Keskustelua ajasta ja sen olemuksesta

[Purdue]

Aika ei ole sellaista kuin GRssä ja BBssä oletetaan. Kaikkeuden aika ei ala. Sillä on ikuinen aika Ei ole alkua eikä loppua.

Aika on täsmälleen sellaista kuin GR:ssä. Ei ole olemassa yhtä ainutta havaintoa tai mittausta, jossa aika käyttäytyisi eri tavalla kuin GR ennustaa.

Aika ei ole ulottuvuus. Aika ei ole sellaista kuin BBssä. Kaikkeuden aika. Kaikkeus ei ala, ja kaikkeus on jossain ikuisessa perustilassa. Aikaa tulee lisää koko ajan. Ei tilaa, ei materiaa, muutakuin suhteellisuuden takia, koska aikaa tulee lisää.

Jos näin on, GRn aikakäsitys ei ole täysin oikea, se ei sovi kaikkeuteen, vaikka se muualle sopisi.

Toisekseen aika kuvaa muutosta, ja nykyhetki on se jossa kaikki muutos tapahtuu. Ja nykyhetkessä ajan kokemiseen vaikuttaa havaitsijan liiketila sekä sijainti painovoimakentässä.

Entä jos muutosta ei tapahdu, tai se on hyvin hidasta? Suomen peruskallio on ollut muuttumattomana paikoillaan iät ja ajat, mutta silläkin on silti oma aikansa. Onko pääosin kivestä koostuvilla Merkuriuksella, Venuksella tai Marsilla aikaa?

Asia riippuu tietystikin siitä millä tasolla muutos tapahtuu. Me nyt puhutaan atomitason värähtelystä. Eli tää on enemmän kvanttimekaniikkaa kuin graniittia. Atomit ja sitä pienemmät alkeishiukkaset värähtelevät koko ajan. Eli muutos on jatkuvaa.

Aikakin on SI-järjestelmässä määritelty atomitason värähtelyjen ja muutosten kautta.

Ja jos puhutaan Suomen peruskalliosta, niin onko se ollut paikoillaan iät ja ajat?

Maapallo aurinkokuntamme mukana kiertää linnunradan keskustaa 220 km/s vauhdilla. 10 sekunnissa se sun Suomen peruskallio on muuttanut paikkaansa 2200 kilometriä neliulotteisessa aika-avaruudessa. Tämä siis suhteessa vain linnunradan keskustaan.

Eli kyllä, muutosta tapahtuu makrotasollakin kaiken aikaa tässä meidän maailmankaikkeudessa.

[ID10T]

Aika ei ole sellaista kuin GRssä ja BBssä oletetaan. Kaikkeuden aika ei ala. Sillä on ikuinen aika Ei ole alkua eikä loppua.

Aika on täsmälleen sellaista kuin GR:ssä. Ei ole olemassa yhtä ainutta havaintoa tai mittausta, jossa aika käyttäytyisi eri tavalla kuin GR ennustaa.

Aika ei ole ulottuvuus. Aika ei ole sellaista kuin BBssä. Kaikkeuden aika. Kaikkeus ei ala, ja kaikkeus on jossain ikuisessa perustilassa. Aikaa tulee lisää koko ajan. Ei tilaa, ei materiaa, muutakuin suhteellisuuden takia, koska aikaa tulee lisää.

Jos näin on, GRn aikakäsitys ei ole täysin oikea, se ei sovi kaikkeuteen, vaikka se muualle sopisi.

Toisekseen aika kuvaa muutosta, ja nykyhetki on se jossa kaikki muutos tapahtuu. Ja nykyhetkessä ajan kokemiseen vaikuttaa havaitsijan liiketila sekä sijainti painovoimakentässä.

Entä jos muutosta ei tapahdu, tai se on hyvin hidasta? Suomen peruskallio on ollut muuttumattomana paikoillaan iät ja ajat, mutta silläkin on silti oma aikansa. Onko pääosin kivestä koostuvilla Merkuriuksella, Venuksella tai Marsilla aikaa?

