä vähän ne välittää jostakin kenestä muusta tahansa. Säilymislaki on minun puolella ja se kaataa höyrystymisen.

Kirjoittele tuo auki oikeaksi malliksi jossa yhtälöt edes jossain määrin oikean näköisiä, niin lupaan perehtyä ja kommentoida.

Tässä mitään yhtälöitä tarvita.

Wiki.

"Hawkingin säteily on hypoteettista säteilyä, jota oletetaan syntyvän mustan aukon tapahtumahorisontin läheisyydessä. Teorian kehitti Stephen Hawking vuonna 1974. Kyse on hiukkas-antihiukkaspareista, joita kutsutaan virtuaalihiukkasiksi, jotka ilmestyvät tyhjiöstä ja normaalisti annihiloituvat välittömästi – niin nopeasti etteivät ne edes ehdi rikkoa mitään luonnonlakeja olemassaolollaan. Kun hiukkaset syntyvät tapahtumahorisontin lähellä, hiukkasparin toinen hiukkanen voi joutua mustaan aukkoon ja luovuttaa parilleen hieman energiaa. Lisäenergiaa saanut hiukkanen puolestaan muuttuu reaaliseksi kumppaninsa kadottua ja pakenee mustan aukon ulottuvilta. Ulkopuolisesta tarkkailijasta näyttää siltä, että hiukkanen tulee mustasta aukosta ja musta aukko säteilisi."

Lue nyt tuo ja ymmärrä mitä siinä sanotaan. On se perkele kummaa puusilmäisyyttä.

Puusilmäkin on parempi kuin se että ei ole silmiä ollenkaan.

Max Payne, the game:

"In the land of the blind the one-eyed man is king."

[KultaKikkare]

Helpointa mun on ymmärtää aika neljäntenä ulottuvuutena. Relatiivisuus ei ole tietenkään olennaista perus arjessa eikä subjektiivisessa ajan hahmottamisessa.

Kauanko aikaa tapahtumasta A on tapahtumaan B, on etäisyys aika-akselilla.

Arkikäsityksessä mulla aika on etäisyys jostain tapahtumasta toiseen tapahtumaan. Vaikkapa ihan siitä kun viimeksi katsoin kelloa tähän hetkeen kun nyt katson kelloa. Oskillaattorilla aikaa mitattaessa se on etäisyys värähtelyiden välillä.

Kuinka pitkä etäisyys aikajanalla on siihen kun pitää lähteä aamulla töihin, tai hakea lapset tarhasta, tai lähteä harrastukseen.

Montako kertaa oskillaattori värähtelee tänä aikana.

[Goswell]

Helpointa mun on ymmärtää aika neljäntenä ulottuvuutena. Relatiivisuus ei ole tietenkään olennaista perus arjessa eikä subjektiivisessa ajan hahmottamisessa.

Kauanko aikaa tapahtumasta A on tapahtumaan B, on etäisyys aika-akselilla.

Arkikäsityksessä mulla aika on etäisyys jostain tapahtumasta toiseen tapahtumaan. Vaikkapa ihan siitä kun viimeksi katsoin kelloa tähän hetkeen kun nyt katson kelloa. Oskillaattorilla aikaa mitattaessa se on etäisyys värähtelyiden välillä.

Kuinka pitkä etäisyys aikajanalla on siihen kun pitää lähteä aamulla töihin, tai hakea lapset tarhasta, tai lähteä harrastukseen.

Montako kertaa oskillaattori värähtelee tänä aikana.

Aika ei ole ulottuvuus, ei ole kuin nyt hetki, ihan kaikkialla, koko kaikkeudessa. Tuo nyt vain muuttuu kaiken aikaa aineessa tapahtuvien prosessien ja sijaintien takia, rauta ruostuu ja paikamme vaihtuu koska liikumme. Cesiumatomin värähtely on vain yksi muutos, maapallon pyöriminen yksi ja auringon kierto toinen, universumin ikä yksi, kaikki tapahtuu tässä nyt hetkessä, mikä on kyllä kertakaikkiaan paska ilmaus, nyt hetki, olevaisuus, kaikki tapahtuu tässä olevaisuudessa.

[Deimos]

Sorry, Varaktori. En vain voinut vastustaa kiusausta tuosta puusilmä-metaforiastasi.

