Vain vahvimmat selviytyvät

[Purdue]

Vain vahvimmat selviytyvät


Charles Darwin keksi evoluutioteorian, mutta se oli Herbert Spencer, joka keski sanonnan "Survival of the fittest".

Eli kyseessä on kelpoisimman eloonjääminen, mutta mitä kelpoisuudella oikein tarkoitetaan? Jäävätkö vain vahvimmat eloon? Entä onnekkaimmat?


Biologiassa kelpoisuus (fitness) määritellään seuraavasti:

Kelpoisuus (engl. fitness) on biologisen evoluution keskeisiä käsitteitä. Se kuvaa jonkin ominaisuuden omaavien yksilöiden keskimääräistä kykyä tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kelpoisuus kertoo yksilöiden sopeutumisesta ympäristöönsä, kyvystä tuottaa jälkikasvua ja kolmanneksi kyvystä hoivata jälkeläisiä niin, että nämä saavuttavat sukukypsyyden.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kelpoisuus
https://en.wikipedia.org/wiki/Fitness_(biology)

https://en.wikipedia.org/wiki/Reproductive_success
https://en.wikipedia.org/wiki/Survival_of_the_fittest


Eli tuo suomalaisille kovin tuttu sanonta "vain vahvin jää eloon" on oikeastaan aika harhaanjohtava, koska oikeasti tuolla kelpoisuudella mitataan kykyä tuottaa jälkeläisiä, ja tähän kykyyn vaikuttaa siis sekä geneettinen perimä että myös sattuma. On monesti sattuman kauppaa mitkä yksilöt selviytyvät lisääntymiskykyisiksi asti saalistajien kynsissä.

Lisäksi voidaan ajatella että tuon sanonnan voisi kääntää päälaelleen ja sanoa, että "lisääntymiskyvyttömät (heikot) karsiutuvat pois", koska on niin että populaatioista kuten vaikkapa ihmispopulaatioista suurin osa yksilöistä on kykeneviä lisääntymään ja tuottamaan jälkeläisiä.


Tuossa lyhyt video aiheesta:

[Raspu]

Nykyään vahvat ei tykkää lisääntyä.

[Why]

Vain vahvimmat selviytyvät

Eli kyseessä on kelpoisimman eloonjääminen, mutta mitä kelpoisuudella oikein tarkoitetaan? Jäävätkö vain vahvimmat eloon? Entä onnekkaimmat?

Eli tuo suomalaisille kovin tuttu sanonta "vain vahvin jää eloon" on oikeastaan aika harhaanjohtava, koska oikeasti tuolla kelpoisuudella mitataan kykyä tuottaa jälkeläisiä, ja tähän kykyyn vaikuttaa siis sekä geneettinen perimä että myös sattuma. On monesti sattuman kauppaa mitkä yksilöt selviytyvät lisääntymiskykyisiksi asti saalistajien kynsissä.

Kyllä pääsääntöisesti vahvimmat jäävät jatkamaan sukua. Jokunen onnekas pääsee myös jatkoon, mutta laajassa kuvassa tuurilla ei siinäkään kisassa pitkälle mennä, joten ei (juuri) vaikutusta lopputulokseen.

[Minimus Yahves]

Myös älyllä ja oveluudella lisäännytään. Ei ole ollenkaan harvinaista, että osa uroksista tekeytyy naiseksi tai piilotyelee kiven takana, ja kiksauttaa nartut tiineiksi kun testopellet tappelee ja mittailee helttojaan.

Monet ovelimmista teiniikoista on ihmisen vaikea havaita vilkaisulla. Pitkään yhteisöä tutkivat huomaavat noita sitten paremmin.

[KultaKikkare]

Vain sopivimmat selviytyvät olisi oikea käännös. Sopivimmat vallitseviin alati muuttuviin olosuhteisiin.

[KultaKikkare]

Nykyään vahvat ei tykkää lisääntyä.

Silloin sen kaltainen vahvuus ei ole sopivuutta.

[SHT]

Vain vahvimmat selviytyvät
en.[/i]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kelpoisuus
https://en.wikipedia.org/wiki/Fitness_(biology)

https://en.wikipedia.org/wiki/Reproductive_success
https://en.wikipedia.org/wiki/Survival_of_the_fittest


[/quote]

Tuossa lensimmäisessä inkissä sanotaan näin:
"genotyypin absoluuttinen kelpoisuus w(abs) on
w(abs)=N(jälkeläiset)/N(vanhemmat)
Ymmärsin tämän niin, että jälkeläisten määrä jaetaan vanhempien määrällä. Ottaako tämä kaava huomioon yhdyskuntahyönteiset kuten mehiläiset js muurahaiset, joilla lisääntymiskyvyttömät työläiset osallistuvat jälkeläisten ja niitä munivan kuningattaren hoitoon ?

[ID10T]

Eli tuo suomalaisille kovin tuttu sanonta "vain vahvin jää eloon" on oikeastaan aika harhaanjohtava, koska oikeasti tuolla kelpoisuudella mitataan kykyä tuottaa jälkeläisiä, ja tähän kykyyn vaikuttaa siis sekä geneettinen perimä että myös sattuma. On monesti sattuman kauppaa mitkä yksilöt selviytyvät lisääntymiskykyisiksi asti saalistajien kynsissä.

