Abiogenesis: Elämän synty

[siili suhonen]

Jos elämä(ä) on syntynyt jossakin muualla, niin voikohan olla edes mahdollista, että se olisi voinut tulla komeettojen matkassa maapallolle? Tietääkseni etäisyys lähimpään eksoplaneettaankin on yli 4 valovuotta.

Ihan varmasti on mahdollista. Toivottavasti päästään pian tsekkaamaan jupiterin kuut niin saataisiin vähän esimakua kuinka erilaista se elämä toisella pallolla olisi. Itse veikkaisin että aika samanmoista on.

[siili suhonen]

Kun prosessia ja tarvittavia olosuhteita ei tarkasti tunneta niin aika mahdoton kai sanoa onko olosuhteet olleet vain kerran olemassa?

En tiedä, mutuilen vaan.

Olisi tosi yllättynyt, jos elämän alkuja olisi syntynyt vain kerran ja siitä olisi lähtenyt tämä nyt oleva. Luulisin, että elämä on alkanut monesti, eri aikoina ja myös rinnakkain eri paikoissa (ja erilaisissa olosuhteissa, vaikka jotain yhteisiä perusvatimuksia alkamiselle varmaankin on). Ja sitten lopahtanut ennemmin tai myöhemmin ympäristön muuttuessa tai ihan vaan huonon tuurin takia.

Se olisi kieltämättä todella yllättävää. Luultavasti useita erilaisia viritelmiä on kokeiltu tuolla savuttajien kylkien tarjoamissa kivisissä solunkorvikkeissa joissa tuo elämän rakentaminen on tapahtunut. Yksi sitten noussut globaaliksi supertähdeksi ja muu elämä on väistynyt syrjään hänen tieltään.

(ja erilaisissa olosuhteissa, vaikka jotain yhteisiä perusvatimuksia alkamiselle varmaankin on)

Kysymys olosuhteista ja perusvaatimuksista lienee se elämän synnyn kannalta oleellisin.
Ja ennenkaikkea miten hoidetaan tuo elämän ja sen syntymisen prosesseihin vaadittava tasainen ja luotettava energiantulo abioottisesti ennenkuin elämä on kehittänyt oman koneiston jonka avulla se voi operoida itsenäisesti. Kovat ovat ehdot ja voitaneen olettaa että aika harvassa ovat nuo elämän syntyyn vaadittavat olosuhteet?
Ainakin jos tuo protonigradienttiin perustuva energiantuotanto on ainoa mahdollinen vaihtoehto. Ja tuo lienee ihan realistinen oletus että on ainoa? Vai tuleeko jollekin mielkeen muita tapoja? Tulisipa. Olisi kiva jos olisi useampia tapoja ja enemmän elämää. Mutta mikä se toinen tapa olisi.Pakko olis nyt löytää sitä ekstraterra elämää.
Millaiset olosuhteet ja perusvaatimukset sinulla mielessä? Mites muut jengi. Mitä perusvaatimuksia ja olosuhteita elämän suhteen mielessä?

[Zeneka]

Kun prosessia ja tarvittavia olosuhteita ei tarkasti tunneta niin aika mahdoton kai sanoa onko olosuhteet olleet vain kerran olemassa?

En tiedä, mutuilen vaan.

Olisi tosi yllättynyt, jos elämän alkuja olisi syntynyt vain kerran ja siitä olisi lähtenyt tämä nyt oleva. Luulisin, että elämä on alkanut monesti, eri aikoina ja myös rinnakkain eri paikoissa (ja erilaisissa olosuhteissa, vaikka jotain yhteisiä perusvatimuksia alkamiselle varmaankin on). Ja sitten lopahtanut ennemmin tai myöhemmin ympäristön muuttuessa tai ihan vaan huonon tuurin takia.

Samaa mieltä että jos elämä on syntynyt kerran niin kyllä se on sitten useamman kerran syntynyt. Muuten alkaa olla niin pieni todennäköisyys tälle että olemme olemassa.

