Keskustelua ajasta ja sen olemuksesta

[Purdue]

Keskustelua ajasta ja sen olemuksesta


Tieteentekijätkään eivät ole 100% varmoja mitä aika on ja kuinka se pitäisi määritellä? Mutta ajan perusyksikkö on sekunti, ja se määritellään fysiikassa seuraavasti:

9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin isotoopin 133 (¹³³Cs) atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä, kun atomi on lepotilassa 0 K:n lämpötilassa

Kaikki tietää varmasti myös Einsteinin suppeaan ja yleiseen suhteellisuusteoriaan liittyvät aikakäsitteet, eli sen että aika on suhteellista ja riippuu mm. havainnoitsijan liiketilasta sekä painovoimakentästä.


Peruslähtökohta ajan määritelmälle voisi olla näin kansantajuisesti, että aika kuvaa muutosta. Ja yleisesti ajan kuluminen voidaan jakaa nykyisyyteen, jossa kaikki siis tapahtuu, sekä menneisyyteen ja tulevaisuuteen.


Ajasta voi lukea Wikipediasta lisää tuolta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aika
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajan_ja_a ... _filosofia


Aivot ovat myös monella tapaa "aikakone", jotka tekevät ajan kokemisen mahdolliseksi. Dean Buonomano esim. vuonna 2017 julkaistussa kirjassaan "Your Brain Is a Time Machine: The Neuroscience and Physics of Time" katsoo, että aivot:

1) Aivot ovat kone joka muistaa menneisyyden ennustaakseen tulevaisuuden.
2) Aivot ovat kone joka kertoo ajan.
3) Aivot ovat kone joka luo ajan tunteen.
4) Aivot mahdollistavat mentaalisen matkailun ajassa taaksepäin sekä myös tulevaisuuteen.


Aivot siis monella tapaa mittaavat aikaa ja luovat meille koherentin ajan tuntemuksen. Aika voi myös subjektiivisesti tuntua joko lyhyeltä taikka pitkältä tilanteesta riippuen. Eli eräänlainen "aikadilaatio" on myös mahdollista mentaalisesti. 10 minuutin odotus bussipysäkillä saattaa tuntua ikuisuudelta, kun taas jokin keskittymistä vaativa aktiviteetti aiheuttaa sen tunteen, että aika kuluu nopeasti.


Tuossa nyt muutama näkökulma aikaan. Aikaa toki mitataan erilaisin kalenterein ja järjestelmin, ja länsimainen ajanlasku ei ole ainoa mahdollinen. Monet muut kulttuurit elävät jossakin toisessa vuosiluvussa, vaikka kansainvälisesti nyt onkin vuosi 2024. Jotkut ovat pohtineet sitäkin, että pitäisikö maailmaan luoda kulttuurineutraali ajanlasku, esim. niin että ajanlasku aloitettaisiin viimeisen jääkauden jälkeen, ja nyt elettäisiinkin vaikkapa noin vuotta 12 000.


Elikkä tässä tämä keskustelun avaus. Tässä ketjussa vois siis keskustella kaikesta aikaan ja sen mittaamiseen taikka kokemiseen liittyvästä.

[Goswell]

Aika on seuraus muutoksesta, ei koskaan syy muutokselle. Repikää siitä ajan määritelmiä.

[Purdue]

Aika on seuraus muutoksesta, ei koskaan syy muutokselle. Repikää siitä ajan määritelmiä.

Joo. Aika itsessään ei ole siis kausaalinen.

[Why]

Joku on sanonut, että aika "luotiin" siksi, ettei kaikki tapahtuisi yhtä aikaa.

[Goswell]

Joku on sanonut, että aika "luotiin" siksi, ettei kaikki tapahtuisi yhtä aikaa.

Aika on seuraus muutoksesta, eli ei aikaa tarvi tuohon virkaan luoda.

[Purdue]

Musta itse asiassa noiden Einsteinin teorioihin liittyvien aikakäsitysten ohella tämä aivojen tuottama subjektiivinen aikakokemus, ja erityisesti meidän tietoinen kyky muistaa menneitä ja suunnitella tulevaa on mielenkiintoinen.

Ilman tällaista mentaalista aikamatkustusta olisi mahdotonta luoda itselleen identiteettiä. Psykologisessa tutkimuksessa on tullut vastaan sellaisia yksilöitä, joilta jokin aivovamma on vienyt pois pitkäkestoisen muistin ja samalla se henkilön Minä (Self) ja identiteetti näyttää tuhoutuneen.

Mentaalinen aikamatkustus on siis aivojen kyky, ja erittäin tärkeä sellainen.

Lisäksi on jännä ajatella kuinka aivot "tahdistavat" aistiärsykkeitä. Jos ajatellaan, että katson kun joku toinen koskettaa polveani, niin signaali silmästä aivoihin matkaa ja prosessoituu nopeammin kuin se signaali matkaa polvesta aivoihin ja prosessoituu siellä.

Silti koemme näiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa. Aivot siis eräällä tavalla tahdistavat meidän oman sisäisen mentaalisen aikakokemuksen, jotta tietoisella tasolla koemme noiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa.