Asia riippuu tietystikin siitä millä tasolla muutos tapahtuu. Me nyt puhutaan atomitason värähtelystä. Eli tää on enemmän kvanttimekaniikkaa kuin graniittia. Atomit ja sitä pienemmät alkeishiukkaset värähtelevät koko ajan. Eli muutos on jatkuvaa.

Aikakin on SI-järjestelmässä määritelty atomitason värähtelyjen ja muutosten kautta.

Ja jos puhutaan Suomen peruskalliosta, niin onko se ollut paikoillaan iät ja ajat?

Maapallo aurinkokuntamme mukana kiertää linnunradan keskustaa 220 km/s vauhdilla. 10 sekunnissa se sun Suomen peruskallio on muuttanut paikkaansa 2200 kilometriä neliulotteisessa aika-avaruudessa. Tämä siis suhteessa vain linnunradan keskustaan.

Eli kyllä, muutosta tapahtuu makrotasollakin kaiken aikaa tässä meidän maailmankaikkeudessa.

Linkitit muutoksen myös ajan kokemiseen. Kokeeko peruskallio ajan? Onko aikaa olemassa ilman muutoksen ja sitä kautta ajan kokijaa?

[Deimos]

Nimimerkki QS kanssa keskustelin ajan määritelmästä aikoinaan. Missähän QS on? Kyselin että jos vaikka koordinaatistossa kohde vaihtaa paikkaa (x,y,z) ---> (x1, y1, z1) olisiko tämä nähtävänä niin kutsuttuna aikana? Aika on tilan muutosta siis. No, miten asian QS minulle selitti niin asia ei ollut läheskään niin yksioikoinen kuin tuossa ilmaisin. Suurin osa QS:n hienosta selityksestä matemaatisineen esityksineen meni minulta ihan yli. Aika ei ole kovin yksinkertainen asia ilmaista ja mitä se on. Ja onko kyse ihmisen keksinnöstä vain ihmisen tarpeeseen? Siis noin muistelisin QS:n esityksen menneen. On se kai jossain palstan syövereissä, tai poistunut bittiavaruuteen.

[Purdue]

Aika ei ole sellaista kuin GRssä ja BBssä oletetaan. Kaikkeuden aika ei ala. Sillä on ikuinen aika Ei ole alkua eikä loppua.

Aika on täsmälleen sellaista kuin GR:ssä. Ei ole olemassa yhtä ainutta havaintoa tai mittausta, jossa aika käyttäytyisi eri tavalla kuin GR ennustaa.

Aika ei ole ulottuvuus. Aika ei ole sellaista kuin BBssä. Kaikkeuden aika. Kaikkeus ei ala, ja kaikkeus on jossain ikuisessa perustilassa. Aikaa tulee lisää koko ajan. Ei tilaa, ei materiaa, muutakuin suhteellisuuden takia, koska aikaa tulee lisää.

Jos näin on, GRn aikakäsitys ei ole täysin oikea, se ei sovi kaikkeuteen, vaikka se muualle sopisi.

Toisekseen aika kuvaa muutosta, ja nykyhetki on se jossa kaikki muutos tapahtuu. Ja nykyhetkessä ajan kokemiseen vaikuttaa havaitsijan liiketila sekä sijainti painovoimakentässä.

Entä jos muutosta ei tapahdu, tai se on hyvin hidasta? Suomen peruskallio on ollut muuttumattomana paikoillaan iät ja ajat, mutta silläkin on silti oma aikansa. Onko pääosin kivestä koostuvilla Merkuriuksella, Venuksella tai Marsilla aikaa?

Asia riippuu tietystikin siitä millä tasolla muutos tapahtuu. Me nyt puhutaan atomitason värähtelystä. Eli tää on enemmän kvanttimekaniikkaa kuin graniittia. Atomit ja sitä pienemmät alkeishiukkaset värähtelevät koko ajan. Eli muutos on jatkuvaa.

Aikakin on SI-järjestelmässä määritelty atomitason värähtelyjen ja muutosten kautta.