Mutta vaikka elämää syntyisi yhä uudelleen, niin toki se ei pärjää kilpailussa sitä elämää vastaan joka täällä on jo ollut evoluution koulittavana ja sitä kautta vahvistumassa aiemmin. Sen takia uusi elämä ei koskaan pääse lisääntymään vaan kuolee sukupuuttoon.

[Why]

No onkohan elämä mahdollisesti voinut syntyä maapallolla monta eri kertaa: eli itsenäisinä prosesseina?

Keskustelun alussa esitin kysymyksen, että voisko olla mahdollista, että elämä olisi syntynyt useaan eri kertaan.

Jos näin olisi, niin uskoisi olevan silloin rinnakkain syntyneitä elämiäkin olemassa. Jos/kun näin ei taida olla, niin olisko useat "elämänalut alussa käyneet eloonjäämistaistelun ja tämä olevassa oleva parhaiten selviytyvänä jäi eloon?
Tai sitten elämän syntyminen on niin äärimmäisen harvinainen tapaus, että vain tämä yksi on ainut koskaan tapahtunut. Tähän en usko.
Tai sitten uusia elämänalkuja syntyy vielä nykyäänkin, mutta ne eivät koskaan ehdi sille tasolle, että ne havaittaisiin. Sehän voisi vaatia miljoonia/miljardeja vuosia.

[Neutroni]

Jos näin olisi, niin uskoisi olevan silloin rinnakkain syntyneitä elämiäkin olemassa. Jos/kun näin ei taida olla, niin olisko useat "elämänalut alussa käyneet eloonjäämistaistelun ja tämä olevassa oleva parhaiten selviytyvänä jäi eloon?

Aurinkokunnan alkuvaiheessa tapahtui planeettoja steriloivia tapahtumia. Esimerkisi Kuun synty Marsin kokoisen planeetan törmätessä Maahan sulatti käsittääkseni vaipan kokonaan ja tuhosi varmasti kaiken elämän, joka siihen mennessä oli mahdollisesti kehittynyt. Samoin kaikki mahdolliset merkit sellaisesta elämästä.

Tai sitten elämän syntyminen on niin äärimmäisen harvinainen tapaus, että vain tämä yksi on ainut koskaan tapahtunut. Tähän en usko.
Tai sitten uusia elämänalkuja syntyy vielä nykyäänkin, mutta ne eivät koskaan ehdi sille tasolle, että ne havaittaisiin. Sehän voisi vaatia miljoonia/miljardeja vuosia.

Nykyään mikrobit ja muut eliöt tuhoavat mahdolliset uudenlaisen elämän alut. Orgaaniset molekyylit ovat niille ruokaa.

[ID10T]

Jos elämä(ä) on syntynyt jossakin muualla, niin voikohan olla edes mahdollista, että se olisi voinut tulla komeettojen matkassa maapallolle? Tietääkseni etäisyys lähimpään eksoplaneettaankin on yli 4 valovuotta.

Ihan varmasti on mahdollista. Toivottavasti päästään pian tsekkaamaan jupiterin kuut niin saataisiin vähän esimakua kuinka erilaista se elämä toisella pallolla olisi. Itse veikkaisin että aika samanmoista on.

Panspermiaan liittyy uhkatekijänä avaruuden taustasäteily. Miten alkeiseliö olisi matkannut turvallisesti edes sieltä 4 valovuoden päästä, kun lentoemännätkin päästetään aiemmin eläkkeelle juuri tuon taustasäteilylle altistumisen ja lisääntyneen syöpäriskin takia?

[Purdue]

Jos elämä(ä) on syntynyt jossakin muualla, niin voikohan olla edes mahdollista, että se olisi voinut tulla komeettojen matkassa maapallolle? Tietääkseni etäisyys lähimpään eksoplaneettaankin on yli 4 valovuotta.

Ihan varmasti on mahdollista. Toivottavasti päästään pian tsekkaamaan jupiterin kuut niin saataisiin vähän esimakua kuinka erilaista se elämä toisella pallolla olisi. Itse veikkaisin että aika samanmoista on.