Tuohon kykyyn tuottaa jälkeläisiä liittyy myös muutakin. Pitää kyetä järjestämään lisääntymiselle soveliaat olot. Ei siis vetele, että lintu munii tusinan munia, jos käki tulee nakkelemaan munat yksi kerrallaan pesästä pois. Ja tässä kohtaa se jälkeläisten tuotto ei ole pelkästään sattumasta kiinni, vaan kysytyään myös taitoa panna käelle hanttiin, mikä seikka onkin evoluution ytimessä.

[Kohina]

Tuolla puhutaan ominaisuuden arvosta ja kelpoisuudesta. Eli voidaan vaikka ajatella että tarvitaan 20cm slerssi jälkeläisiä varten, joten alle sen kelpoisuus laskee ja yli sen saattaa olla jo liikaa. Eräällä luennolla puhuttiin mt. Fuji ratkaisusta. Jos haluaa lapioida hiekkaa, on lapion suuruus tehokkuutta lisäävä tekijä aina siihen saakka kunnes kuormasta tulee liian suuri siirrettäväksi ja tehokkuus laskee. Yksinkertaisessa tapauksessa siis kelpoisin on 20cm muna, mutta kaikki tietää että voisihan se kieltämättä olla isompikin, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, vaikka harvempi sitä enää tietyn pisteen jälkeen haluaisi edes kokeilla
Mutta toisaalta ne jotka haluavat, haluavat sitä normifrigidiä enemmän, joka on paljon pornompaa kuin tökkiä monitoimikikkeliä joka rööriin joka vaatii viemään roskat suorituksen jälkeen.

Oli joku parempikin kaava, mutten nyt muista sitä. Kuitenkin sekin oli muistaakseni tilastollinen, niin sillä niin merkitystä.
https://www.nature.com/scitable/knowled ... -24204828/

[Keijona]

Jos eri eläinlajejen ikää vertailee, niin näyttäisi siltä että mitä alkeellisempi sen paremmin selviytyy. Sen sijaan älykkäitä lajeja kuolee sukupuuttoon varsin usein.

[Molli]

.."vain vahvimmat selviytyvät".. on ns. juutalais-kristillisen moraalin tuottama ajatus,
joka ehkä alkujaan kehittyi ihmisolion maailmaa säätelevän mekaanisen kellon myötä (ajatuksellinen kuvaus),
Kuitensa,
nykykuvauksellisesti,
kuinka "toinen kosija" vetäsee välistä,
sanoisin paremmaksi,
lausahdukseksi,
"Neuvokkain selviää",
ie. (siis ollen) fiksumpi..

[Neutroni]

Jos eri eläinlajejen ikää vertailee, niin näyttäisi siltä että mitä alkeellisempi sen paremmin selviytyy. Sen sijaan älykkäitä lajeja kuolee sukupuuttoon varsin usein.

Se johtuu vain siitä, että se itseään älykkäämmäksi kuvittelevan lajin kellokäyrän vasemmanpuoleisimmat tapaukset niputtavat ne muut lajit isoihin ryhmiin. Madot, "ötökät", jne. Eikä huomioi ollenkaan sitä, että noissa hänen yhtenä "lajina" näkemissään ryhmissä on lukemattomia lajeja hyvin laajalla jakaumalla. Jotkut ovat generalisteja ja pärjäävät, jotkut erikoistuvat ja altistavat itsensä sukupuutolle, kun olot muuttuvat. Ja kun lajeja on miljoonia, niin sukupuuttoja tapahtuu jatkuvasti, mutta ei "älykäs" sitä huomaa, kun "tyhmät ötökät" pyörivät jaloissa aina kesäisin.

[Toope]

Jos eri eläinlajejen ikää vertailee, niin näyttäisi siltä että mitä alkeellisempi sen paremmin selviytyy. Sen sijaan älykkäitä lajeja kuolee sukupuuttoon varsin usein.

No, ei kovin usein...

[Keijona]

Jos eri eläinlajejen ikää vertailee, niin näyttäisi siltä että mitä alkeellisempi sen paremmin selviytyy. Sen sijaan älykkäitä lajeja kuolee sukupuuttoon varsin usein.

No, ei kovin usein...

Vanhimmat eläinlajit, meduusat, torakat tai krokotiilit ei hirveän älykkäitä ole.

https://a-z-animals.com/blog/oldest-ani ... -on-earth/

[Tauko]

Jos eri eläinlajejen ikää vertailee, niin näyttäisi siltä että mitä alkeellisempi sen paremmin selviytyy. Sen sijaan älykkäitä lajeja kuolee sukupuuttoon varsin usein.

Tarkoitat varmaan nimenomaan lajin elinikää, et yksilöitten elinikää. Lajin voluumi, lisääntymistahti ja muuntautuminen olosuhteisiin varmaan pitkälti suojelee lajia.

Sitten myös lajit ovat riippuvaisia toisistaan, hyönteiset myrkyttämällä menetetään myös sadot.

Älykäs laji on aika vaikea määritellä ja ei älykkyys, mitä sitten onkin, ole lajin selviytymisen takaava.

Pitkäikäisimmät lajit lienevät sienet.