Ja jos puhutaan Suomen peruskalliosta, niin onko se ollut paikoillaan iät ja ajat?

Maapallo aurinkokuntamme mukana kiertää linnunradan keskustaa 220 km/s vauhdilla. 10 sekunnissa se sun Suomen peruskallio on muuttanut paikkaansa 2200 kilometriä neliulotteisessa aika-avaruudessa. Tämä siis suhteessa vain linnunradan keskustaan.

Eli kyllä, muutosta tapahtuu makrotasollakin kaiken aikaa tässä meidän maailmankaikkeudessa.

Linkitit muutoksen myös ajan kokemiseen. Kokeeko peruskallio ajan? Onko aikaa olemassa ilman muutoksen ja sitä kautta ajan kokijaa?

Aika fysikaalisena ilmiönä on ihan eri asia kuin ajan subjektiivinen kokeminen. Lisäsin aloitukseen myös sen, että aikaa voidaan lähestyä ajanlaskun näkökulmasta. Tuolta löytyy esim. lista eri kalentereista:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_calendars

Pointti lähinnä se, että aikaa ilmiönä voidaan lähestyä useista eri näkökulmista.

[ID10T]

Aika ei ole sellaista kuin GRssä ja BBssä oletetaan. Kaikkeuden aika ei ala. Sillä on ikuinen aika Ei ole alkua eikä loppua.

Aika on täsmälleen sellaista kuin GR:ssä. Ei ole olemassa yhtä ainutta havaintoa tai mittausta, jossa aika käyttäytyisi eri tavalla kuin GR ennustaa.

Aika ei ole ulottuvuus. Aika ei ole sellaista kuin BBssä. Kaikkeuden aika. Kaikkeus ei ala, ja kaikkeus on jossain ikuisessa perustilassa. Aikaa tulee lisää koko ajan. Ei tilaa, ei materiaa, muutakuin suhteellisuuden takia, koska aikaa tulee lisää.

Jos näin on, GRn aikakäsitys ei ole täysin oikea, se ei sovi kaikkeuteen, vaikka se muualle sopisi.

Toisekseen aika kuvaa muutosta, ja nykyhetki on se jossa kaikki muutos tapahtuu. Ja nykyhetkessä ajan kokemiseen vaikuttaa havaitsijan liiketila sekä sijainti painovoimakentässä.

Entä jos muutosta ei tapahdu, tai se on hyvin hidasta? Suomen peruskallio on ollut muuttumattomana paikoillaan iät ja ajat, mutta silläkin on silti oma aikansa. Onko pääosin kivestä koostuvilla Merkuriuksella, Venuksella tai Marsilla aikaa?

Asia riippuu tietystikin siitä millä tasolla muutos tapahtuu. Me nyt puhutaan atomitason värähtelystä. Eli tää on enemmän kvanttimekaniikkaa kuin graniittia. Atomit ja sitä pienemmät alkeishiukkaset värähtelevät koko ajan. Eli muutos on jatkuvaa.

Aikakin on SI-järjestelmässä määritelty atomitason värähtelyjen ja muutosten kautta.

Ja jos puhutaan Suomen peruskalliosta, niin onko se ollut paikoillaan iät ja ajat?

Maapallo aurinkokuntamme mukana kiertää linnunradan keskustaa 220 km/s vauhdilla. 10 sekunnissa se sun Suomen peruskallio on muuttanut paikkaansa 2200 kilometriä neliulotteisessa aika-avaruudessa. Tämä siis suhteessa vain linnunradan keskustaan.

Eli kyllä, muutosta tapahtuu makrotasollakin kaiken aikaa tässä meidän maailmankaikkeudessa.

Linkitit muutoksen myös ajan kokemiseen. Kokeeko peruskallio ajan? Onko aikaa olemassa ilman muutoksen ja sitä kautta ajan kokijaa?