Panspermiaan liittyy uhkatekijänä avaruuden taustasäteily. Miten alkeiseliö olisi matkannut turvallisesti edes sieltä 4 valovuoden päästä, kun lentoemännätkin päästetään aiemmin eläkkeelle juuri tuon taustasäteilylle altistumisen ja lisääntyneen syöpäriskin takia?

Ei kait kukaan ole olettanut, että sieltä avaruudesta olisi tullut kokonaisia alkeiseliöitä maapallolle. Sen sijaan se tiedetään, että avaruudessa on orgaanisia molekyylejä, ja nämä ovat elämän rakennuspalikoita. Eli orgaaniset molekyylit olis hyvinkin voinut tulla maapallolle avaruudesta jonkin meteoriitin mukana.

[ID10T]

Jos elämä(ä) on syntynyt jossakin muualla, niin voikohan olla edes mahdollista, että se olisi voinut tulla komeettojen matkassa maapallolle? Tietääkseni etäisyys lähimpään eksoplaneettaankin on yli 4 valovuotta.

Ihan varmasti on mahdollista. Toivottavasti päästään pian tsekkaamaan jupiterin kuut niin saataisiin vähän esimakua kuinka erilaista se elämä toisella pallolla olisi. Itse veikkaisin että aika samanmoista on.

Panspermiaan liittyy uhkatekijänä avaruuden taustasäteily. Miten alkeiseliö olisi matkannut turvallisesti edes sieltä 4 valovuoden päästä, kun lentoemännätkin päästetään aiemmin eläkkeelle juuri tuon taustasäteilylle altistumisen ja lisääntyneen syöpäriskin takia?

Ei kait kukaan ole olettanut, että sieltä avaruudesta olisi tullut kokonaisia alkeiseliöitä maapallolle. Sen sijaan se tiedetään, että avaruudessa on orgaanisia molekyylejä, ja nämä ovat elämän rakennuspalikoita. Eli orgaaniset molekyylit olis hyvinkin voinut tulla maapallolle avaruudesta jonkin meteoriitin mukana.

Alkeiseliö tai molekyyli, samalla tavallahan taustasäteily on uhkana molemmille. Eikö säteily juuri niitä molekyylejä uhkaa, olivat ne sitten yksittäisinä tai eliöiksi ryhmittäytyneinä?

[Purdue]

Jos elämä(ä) on syntynyt jossakin muualla, niin voikohan olla edes mahdollista, että se olisi voinut tulla komeettojen matkassa maapallolle? Tietääkseni etäisyys lähimpään eksoplaneettaankin on yli 4 valovuotta.

Ihan varmasti on mahdollista. Toivottavasti päästään pian tsekkaamaan jupiterin kuut niin saataisiin vähän esimakua kuinka erilaista se elämä toisella pallolla olisi. Itse veikkaisin että aika samanmoista on.

Panspermiaan liittyy uhkatekijänä avaruuden taustasäteily. Miten alkeiseliö olisi matkannut turvallisesti edes sieltä 4 valovuoden päästä, kun lentoemännätkin päästetään aiemmin eläkkeelle juuri tuon taustasäteilylle altistumisen ja lisääntyneen syöpäriskin takia?

Ei kait kukaan ole olettanut, että sieltä avaruudesta olisi tullut kokonaisia alkeiseliöitä maapallolle. Sen sijaan se tiedetään, että avaruudessa on orgaanisia molekyylejä, ja nämä ovat elämän rakennuspalikoita. Eli orgaaniset molekyylit olis hyvinkin voinut tulla maapallolle avaruudesta jonkin meteoriitin mukana.

Alkeiseliö tai molekyyli, samalla tavallahan taustasäteily on uhkana molemmille. Eikö säteily juuri niitä molekyylejä uhkaa, olivat ne sitten yksittäisinä tai eliöiksi ryhmittäytyneinä?

Sekin on tiedossa että monet orgaaniset molekyylit, mutta myös bakteeritkin ovat kestäneet avaruuden taustasäteilyä aika hyvin.