[KultaKikkare]

Kaikki se mitä olen lukenut aiheesta, ja mikään asiantuntija en kuvittele olevani, niin lähtee siitä että aivoissa on olemassa erilaisia "kelloja" tukuttain lähtien ihan millisekunneista ja päätyen päiviin ja vuosiin.

Viittaatko nyt esim. unirytmiin, ruuansulatukseen, hormonaaliseen kiertoon, yms?

Ei noi mistä biologiassa/terveystiedossa puhutaan "kelloina" tarvitse välttämättä kuin yhden matalan tason kellon ja kalenterisovelluksen.

[Purdue]

Kaikki se mitä olen lukenut aiheesta, ja mikään asiantuntija en kuvittele olevani, niin lähtee siitä että aivoissa on olemassa erilaisia "kelloja" tukuttain lähtien ihan millisekunneista ja päätyen päiviin ja vuosiin.

Viittaatko nyt esim. unirytmiin, ruuansulatukseen, hormonaaliseen kiertoon, yms?

Ei noi mistä biologiassa/terveystiedossa puhutaan "kelloina" tarvitse välttämättä kuin yhden matalan tason kellon ja kalenterisovelluksen.

Joo, siis olen aloittanut lukemaan yhtä kirjaa aiheesta, jonka on kirjoittanut Dean Buonomano, joka on yksi "ajan neurotieteen" johtavia teoreetikkoja. Kirja on nimeltään "Your Brain Is A Time Machine: The Neuroscience and Physics of Time":

https://www.adlibris.com/fi/kirja/your- ... 0393355604

Time" is the most common noun in the English language yet philosophers and scientists don’t agree about what time actually is or how to define it. Perhaps this is because the brain tells, represents and perceives time in multiple ways.

Tuossa on myös mielenkiintoinen kirja, joka on mulla pdf muodossa, ja josta olen lukenut vasta intron. Kirjan on kirjoittanut Gyorgy Buzsaki ja se on nimeltään "Rhythms of the Brain":

https://www.adlibris.com/fi/kirja/rhyth ... 0199828234

It takes a fresh look at the coevolution of structure and function in the mammalian brain, illustrating how self-emerged oscillatory timing is the brain's fundamental organizer of neuronal information. The small-world-like connectivity of the cerebral cortex allows for global computation on multiple spatial and temporal scales. The perpetual interactions among the multiple network oscillators keep cortical systems in a highly sensitive "metastable" state and provide energy-efficient synchronizing mechanisms via weak links. In a sequence of "cycles," György Buzsáki guides the reader from the physics of oscillations through neuronal assembly organization to complex cognitive processing and memory storage.

Kumpikin kirja käsittelee "ajan neurotiedettä" eli sitä kuinka aivot käsittelevät aikaa. Tähän kuuluu toki vuorokausirytmit, mutta jos ajatellaan ihan kuuloaistiakin, niin sen toiminta viime kädessä perustuu hermosignaalien taimaukseen. Äänet tulevat kumpaankin korvaan hieman eri aikaan, ja aivot esim. tulkitsevat tämän perusteella äänilähteen suunnan. Tätä varten tarvitaan tarkkaa ajoittamista hermosolujen tasolla. Samoin esim. motoristen toimintojen kontrollointi ja synkronointi vaatii tarkkoja taimauksia eri hermosolujen joukkojen kesken ja sisällä.

En sen paremmin osaa tätä vielä selittää, kun olen tota Buonomanon kirjaa lukenut vasta pari lukua, mutta tästä kaikesta nousee sellainen ajatus, että aivot tosiaankin ovat "yksi suuri ajastin" jossa hermosolujen tasolla ajan tarkka mittaaminen on lähes kaikkien kognitiivisten ja motoristen prosessien taustalla.

[Pattinero]

Joku on sanonut, että aika "luotiin" siksi, ettei kaikki tapahtuisi yhtä aikaa.

Aika on seuraus muutoksesta, eli ei aikaa tarvi tuohon virkaan luoda.

Juuri näin. Ajalla voidaan mitata niiden eriaikaan tapahtuvien asioiden välistä eroa tai samanaikaisuutta. Aika on teknisesti katsottuna ihmisen itsensä keksintö.