Aika fysikaalisena ilmiönä on ihan eri asia kuin ajan subjektiivinen kokeminen. Lisäsin aloitukseen myös sen, että aikaa voidaan lähestyä ajanlaskun näkökulmasta. Tuolta löytyy esim. lista eri kalentereista:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_calendars

Pointti lähinnä se, että aikaa ilmiönä voidaan lähestyä useista eri näkökulmista.

Ajanlasku on täysin keinotekoinen järjestelmä. Ja paikkasidonnainen. Maapallon vuosi ei ole sama kuin Jupiterin vuosi, vaan ero on lähes 12-kertainen.

[Purdue]

Aika ei ole sellaista kuin GRssä ja BBssä oletetaan. Kaikkeuden aika ei ala. Sillä on ikuinen aika Ei ole alkua eikä loppua.

Aika on täsmälleen sellaista kuin GR:ssä. Ei ole olemassa yhtä ainutta havaintoa tai mittausta, jossa aika käyttäytyisi eri tavalla kuin GR ennustaa.

Aika ei ole ulottuvuus. Aika ei ole sellaista kuin BBssä. Kaikkeuden aika. Kaikkeus ei ala, ja kaikkeus on jossain ikuisessa perustilassa. Aikaa tulee lisää koko ajan. Ei tilaa, ei materiaa, muutakuin suhteellisuuden takia, koska aikaa tulee lisää.

Jos näin on, GRn aikakäsitys ei ole täysin oikea, se ei sovi kaikkeuteen, vaikka se muualle sopisi.

Toisekseen aika kuvaa muutosta, ja nykyhetki on se jossa kaikki muutos tapahtuu. Ja nykyhetkessä ajan kokemiseen vaikuttaa havaitsijan liiketila sekä sijainti painovoimakentässä.

Entä jos muutosta ei tapahdu, tai se on hyvin hidasta? Suomen peruskallio on ollut muuttumattomana paikoillaan iät ja ajat, mutta silläkin on silti oma aikansa. Onko pääosin kivestä koostuvilla Merkuriuksella, Venuksella tai Marsilla aikaa?

Asia riippuu tietystikin siitä millä tasolla muutos tapahtuu. Me nyt puhutaan atomitason värähtelystä. Eli tää on enemmän kvanttimekaniikkaa kuin graniittia. Atomit ja sitä pienemmät alkeishiukkaset värähtelevät koko ajan. Eli muutos on jatkuvaa.

Aikakin on SI-järjestelmässä määritelty atomitason värähtelyjen ja muutosten kautta.

Ja jos puhutaan Suomen peruskalliosta, niin onko se ollut paikoillaan iät ja ajat?

Maapallo aurinkokuntamme mukana kiertää linnunradan keskustaa 220 km/s vauhdilla. 10 sekunnissa se sun Suomen peruskallio on muuttanut paikkaansa 2200 kilometriä neliulotteisessa aika-avaruudessa. Tämä siis suhteessa vain linnunradan keskustaan.

Eli kyllä, muutosta tapahtuu makrotasollakin kaiken aikaa tässä meidän maailmankaikkeudessa.

Linkitit muutoksen myös ajan kokemiseen. Kokeeko peruskallio ajan? Onko aikaa olemassa ilman muutoksen ja sitä kautta ajan kokijaa?

Aika fysikaalisena ilmiönä on ihan eri asia kuin ajan subjektiivinen kokeminen. Lisäsin aloitukseen myös sen, että aikaa voidaan lähestyä ajanlaskun näkökulmasta. Tuolta löytyy esim. lista eri kalentereista:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_calendars

Pointti lähinnä se, että aikaa ilmiönä voidaan lähestyä useista eri näkökulmista.

Ajanlasku on täysin keinotekoinen järjestelmä. Ja paikkasidonnainen. Maapallon vuosi ei ole sama kuin Jupiterin vuosi, vaan ero on lähes 12-kertainen.

Tottakai on keinotekoinen järjestelmä. Ei kait tässä kukaan ole muuta väittänytkään. Tän langan tarkoituksena oli kuitenkin avata keskustelua ajasta laajempana ilmiönä.