Sen sijaan ihmisen ja avaruusmatkailun kanssa saattaa olla vähän niin ja näin. Luin joskus jostakin tutkimuksesta, että se säteily, jonka mahdolliset astronautit saavat Marsiin suuntautuvalla matkalla vastaa pientä aivovammaa. Eli jos ajatellaan ihmistä ja avaruuden valloittamista, niin tarvitaan aika lailla kehittyneempää teknologiaa, jotta siitä tulisi mahdollista.

[MooM]

Jos elämä(ä) on syntynyt jossakin muualla, niin voikohan olla edes mahdollista, että se olisi voinut tulla komeettojen matkassa maapallolle? Tietääkseni etäisyys lähimpään eksoplaneettaankin on yli 4 valovuotta.

Ihan varmasti on mahdollista. Toivottavasti päästään pian tsekkaamaan jupiterin kuut niin saataisiin vähän esimakua kuinka erilaista se elämä toisella pallolla olisi. Itse veikkaisin että aika samanmoista on.

Panspermiaan liittyy uhkatekijänä avaruuden taustasäteily. Miten alkeiseliö olisi matkannut turvallisesti edes sieltä 4 valovuoden päästä, kun lentoemännätkin päästetään aiemmin eläkkeelle juuri tuon taustasäteilylle altistumisen ja lisääntyneen syöpäriskin takia?

Ei kait kukaan ole olettanut, että sieltä avaruudesta olisi tullut kokonaisia alkeiseliöitä maapallolle. Sen sijaan se tiedetään, että avaruudessa on orgaanisia molekyylejä, ja nämä ovat elämän rakennuspalikoita. Eli orgaaniset molekyylit olis hyvinkin voinut tulla maapallolle avaruudesta jonkin meteoriitin mukana.

Alkeiseliö tai molekyyli, samalla tavallahan taustasäteily on uhkana molemmille. Eikö säteily juuri niitä molekyylejä uhkaa, olivat ne sitten yksittäisinä tai eliöiksi ryhmittäytyneinä?

Ei. Säteilyllä on tietenkin suoria vaikutuksia molekyylien rakenteeseen, yleensä ionisaation kautta, tai niin, että säteily lämmittää kohdetta ja lämpö muuttaa molekyylejä. Sen lisäksi biologisilla kappaleilla voi tulla vaurioita osiin, jotka hoitavat solunjakautumista, eli kasvua ja lisääntymistä. Näitä syntyy jo pienillä annoksilla, vaikkei säteily suoraan aiheuttaisi oleellista vauriota materiaalille.

[ID10T]

Jos elämä(ä) on syntynyt jossakin muualla, niin voikohan olla edes mahdollista, että se olisi voinut tulla komeettojen matkassa maapallolle? Tietääkseni etäisyys lähimpään eksoplaneettaankin on yli 4 valovuotta.

Ihan varmasti on mahdollista. Toivottavasti päästään pian tsekkaamaan jupiterin kuut niin saataisiin vähän esimakua kuinka erilaista se elämä toisella pallolla olisi. Itse veikkaisin että aika samanmoista on.

Panspermiaan liittyy uhkatekijänä avaruuden taustasäteily. Miten alkeiseliö olisi matkannut turvallisesti edes sieltä 4 valovuoden päästä, kun lentoemännätkin päästetään aiemmin eläkkeelle juuri tuon taustasäteilylle altistumisen ja lisääntyneen syöpäriskin takia?

Ei kait kukaan ole olettanut, että sieltä avaruudesta olisi tullut kokonaisia alkeiseliöitä maapallolle. Sen sijaan se tiedetään, että avaruudessa on orgaanisia molekyylejä, ja nämä ovat elämän rakennuspalikoita. Eli orgaaniset molekyylit olis hyvinkin voinut tulla maapallolle avaruudesta jonkin meteoriitin mukana.

Alkeiseliö tai molekyyli, samalla tavallahan taustasäteily on uhkana molemmille. Eikö säteily juuri niitä molekyylejä uhkaa, olivat ne sitten yksittäisinä tai eliöiksi ryhmittäytyneinä?