[OlliS]

Edellisiin lisäksi:

Aina vain yhteen suuntaan, menneisyydestä tulevaisuuteen.

Suhteellinen avaruuteen ja materiaan.

Liike on se perustava asia mistä aika tulee.

Kaikkeuden aika. Ikuinen aika, ei ala ei lopu. Vauhtia ei tunneta. Ikuinen perustila. Osissa dynamiikka.

Osauniversumin aika. Alku, kehitys, loppu. Muutos.

Linnunradan aika. Alku, loppu ja kehitys. Muutos.

Aurinkokunnan aika. Alku ja kehitys ja loppu. Muutos.

Maapallon aika. Alku ja loppu ja kehitys. Muutos. Vauhti tunnetaan.

Nämä ovat objektiivisia aikoja. Sitten on ihmisen aika, subjektiivinen aika.

[Kohina]

Musta itse asiassa noiden Einsteinin teorioihin liittyvien aikakäsitysten ohella tämä aivojen tuottama subjektiivinen aikakokemus, ja erityisesti meidän tietoinen kyky muistaa menneitä ja suunnitella tulevaa on mielenkiintoinen.

Ilman tällaista mentaalista aikamatkustusta olisi mahdotonta luoda itselleen identiteettiä. Psykologisessa tutkimuksessa on tullut vastaan sellaisia yksilöitä, joilta jokin aivovamma on vienyt pois pitkäkestoisen muistin ja samalla se henkilön Minä (Self) ja identiteetti näyttää tuhoutuneen.

Mentaalinen aikamatkustus on siis aivojen kyky, ja erittäin tärkeä sellainen.

Lisäksi on jännä ajatella kuinka aivot "tahdistavat" aistiärsykkeitä. Jos ajatellaan, että katson kun joku toinen koskettaa polveani, niin signaali silmästä aivoihin matkaa ja prosessoituu nopeammin kuin se signaali matkaa polvesta aivoihin ja prosessoituu siellä.

Silti koemme näiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa. Aivot siis eräällä tavalla tahdistavat meidän oman sisäisen mentaalisen aikakokemuksen, jotta tietoisella tasolla koemme noiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa.

Kuinka niin prosessoituu nopeammin? Silmänpohjassa on neuroneita jotka reagoivat lähinnä jos vaikkapa liike muuttaa suuntaa, muttei itsessään tasaiseen liikkeeseen. Eli aivosi on jo prosessoinut pitkälti näkemäsi ja vaivautuu muuttamaan kuvaa vain jos se muuttuu. Tämän voi huomata esimerkiksi jos tuijottaa tiukasti yhteen kohtaan, silloin silmissä mustenee. Tuntoaisti ei juurikaan tarvitse prosessointia ja kun tietty kynnys ylittyy, kroppasi hoitaa ihan vaistonvaraisesti homman, eli vetää vaikkapa käden pois kuumalta hellalta.

[Varaktori]

Kun viimeinenkin musta aukko on höyrystynyt ja viimeinen protoni hajonnut, niin lakkaako aikakin olemasta?

[Purdue]

Musta itse asiassa noiden Einsteinin teorioihin liittyvien aikakäsitysten ohella tämä aivojen tuottama subjektiivinen aikakokemus, ja erityisesti meidän tietoinen kyky muistaa menneitä ja suunnitella tulevaa on mielenkiintoinen.

Ilman tällaista mentaalista aikamatkustusta olisi mahdotonta luoda itselleen identiteettiä. Psykologisessa tutkimuksessa on tullut vastaan sellaisia yksilöitä, joilta jokin aivovamma on vienyt pois pitkäkestoisen muistin ja samalla se henkilön Minä (Self) ja identiteetti näyttää tuhoutuneen.

Mentaalinen aikamatkustus on siis aivojen kyky, ja erittäin tärkeä sellainen.

Lisäksi on jännä ajatella kuinka aivot "tahdistavat" aistiärsykkeitä. Jos ajatellaan, että katson kun joku toinen koskettaa polveani, niin signaali silmästä aivoihin matkaa ja prosessoituu nopeammin kuin se signaali matkaa polvesta aivoihin ja prosessoituu siellä.

Silti koemme näiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa. Aivot siis eräällä tavalla tahdistavat meidän oman sisäisen mentaalisen aikakokemuksen, jotta tietoisella tasolla koemme noiden asioiden tapahtuvan yhtä aikaa.

Kuinka niin prosessoituu nopeammin? Silmänpohjassa on neuroneita jotka reagoivat lähinnä jos vaikkapa liike muuttaa suuntaa, muttei itsessään tasaiseen liikkeeseen. Eli aivosi on jo prosessoinut pitkälti näkemäsi ja vaivautuu muuttamaan kuvaa vain jos se muuttuu. Tämän voi huomata esimerkiksi jos tuijottaa tiukasti yhteen kohtaan, silloin silmissä mustenee. Tuntoaisti ei juurikaan tarvitse prosessointia ja kun tietty kynnys ylittyy, kroppasi hoitaa ihan vaistonvaraisesti homman, eli vetää vaikkapa käden pois kuumalta hellalta.