[Deimos]

Jos Purde on viereisellä sohvalla (Muodostaa L muodon) niin Purdue on eri koordinaatistossa ajallisesti myös. Valolla on viive, äänellä on viive. Näen Purduen aina menneisyydessä. Arjessa sillä ei ole merkitystä mutta pilkkua nussien viive on.

Sitten kun mennään asetelmiin Maa-Mars ollaankin ajallisesti jo ihan eri koordinaatistoissa. En tiedä voiko ajallisesti määrittää yhtälaista hetkeä marsnautille ja maassa sijaitsevalle avaruuskeskukselle joka on marsnauttiin yhteydessä. Laskennallisesti on?

[Goswell]

Aika on seuraus muutoksesta, ei koskaan syy muutokselle. Kuvitellaan tilanne jossa olisi kaksi kelloa, toinen 10km korkeudessa ja toinen maan pinnalla, 10km korkeudella kello käy nopeammin kuin maan pinnalla, 10 mijoonan vuoden kuluttua kellot olisi yhä nähtävissä samasta ajasta vaikka kellojen näyttämä poikkeaa tolkuttomasti toisistaan.

[Purdue]

Jos Purde on viereisellä sohvalla (Muodostaa L muodon) niin Purdue on eri koordinaatistossa ajallisesti myös. Valolla on viive, äänellä on viive. Näen Purduen aina menneisyydessä. Arjessa sillä ei ole merkitystä mutta pilkkua nussien viive on.

Sitten kun mennään asetelmiin Maa-Mars ollaankin ajallisesti jo ihan eri koordinaatistoissa. En tiedä voiko ajallisesti määrittää yhtälaista hetkeä marsnautille ja maassa sijaitsevalle avaruuskeskukselle joka on marsnauttiin yhteydessä. Laskennallisesti on?

Tää on oikeastaan hyvä näkökulma subjektiiviseen ajan kokemiseen.

Se mikä on minun "nyt hetki" aistieni (esim. näkö ja kuulo) välittämän informaation kautta on kokoelma eri aikoina lähimenneisyydessä tapahtuneita tapahtumia.

Näkemäni kaikki kohteet ovat eri asteisesti menneisyydessä jos asioita tarkastelee niiden kohteiden näkökulmasta. Mutta omassa subjektiivisessa viitekehyksessäni informaatio näistä ulkoisista tapahtumista saavuttaa minut tässä ja nyt.

Jos minä seison tässä ja sinä seisot sadan metrin päässä, niin meidän kummankin "nyt hetki" on kokoelma eri aikoina tapahtuneita asioita lähimenneisyydessä.

Ja mitä kauempana toisistamme olemme, niin sitä enemmän nämä kokoelmat eroaa ajallisesti toisistaan.

[Goswell]

Jos Purde on viereisellä sohvalla (Muodostaa L muodon) niin Purdue on eri koordinaatistossa ajallisesti myös. Valolla on viive, äänellä on viive. Näen Purduen aina menneisyydessä. Arjessa sillä ei ole merkitystä mutta pilkkua nussien viive on.

Sitten kun mennään asetelmiin Maa-Mars ollaankin ajallisesti jo ihan eri koordinaatistoissa. En tiedä voiko ajallisesti määrittää yhtälaista hetkeä marsnautille ja maassa sijaitsevalle avaruuskeskukselle joka on marsnauttiin yhteydessä. Laskennallisesti on?

Totta, viivekin luo ajan illuusion, syy on selvä miksi. Kaikki on samassa olevaisuudessa, ihan kaikki, mutta havainnointi ei oikein em syystä onnistu kuin viiveellä tai ei ollenkaan.

[Deimos]

Ensimmäinen valon nopeuden mittaus tehtiin käyttäen Jupiterin kuita ja niiden pimennyksiä. Siinä oli konkreettinen osoitus että valolla on todellakin nopeus (Tai hitaus). Kreikan filosofiassa asia nähtiin silmästä lähtevänä näkösäteenä. Taitaa olla liekehtivän silmän muodossa mytologioissa, ei pelkästään kreikkalaisissa. Historia mitä tulee valon nopeuden mittaamiseen on aika mielenkiintoinen tarina kokonaisuudessaan josta itse arvelen tietäväni vain pienen osan. Mutta liittyy myös aikaan.