Sekin on tiedossa että monet orgaaniset molekyylit, mutta myös bakteeritkin ovat kestäneet avaruuden taustasäteilyä aika hyvin.

Sen sijaan ihmisen ja avaruusmatkailun kanssa saattaa olla vähän niin ja näin. Luin joskus jostakin tutkimuksesta, että se säteily, jonka mahdolliset astronautit saavat Marsiin suuntautuvalla matkalla vastaa pientä aivovammaa. Eli jos ajatellaan ihmistä ja avaruuden valloittamista, niin tarvitaan aika lailla kehittyneempää teknologiaa, jotta siitä tulisi mahdollista.

En minä tässä asiassa asiantuntijaa yritä esittääkään, kunhan pohdiskelen eri mahdollisuuksia.

Ja tosiaan niistä "alkeiseliöistäkin" mm. torakat ovat niin sitkeitä, että olisivat kuulemma ydinsodassakin niitä viimeisiä eloonjääjiä.

https://yle.fi/a/3-10860152

Kaikista eri tavoin tarjoilluista myrkyistä ja myrkytystavoista huolimatta useimmat torakkapopulaatiot pysyivät hyvin voimissaan, eikä niiden koko pienentynyt. Tämä päti myös tapauksessa, jossa torakat saivat kaikkia myrkkyjä yhdellä kertaa eli tavalla, joka tuholaisten hävittäjien mielestä on yleensä paras konsti.
...
Jo aiemmin torakoista on arveltu, että ne saattaisivat yhtenä harvoista eläimistä selvitä jopa ydinsodasta.

Kokonaan eri asia sitten on se, voiko torakasta polveutua evoluution kautta kovin montaa eri lajia.

[Why]

Täytyy muistaa että se aika, millä välillä elämää on voinut syntyä tai tulla ulkoavaruudesta on käsittämättömän pitkä; puhutaan miljardeista vuosista. Jos aika on (lähes) "äärettömän" pitkä, niin silloin (lähes) kaikki, mikä voi tapahtua - tapahtuu.

[Naturalisti]

Kysyin Copilotilta: mitä vaiheita sisällytetään käsitteeseen Abiogenesis: Elämän synty? Aatellaanko, että siihen sisältyy maapallolla kaikki rinnakkaiset kilpailevat kehityskulut aina siihen asti kunnes LUCA hävitti kaikki kilpailijansa pistämällä ne poskeensa. Elämän rakennuspalikoita on syntynyt todennäköisesti muuallakin ja jokun toisenlaisen kehityskulun tuloksena on saattanut syntyä LUCA2, joka puolestaan popsi omat kilpailijansa. Mitä yhteistä näillä kaikilla mahdollisilla LUCA:n versioilla kuitenkin tulisi olla? Ovatko mahdollisen panspermian levittämät elämän rakennuspalikat vasta elämän syntyä tavoittelevien kehityskulkujen tuotoksia, tuhoutuneiden elämänmuotojen jäännteitä vai molempia? Näin hän vastasi:

Abiogenesis: Elämän synty on käsite, joka tarkoittaa elämän syntymistä elottomista aineista kemiallisten ja fysikaalisten prosessien seurauksena. Abiogeneesiin liittyy useita vaiheita, joista yleisesti hyväksyttyjä ovat:

- Orgaanisten molekyylien, kuten aminohappojen, nukleotidien ja rasvahappojen, muodostuminen epäorgaanisista lähtöaineista. Tämä on tapahtunut todennäköisesti maapallon alkuliemessä tai ilmakehässä, tai ulkoavaruudesta tulleissa komeetoissa ja meteoriiteissa.
- Orgaanisten molekyylien polymeroituminen, eli pitkien ketjujen muodostuminen. Tämä on vaatinut sopivaa energiaa, kuten lämpöä, sähköä tai UV-säteilyä, sekä katalyyttejä, kuten mineraaleja tai savikiteitä.
- Protosolujen, eli solukalvon ympäröimien vesipisaroiden, syntyminen. Solukalvo on koostunut rasvahapoista, jotka ovat järjestäytyneet kaksikerroksiseksi kalvoksi vesiympäristössä. Protosolut ovat voineet sisältää erilaisia orgaanisia molekyylejä, kuten RNA:ta, proteiineja tai hiilihydraatteja.
- Perintöaineksen, eli geneettisen informaation, kehittyminen ja kopioituminen. Tämä on mahdollistanut protosolujen evoluution ja monimuotoisuuden. Yleisesti uskotaan, että ensimmäinen perintöaines oli RNA, joka pystyi sekä varastoimaan että välittämään informaatiota, sekä katalysoimaan reaktioita. Myöhemmin RNA:n rinnalle syntyi DNA, joka oli stabiilimpi informaation säilyttäjä, ja proteiinit, jotka olivat tehokkaampia katalyyttejä ja rakenteellisia komponentteja.

Abiogeneesin vaiheiden välillä on ollut paljon kilpailua ja yhteistyötä erilaisten molekyylien ja protosolujen välillä. LUCA, eli viimeinen universaali esivanhempi, on ollut yksi niistä protosoluista, jotka ovat selviytyneet ja levinneet parhaiten. LUCA on ollut todennäköisesti bakteerimainen solu, joka on sisältänyt DNA:ta, RNA:ta ja proteiineja, sekä kyennyt soluhengitykseen ja fotosynteesiin. LUCA:n jälkeläiset ovat erilaistuneet kolmeksi eliökunnaksi:
bakteereiksi, arkeoneiksi ja aitotumaisiksi. LUCA:n lisäksi on saattanut olla muitakin protosoluja, jotka ovat kehittyneet eri tavoin, mutta jotka ovat hävinneet kilpailussa tai sulautuneet LUCA:n jälkeläisiin. Näillä protosoluilla olisi täytynyt olla ainakin jotain yhteistä LUCA:n kanssa, kuten kyky kopioitua, reagoida ympäristöön ja käyttää energiaa.

Panspermia on hypoteesi, jonka mukaan elämän rakennuspalikoita tai jopa valmiita mikrobeja on kulkeutunut maapallolle ulkoavaruudesta. Tämä ei kuitenkaan selitä elämän alkuperää, vaan siirtää sen vain toiseen paikkaan. Panspermian levittämät elämän rakennuspalikat ovat voineet olla joko elämän syntyä tavoittelevien kehityskulkujen tuotoksia, tuhoutuneiden elämän muotojen jäännteitä tai molempia. Niiden vaikutus maapallon elämän kehitykseen on epävarma, mutta mahdollinen.

Hän ei siis ryhtynyt arvailemaan sitä, mitä yhteistä kaikilla LUCA:n hypoteettisilla versioilla täytyisi olla. Onko kellään ideoita tästä asiasta tai linkkejä lähteisiin, joissa asiaa olisi pohdittu?

[Naturalisti]

Kysyin Copilotilta: mitä vaiheita sisällytetään käsitteeseen Abiogenesis: Elämän synty? Aatellaanko, että siihen sisältyy maapallolla kaikki rinnakkaiset kilpailevat kehityskulut aina siihen asti kunnes LUCA hävitti kaikki kilpailijansa pistämällä ne poskeensa. Elämän rakennuspalikoita on syntynyt todennäköisesti muuallakin ja jokun toisenlaisen kehityskulun tuloksena on saattanut syntyä LUCA2, joka puolestaan popsi omat kilpailijansa. Mitä yhteistä näillä kaikilla mahdollisilla LUCA:n versioilla kuitenkin tulisi olla? Ovatko mahdollisen panspermian levittämät elämän rakennuspalikat vasta elämän syntyä tavoittelevien kehityskulkujen tuotoksia, tuhoutuneiden elämänmuotojen jäännteitä vai molempia? Näin hän vastasi:

Abiogenesis: Elämän synty on käsite, joka tarkoittaa elämän syntymistä elottomista aineista kemiallisten ja fysikaalisten prosessien seurauksena. Abiogeneesiin liittyy useita vaiheita, joista yleisesti hyväksyttyjä ovat:

- Orgaanisten molekyylien, kuten aminohappojen, nukleotidien ja rasvahappojen, muodostuminen epäorgaanisista lähtöaineista. Tämä on tapahtunut todennäköisesti maapallon alkuliemessä tai ilmakehässä, tai ulkoavaruudesta tulleissa komeetoissa ja meteoriiteissa.
- Orgaanisten molekyylien polymeroituminen, eli pitkien ketjujen muodostuminen. Tämä on vaatinut sopivaa energiaa, kuten lämpöä, sähköä tai UV-säteilyä, sekä katalyyttejä, kuten mineraaleja tai savikiteitä.
- Protosolujen, eli solukalvon ympäröimien vesipisaroiden, syntyminen. Solukalvo on koostunut rasvahapoista, jotka ovat järjestäytyneet kaksikerroksiseksi kalvoksi vesiympäristössä. Protosolut ovat voineet sisältää erilaisia orgaanisia molekyylejä, kuten RNA:ta, proteiineja tai hiilihydraatteja.
- Perintöaineksen, eli geneettisen informaation, kehittyminen ja kopioituminen. Tämä on mahdollistanut protosolujen evoluution ja monimuotoisuuden. Yleisesti uskotaan, että ensimmäinen perintöaines oli RNA, joka pystyi sekä varastoimaan että välittämään informaatiota, sekä katalysoimaan reaktioita. Myöhemmin RNA:n rinnalle syntyi DNA, joka oli stabiilimpi informaation säilyttäjä, ja proteiinit, jotka olivat tehokkaampia katalyyttejä ja rakenteellisia komponentteja.

Abiogeneesin vaiheiden välillä on ollut paljon kilpailua ja yhteistyötä erilaisten molekyylien ja protosolujen välillä. LUCA, eli viimeinen universaali esivanhempi, on ollut yksi niistä protosoluista, jotka ovat selviytyneet ja levinneet parhaiten. LUCA on ollut todennäköisesti bakteerimainen solu, joka on sisältänyt DNA:ta, RNA:ta ja proteiineja, sekä kyennyt soluhengitykseen ja fotosynteesiin. LUCA:n jälkeläiset ovat erilaistuneet kolmeksi eliökunnaksi:
bakteereiksi, arkeoneiksi ja aitotumaisiksi. LUCA:n lisäksi on saattanut olla muitakin protosoluja, jotka ovat kehittyneet eri tavoin, mutta jotka ovat hävinneet kilpailussa tai sulautuneet LUCA:n jälkeläisiin. Näillä protosoluilla olisi täytynyt olla ainakin jotain yhteistä LUCA:n kanssa, kuten kyky kopioitua, reagoida ympäristöön ja käyttää energiaa.

Panspermia on hypoteesi, jonka mukaan elämän rakennuspalikoita tai jopa valmiita mikrobeja on kulkeutunut maapallolle ulkoavaruudesta. Tämä ei kuitenkaan selitä elämän alkuperää, vaan siirtää sen vain toiseen paikkaan. Panspermian levittämät elämän rakennuspalikat ovat voineet olla joko elämän syntyä tavoittelevien kehityskulkujen tuotoksia, tuhoutuneiden elämän muotojen jäännteitä tai molempia. Niiden vaikutus maapallon elämän kehitykseen on epävarma, mutta mahdollinen.

Hän ei siis ryhtynyt arvailemaan sitä, mitä yhteistä kaikilla LUCA:n hypoteettisilla versioilla täytyisi olla. Onko kellään ideoita tästä asiasta tai linkkejä lähteisiin, joissa asiaa olisi pohdittu?

Itse löysin tämmöisen linkin:
https://plato.stanford.edu/entries/life/
Artikkeli on julkaistu 30.11.2021
Sekään ei vastaa niihin yleisiin elämän edellytyksiin liittyviin kysymyksiin.