Aivot ovat eräänlainen aikakone, jossa on monia eri tahtiin käyviä kelloja, ja aivot integroivat eri aisteista tulevat ärsykkeet siten, että tunnemme niiden samanaikaisuuden, vaikka kehon eri osista sen hermoimpulssin matka aivoihin kestää eri aikoja.

Tossa artikkeli, joka valaisee tätä asiaa: https://www.sciencenews.org/article/how ... eives-time

Even within the same system, the brain must actively manage timing signals. Imagine receiving simultaneous touches on the toe and on the nose, Tse says. It takes the toe touch tens of milliseconds longer to travel up the leg and body to reach the brain than the nose touch, yet you would perceive the two touches simultaneously. Your brain somehow knows to unite those two signals into a single event in time, even though they arrived at the brain separately.

Eli aivot tuottavat eräällä tavalla tämän "nykyhetken illuusion". Ja kuten tuossa yllä olevassa lainauksessa todetaan, niin jo se että samaan aikaan joku koskettaa sinun nenääsi ja varpaitasi aiheuttaa sen, että ne hermosignaalit päätyvät aivoihisi eri aikaan, mutta silti koet näiden kosketusten tapahtuvan yhtä aikaa. Tämä johtuu siitä, että aivosi tuottavat sinulle tämän yhtäaikaisuuden kokemuksen.

[Purdue]

Tosta aivojen prosessoinnista, ajasta ja oskillaatioista on olemassa hyvä kirjakin saatavilla:

https://www.adlibris.com/fi/kirja/rhyth ... 0199828234

Tuo kirja, Gyorgy Buzsakin "Rhythms of the Brain", on saatavilla netistä myös pdf muodossa, josta tuossa yksi esimerkki katkelma:


Buzsaki kirjoittaa "loogisesta illuusiosta" joka johtuu siitä, että on olemassa "ulkoinen aika" ja aivojen rekonstruoima aika". Tästä illuusiosta on esimerkki tilanteesta, jossa ajat tiellä ja näet peuran ylittävän ajorataa.

Tapahtuman mentaalinen rekonstruktio menee niin, että näit tietä ylittävän peuran. Sen takia ajattelit, että sitä on väistettävä, ja painoit jarrupoljinta.

Laboratoriossa tuo tapahtumien ketju menee eri järjestyksessä. Ensinnä oli peura ajoradalla. Toiseksi painoit jarrua. Ja kolmanneksi huomasit peuran ajoradalla.

Tämä ero johtuu siitä, että reaktioaika odottamattomaan tapahtumaan on alle puoli sekuntia, mutta tietoisen ajatuksen syntyminen vaatii aikaa yli puoli sekuntia. Aivot siis tekevät alitajuisen päätöksen jarruttaa kun tieto peurasta tiellä kulkeutuu aivoihin, mutta tietoinen havainto peurasta tapahtuu vasta jarrutuksen jälkeen.

Silti, koemme asiat eri järjestyksessä, eli aivojen rekonstruoima aikajärjestys on tässä tapauksessa eri kuin ulkoinen aikajärjestys.

Buzsaki kirjoittaa:

The conclusion that follows from this discussion is that our time reconstruction is a consequence of an accumulation of past experience rather than a truthful representation of real time.

[Goswell]

Kun viimeinenkin musta aukko on höyrystynyt ja viimeinen protoni hajonnut, niin lakkaako aikakin olemasta?

Ei mustat aukot höyrysty, se on vain yhden höyrypään aivoitus.

[Varaktori]

Kun viimeinenkin musta aukko on höyrystynyt ja viimeinen protoni hajonnut, niin lakkaako aikakin olemasta?

Ei mustat aukot höyrysty, se on vain yhden höyrypään aivoitus.

Ei ne taida lakata höyrystymästä ihan sillä että joku jyväjemmari tällä foorumilla sellaista ulisee?

[Goswell]

Kun viimeinenkin musta aukko on höyrystynyt ja viimeinen protoni hajonnut, niin lakkaako aikakin olemasta?

Ei mustat aukot höyrysty, se on vain yhden höyrypään aivoitus.

Ei ne taida lakata höyrystymästä ihan sillä että joku jyväjemmari tällä foorumilla sellaista ulisee?

Ihan yhtä vähän ne välittää jostakin kenestä muusta tahansa. Säilymislaki on minun puolella ja se kaataa höyrystymisen.

[Varaktori]

Kun viimeinenkin musta aukko on höyrystynyt ja viimeinen protoni hajonnut, niin lakkaako aikakin olemasta?

Ei mustat aukot höyrysty, se on vain yhden höyrypään aivoitus.

Ei ne taida lakata höyrystymästä ihan sillä että joku jyväjemmari tällä foorumilla sellaista ulisee?

Ihan yhtä vähän ne välittää jostakin kenestä muusta tahansa. Säilymislaki on minun puolella ja se kaataa höyrystymisen.

Kirjoittele tuo auki oikeaksi malliksi jossa yhtälöt edes jossain määrin oikean näköisiä, niin lupaan perehtyä ja kommentoida.