Erään nimimerkin kanssa vaihtelimme vanhalla palstalla ajatuksia universumista tietoisena olentona. Kysymykseen nousi juuri valon hitaus. Aika hidas signaali jos ajatellaan etäisyyksiä. Mutta universumin näkökulmasta? Tämä oli tietenkin vain hassutelua keskenämme vailla mitään pohjaa.

[John Carter]

Niin, ajan mittaaminen on perinteisesti jaettu kahteen eri osaan, eli ajanlaskuksi, joka käsittelee päivää pidempiä jaksoja ja ajanmittaukseksi, joka käsittelee päivää lyhyempiä ajanjaksoja. Maailmassa on myös erilaisia kalentereita ja vanhin kalenteri taitaa olla tällä hetkellä Venäjän ortodoksisella kirkolla, jossa eletään vuotta 7532, toiseksi vanhin alkukohta taas on juliaanisten päivämäärien laskemisella, jossa lasketaan pelkästään peräkkäisiä vuorokausia ja juliaaninen vuorokausi nolla alkoi vuoden 4713 eKr. tammikuun 1. päivänä eli yli 6700 vuotta sitten.

Myös juutalaiset laskevat aikaa Venäjän ortodoksien tavoin maailman luomisesta, mutta heidän mukaansa luominen tapahtui runsaat viisituhatta vuotta sitten ja heillä on menossa vuosi 5785. Länsimaisen ajanlaskun alkukohta, vuoden 1 tammikuun 1. päivä, koetettiin ajoittaa Jeesuksen syntymän tienoille ja nykyinen gregoriaaninen kalenterimme on perintöä keisari Julius Caesarilta runsaan kahden tuhannen vuoden takaa ja paavi Gregorius XIII:lta 1500- luvulta.

Muhametiilaiset taas laskevat vuosia siitä päivästä, jolloin profeetta Muhammed pakeni Mekasta Medinaan (meidän ajanlaskumme mukaan) heinäkuun 16. päivänä vuonna 622 ja muhamettilaisilla on menossa vuosi 1445-1446, koska islamilainen ajanlasku perustuu kuuvuoteen, eikä aurinkovuoteen, kuten meillä. Kuuvuoden pituus on 354 päivää. Kuukaudessa on 29 tai 30 päivää.

Kiinalaisessa ajanlaskussa taas ei lasketa vuosilukuja, kuten meillä vaan vuodet toistuvat 60- vuotisessa jaksossa ja kiinalainen ajanlasku alkaa vuodesta 2697 eaa., jolloin Keltaisen keisarin uskotaan nousseen valtaistuimelle. Kiinalaiset tosin käyttävät ajan määrittelyyn useita eri menetelmiä, aurinkokalenteria, kuukalenteria ja niiden yhdistäminen niin sanottuun jiazi-ajanlaskumenetelmään tuotti 10 000 vuoden kalenterin, joka on yhä käytössä länsimaisen gregoriaanisen kalenterin rinnalla.

Maapallon uusimpia kalentereita on Ranskan vallankumouksen kalenteri, joka hyväksyttiin vuonna 1793. Sen alkukohta oli kuningaskunnan syrjäyttämispäivä 22. syyskuuta 1792, mutta jo Napoleon hylkäsi vallankumouskalenterin, joka ehti olla voimassa Ranskassa vain viitisentoista vuotta.

