Matematiikka: Universumin kieli?

[Varaktori]

Ajattelin vain, että jos ei usko jumalaan, on sitten ateisti eikä se enää pahemmaksi voi mennä.

Telaketjuateismi voisi tarkoittaa uskonnollista ateismia, jossa uskotaan täyteen satunnaisuuteen tai vuorovaikuttamiseen ylivalonnopeudella tai aikamatkustukseen tms etc. Käyttäytymisessä se voisi näkyä aktiivisena muiden uskontojen vastustamisena.

Muistuu mieleeni vuosien takaa Suomi24:n foorumilta kaveri joka uskoi täysillä ufoihin, mutta riekkui kristinuskoa käsittelevillä palstoilla kurmuuttamassa uskovaisia. Mukana oli aikamatkustamista ja ylivalonnopeudella liikkumista. Toki tuossakin ateismin määritelmä täyttyi, mutta huvitti se silti. No on kai se ihan oikeutettua tietysti ärähtää jos uskonto tuodaan mukaan tiedekeskusteluihin. Eli antaa palaa vaan jatkossakin.

Ei Jumalaa tarvitse tuoda tiedekeskusteluihin, Jumalahan loi tieteen kuten matematiikankin. Jumalan luomistöistähän keskustellaan.

Onhan olemassa sellainenkin tieteenala kuin "Vertaileva uskontotiede", jossa aktiivisesti tutkitaan eri uskontoja, niiden käsitystä jumaluudesta, ja ylipäätään maailmankaikkeudesta.

Eli mitä kaikkea on soveliasta tuoda mukaan tiedekeskusteluihin? Vain luonnontieteelliset aiheet?

Toki tällaiselle foorumille ei varmaankaan kuulu minkäänlainen julistaminen, taikka tieteen kyseenalaistaminen uskonnollisin perustein.

Ja onhan monet huipputiedemiehet vielä ainakin sata vuotta sitten olleet ihan uskovaisia, joten tieteenteko ja uskonnon harjoittaminenkin voivat toimia yhdessä, kunhan se uskonto ei haittaa sitä tieteentekoa.

Onhan täälläkin "Uskontotieteet ja Teologia" alue juurikin tuollaiselle keskustelulle. Jos keskustellaan kosmologiasta, niin ehkä sen siellä voisi jättää vähän vähemmälle.

[Purdue]

Ajattelin vain, että jos ei usko jumalaan, on sitten ateisti eikä se enää pahemmaksi voi mennä.

Telaketjuateismi voisi tarkoittaa uskonnollista ateismia, jossa uskotaan täyteen satunnaisuuteen tai vuorovaikuttamiseen ylivalonnopeudella tai aikamatkustukseen tms etc. Käyttäytymisessä se voisi näkyä aktiivisena muiden uskontojen vastustamisena.

Muistuu mieleeni vuosien takaa Suomi24:n foorumilta kaveri joka uskoi täysillä ufoihin, mutta riekkui kristinuskoa käsittelevillä palstoilla kurmuuttamassa uskovaisia. Mukana oli aikamatkustamista ja ylivalonnopeudella liikkumista. Toki tuossakin ateismin määritelmä täyttyi, mutta huvitti se silti. No on kai se ihan oikeutettua tietysti ärähtää jos uskonto tuodaan mukaan tiedekeskusteluihin. Eli antaa palaa vaan jatkossakin.

Ei Jumalaa tarvitse tuoda tiedekeskusteluihin, Jumalahan loi tieteen kuten matematiikankin. Jumalan luomistöistähän keskustellaan.

Onhan olemassa sellainenkin tieteenala kuin "Vertaileva uskontotiede", jossa aktiivisesti tutkitaan eri uskontoja, niiden käsitystä jumaluudesta, ja ylipäätään maailmankaikkeudesta.

Eli mitä kaikkea on soveliasta tuoda mukaan tiedekeskusteluihin? Vain luonnontieteelliset aiheet?

Toki tällaiselle foorumille ei varmaankaan kuulu minkäänlainen julistaminen, taikka tieteen kyseenalaistaminen uskonnollisin perustein.

Ja onhan monet huipputiedemiehet vielä ainakin sata vuotta sitten olleet ihan uskovaisia, joten tieteenteko ja uskonnon harjoittaminenkin voivat toimia yhdessä, kunhan se uskonto ei haittaa sitä tieteentekoa.

Onhan täälläkin "Uskontotieteet ja Teologia" alue juurikin tuollaiselle keskustelulle. Jos keskustellaan kosmologiasta, niin ehkä sen siellä voisi jättää vähän vähemmälle.

Aah. Niinpä onkin! Mutta joo, ihan samaa mieltä siitä ettei uskontoon liittyvät jutut liity kosmologiaan mitenkään.

Toki tuon uskontotieteen alle voi sitten perustaa vaikkapa topikin "Maailman luomiskertomukset", ja pitää kosmologista BB teoriaa vaikkapa ateistisena luomiskertomuksena niiden teististen käsitysten rinnalla.