Mua kiinnostaa tämä elämä reduktiivisen emergentismin näkökulmasta. Termi ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta tarkoitan sillä "aitoa emergentismiä", jossa esimerkiksi fysikaalisen tason objektien tietty rakenne mahdollistaa uuden toiminnallisuuden tason, jolla on todella uusi materiaalinen ominaisuus, jota systeemin osilla yksinään ei ole. Rakenteen rikkoutuessa tämän ominaisuuden olemassaolo päättyy.

Esimerkiksi elämä on tällainen uusi toiminnallisuuden taso, joka on tietyn rakenteen mahdollistama materiaalisten objektien vuorovaikutussysteemi (geneettisen informaation ylläpitämää toiminnallisuutta ). Yksilön elämän olemassaolo päättyy kuolemaan, kun rakenne rikkoutuu ja elämää ylläpitävän prosessit pysähtyvät.

Toinen esimerkki on subjektiivinen mieli ja yksilöiden populaation subjektiivisten mielten vuorovaikutuksen ylläpitämä memeettinen informaatiosysteemi. Se on siis elämän evoluutiosta kehittynyt aivojen tietyn rakenteen mahdollistama toiminnallisuuden uusi emergentti taso.

Tämän tason uusia ominaisuuksia ovat mielen meemien (ajatus- ja köyttäytymistottumusten) kognitiivisten prosessien käynnissä olo. Kunkin yksilön mielen ja mielensisöltöjen olemassaolo päättyy päättyy aivokuolemassa näiden prosessien pysähtyessä niitä ylläpitävien rakenteiden rikkoutuessa.

Subjektiivisten mielten muodostama kulttuuri on siten elävien yksilöiden mielten vuorovaikutukseen perustuvan elämästä emergoutuva uusi toiminnallisuuden taso. Kulttuurin olemassaolo päättyy, kun sitä mielissään ylläpitävä ja kehittävä populaatio kuolee.

[Neutroni]

Sen sijaan ihmisen ja avaruusmatkailun kanssa saattaa olla vähän niin ja näin. Luin joskus jostakin tutkimuksesta, että se säteily, jonka mahdolliset astronautit saavat Marsiin suuntautuvalla matkalla vastaa pientä aivovammaa. Eli jos ajatellaan ihmistä ja avaruuden valloittamista, niin tarvitaan aika lailla kehittyneempää teknologiaa, jotta siitä tulisi mahdollista.

Tuossa mennään psere edellä puuhun. Avaruuden "valloittamiseen" tarvittaisiin rehellistä pioneerihenkeä. Ennen kaikkea uskallusta yrittää ja epäonnistua. Nykyinen avaruusmatkailu on aivan käsittämättömän paljon turvallisempaa kuin vaikka naparetkeily 100 vuotta sitten. Silloin oli hyvää tuuria, jos palasi reissulta, ja varmaan kukaan ei palannut ilman jonkinlaisia pysyviä fyysisiä ja/tai psyykkisiä vammoja. Ajatus, että avaruuteen saataisiin tukikohtia ja siirtokuntia niin, että kukaan ei kuole tai vammaudu projektissa, on lapsellisen naurettava.

Eiköhän tuo asia tule korjaantumaan seuraavina vuosisatoina, kun saadaan hallinnasta karannut kavartaalitalous ja sen lieveilmiöt, kuten naurettavuuteen karannut turvallisuusvouhotus, jotenkin hoidettua ja ihmiskunta (tai sen osat) alkavat taas tavoitella suuria idealistisia ja monumentaalisia projekteja. Silloin lähetetään ihmisiä ja laivoja niin kauan, että joku siirtokunta jää henkiin eikä kysytä paljonko tämä tuottaa seuraavalla kvartaalilla tai laiteta "vaaralista" projektia jäihin, kun joku toimistovirkailija viiltää paperin reunalla haavan sormeensa. Mutta emme me (kukaan nyt elävistä) tule sitä aikaa näkemään, se vie muutaman sukupolven aikaa.