Intian kansallinen ajanlasku alkaa länsimaisen kalenterin vuoden 78 jaa. kevätpäiväntasauksesta. Sitä käytetään gregoriaanisen kalenterin rinnalla Intian valtion virallisissa tiedonannoissa, All India Radion eli Intian yleisradion lähetyksissä sekä virallisen lehden Gazette of Indian uutisoinnissa. Intiassa on käytössä myös useita alueellisia kalentereita, jotka perustuvat hindujen alanlaskuun, joka puolestaan perustuu veda-kirjoihin. Kalenteri otettiin käyttöön Intiassa vuonna 1957. Sitä ennen maassa oli käytössä noin 30 eri kalenteria, joiden avulla määritettiin hindujen, buddhalaisten ja jainalaisten eri juhlapäivät. Kalenteriuudistuksen yhteydessä määriteltiin säännöt, joilla voitiin laskea tiettyjen uskonnollisten juhlapäivien ajoittuminen kuun ja auringon vaiheista.

[Keijona]

Niin, ajan mittaaminen on perinteisesti jaettu kahteen eri osaan, eli ajanlaskuksi, joka käsittelee päivää pidempiä jaksoja ja ajanmittaukseksi, joka käsittelee päivää lyhyempiä ajanjaksoja. Maailmassa on myös erilaisia kalentereita ja vanhin kalenteri taitaa olla tällä hetkellä Venäjän ortodoksisella kirkolla, jossa eletään vuotta 7532, toiseksi vanhin alkukohta taas on juliaanisten päivämäärien laskemisella, jossa lasketaan pelkästään peräkkäisiä vuorokausia ja juliaaninen vuorokausi nolla alkoi vuoden 4713 eKr. tammikuun 1. päivänä eli yli 6700 vuotta sitten.

Myös juutalaiset laskevat aikaa Venäjän ortodoksien tavoin maailman luomisesta, mutta heidän mukaansa luominen tapahtui runsaat viisituhatta vuotta sitten ja heillä on menossa vuosi 5785. Länsimaisen ajanlaskun alkukohta, vuoden 1 tammikuun 1. päivä, koetettiin ajoittaa Jeesuksen syntymän tienoille ja nykyinen gregoriaaninen kalenterimme on perintöä keisari Julius Caesarilta runsaan kahden tuhannen vuoden takaa ja paavi Gregorius XIII:lta 1500- luvulta.

Muhametiilaiset taas laskevat vuosia siitä päivästä, jolloin profeetta Muhammed pakeni Mekasta Medinaan (meidän ajanlaskumme mukaan) heinäkuun 16. päivänä vuonna 622 ja muhamettilaisilla on menossa vuosi 1445-1446, koska islamilainen ajanlasku perustuu kuuvuoteen, eikä aurinkovuoteen, kuten meillä. Kuuvuoden pituus on 354 päivää. Kuukaudessa on 29 tai 30 päivää.

Kiinalaisessa ajanlaskussa taas ei lasketa vuosilukuja, kuten meillä vaan vuodet toistuvat 60- vuotisessa jaksossa ja kiinalainen ajanlasku alkaa vuodesta 2697 eaa., jolloin Keltaisen keisarin uskotaan nousseen valtaistuimelle. Kiinalaiset tosin käyttävät ajan määrittelyyn useita eri menetelmiä, aurinkokalenteria, kuukalenteria ja niiden yhdistäminen niin sanottuun jiazi-ajanlaskumenetelmään tuotti 10 000 vuoden kalenterin, joka on yhä käytössä länsimaisen gregoriaanisen kalenterin rinnalla.

Maapallon uusimpia kalentereita on Ranskan vallankumouksen kalenteri, joka hyväksyttiin vuonna 1793. Sen alkukohta oli kuningaskunnan syrjäyttämispäivä 22. syyskuuta 1792, mutta jo Napoleon hylkäsi vallankumouskalenterin, joka ehti olla voimassa Ranskassa vain viitisentoista vuotta.

Intian kansallinen ajanlasku alkaa länsimaisen kalenterin vuoden 78 jaa. kevätpäiväntasauksesta. Sitä käytetään gregoriaanisen kalenterin rinnalla Intian valtion virallisissa tiedonannoissa, All India Radion eli Intian yleisradion lähetyksissä sekä virallisen lehden Gazette of Indian uutisoinnissa. Intiassa on käytössä myös useita alueellisia kalentereita, jotka perustuvat hindujen alanlaskuun, joka puolestaan perustuu veda-kirjoihin. Kalenteri otettiin käyttöön Intiassa vuonna 1957. Sitä ennen maassa oli käytössä noin 30 eri kalenteria, joiden avulla määritettiin hindujen, buddhalaisten ja jainalaisten eri juhlapäivät. Kalenteriuudistuksen yhteydessä määriteltiin säännöt, joilla voitiin laskea tiettyjen uskonnollisten juhlapäivien ajoittuminen kuun ja auringon vaiheista.

Unohtamatta ajantappajaa, Pohjanmaa vuonna 0 kalenteria.

[Purdue]

Noista ajanlaskuun liittyvistä globaaleista kalenteriehdotuksista ehkäpä mielenkiintoisin on Holoseeninen kalenteri:

https://en.wikipedia.org/wiki/Holocene_calendar
https://fi.wikipedia.org/wiki/Holoseenin_ajanlasku

Kalenterin alkupiste on asetettu vuoteen 10 000 eaa. kristillistä ajanlaskua, jolloin holoseeni ja neoliittinen vallankumous suurin piirtein alkoivat. Vuosien pituudet lasketaan kuten gregoriaanisessa kalenterissa. Yhtenä tavoitteena oli saada aikaan uskonnollisesti neutraali kalenteri, joka muuttaa laajalti käytössä olevia kalentereja mahdollisimman vähän. Nykyiset vuosiluvut muutetaan holoseenin ajanlaskuun lisäämällä niihin 10 000, eli vuodesta 2024 tulee vuosi 12024. Vuodet eaa. muutetaan holoseenin ajanlaskuun vähentämällä ne 10 001:stä.

Vuosi 0 holoseenin ajanlaskussa merkitsee jääkauden muodollista loppumisvuotta, ja ihmisen interglasiaalisen historian alkua. Se yhdistää suurta määrää muutoksia ja tapahtumia.

Eli tervetuloa vuoteen 12024!

[Keijona]

Noista ajanlaskuun liittyvistä globaaleista kalenteriehdotuksista ehkäpä mielenkiintoisin on Holoseeninen kalenteri:

https://en.wikipedia.org/wiki/Holocene_calendar
https://fi.wikipedia.org/wiki/Holoseenin_ajanlasku

Kalenterin alkupiste on asetettu vuoteen 10 000 eaa. kristillistä ajanlaskua, jolloin holoseeni ja neoliittinen vallankumous suurin piirtein alkoivat. Vuosien pituudet lasketaan kuten gregoriaanisessa kalenterissa. Yhtenä tavoitteena oli saada aikaan uskonnollisesti neutraali kalenteri, joka muuttaa laajalti käytössä olevia kalentereja mahdollisimman vähän. Nykyiset vuosiluvut muutetaan holoseenin ajanlaskuun lisäämällä niihin 10 000, eli vuodesta 2024 tulee vuosi 12024. Vuodet eaa. muutetaan holoseenin ajanlaskuun vähentämällä ne 10 001:stä.

Vuosi 0 holoseenin ajanlaskussa merkitsee jääkauden muodollista loppumisvuotta, ja ihmisen interglasiaalisen historian alkua. Se yhdistää suurta määrää muutoksia ja tapahtumia.

Eli tervetuloa vuoteen 12024!

Ihan hyvä vaihtoehto, sillä ateisteja ainakin luulisi jollain tavalla häiritsevän, että se oma ajanlasku perustuu uskonnolliseen tapahtumaan.

Vaikka holescene alkaakin lähestymään hindu aikakäsitystä
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Yuga_Cycle


Aikakausiin näyttäisi pätevän varsin yksinkertainen syyseuraus. Jos ihmiset ovat kovin tyytyväisiä he eivät kaipaa muutosta, joten tuo aikakausi on pitkä ja muutos hidasta. Jos ihmiset taas ovat tyytymättömiä, niin kaipaavat muutosta ja muutos on siksi nopeaa.