[Tauko]

Tässä kun on aiheena matematiikka, niin missä matematiikan tuloksissa se jumala näkyy tai pikemmin piileksii. Äärettömyyksissä, epsilonin päässä raja-arvoista, Gödelin epätäydellisyyslauseen takana tai jossakin jumalulotteisen avaruuden kätköissä.

[Varaktori]

Tässä kun on aiheena matematiikka, niin missä matematiikan tuloksissa se jumala näkyy tai pikemmin piileksii. Äärettömyyksissä, epsilonin päässä raja-arvoista, Gödelin epätäydellisyyslauseen takana tai jossakin jumalulotteisen avaruuden kätköissä.

Ehkä matematiikan kauneus ja syvyys voi heijastaa jumalallista älykkyyttä tai jumalallista järjestystä maailmankaikkeudessa.

[Wisti]

Ajattelin vain, että jos ei usko jumalaan, on sitten ateisti eikä se enää pahemmaksi voi mennä.

Tokihan uskomatta olemisessa on erilaisia kiihkeysasteita. Itse olen uskomatta lähinnä laiskan välinpitämättömästi, mutta tiedän huomattavasti intensiivisempiäkin ateisteja.

Kuinkahan lienee?
Vanhoina hyvinä aikoina jumalankieltäjä oli koko kylän yhteinen kauhistus. Nyt usko on ainakin suomalaisilla hyvinkin heikoissa kantimissa. Toinen puoli ihmisistä ei usko lainkaan yliluonnollisiin tekoihin kykenevään henkiolentoon. Tähän nähden tuntuu joutavanpäiväiseltä tämä (toki wikipediastakin läytyvä) syntisten luokittelu tavallisiin syntisiin ja telaketjusyntisiin.

[OlliS]

Matematiikka on kieli. Universumin ja minkä vaan kuvaamisen kieli. Sopii joihinkin asioihin, lähinnä juuri fysiikan asioihin. Jonkin verran biologian asioihin, hyvin vähän psykologian asioihin.

Sosiologian, teologian ja filosofian asioihin taas sopii paremmin verbaalinen tieteellinen kieli.

Kosmologiaankin sopii ehkä paremmin verbaalinen kieli. Esim. juuri Jumalan kohdalla. Onko Jumalaa vai ei? Jos on, niin mikä on hänen voimansa ja vaikutuksensa kaikkeuden tasolla? Oli mikä oli, se on kuvattava verbaalisella kielellä, ei matematiikan kielellä vielä ainakaan.

Matematiikassa on ihan sama, onko teisti vai ateisti, mutta filosofiassa ne ovat vastakkaiset käsitykset. Vain toinen tai toinen voi olla tosi, eikä tiede ole vielä kyennyt ratkaisemaan kumpi. Siksi tieteessä tässä kysymyksessä on oltava agnostinen: ei tiedetä.

Onko universumin kohdalla sama, onko Jumalaa vai ei? Jos kaikkeudella on päällikkö, Jumala, niin voi sillä jokin vaikutus olla. Se on varma, ettemme tiedä, mikä vaikutus se on. Voimme vaan filosofoida asiasta, tietoa ei ole.

Riippuu jumalakäsityksestämme taas, kuten aina. Jos kaikkeus on elävä olento ja säveltää vaan luomisellaan, musiikilla yms. ja matematiikalla ja perimmäisillä luonnonlaeilla itseään, silloin vaikutus on maksimaalinen. Mutta tuskin Jumala sellainen on, vaan korkeimman kulttuurin päällikkö. Ja päällikön kulttuuri ja valtaistuin ovat jo ikuisesti olleet olemassa, samoin kuin aine ja energiaakin. Eli menee yli hilseen ymmärtää menneisyys.

Maapallo sen sijaan voi olla luotu systeemi, jossa Jumala vetää kaikista naruista, muttei ole Paratiisi, vaan koetuspaikka, Jumala on salainen.

[Jalo Arkkivalo]

Matematiikka on kieli. Universumin ja minkä vaan kuvaamisen kieli. Sopii joihinkin asioihin, lähinnä juuri fysiikan asioihin. Jonkin verran biologian asioihin, hyvin vähän psykologian asioihin.

Sosiologian, teologian ja filosofian asioihin taas sopii paremmin verbaalinen tieteellinen kieli.

Minun mielestäni vaikkapa Raamatussa on valtava määrä lukuja ja geometriaa pohdittavaksi. Ihan rististä lähtien.
Ei tietenkään niin, että teos olis tulkittavissa pelkästään matemaattisesti. Ja kaikkea kuvitteellista numerologia-huuhaata ja epämääräisiä selityksiä on sen pohjalta toki keksitykin.
Mutta mitä sen filosofiaan tulee, niin luvut ja jonkinlainen geometria on aistittavissa Raamatun symboliikassa ja sen kielessä. Ainakin minä aistin. Ja olisi vaikea kuvitella kyseistä opusta ilman sitä piirrettä.

[OlliS]

Matematiikka on kieli. Universumin ja minkä vaan kuvaamisen kieli. Sopii joihinkin asioihin, lähinnä juuri fysiikan asioihin. Jonkin verran biologian asioihin, hyvin vähän psykologian asioihin.

Sosiologian, teologian ja filosofian asioihin taas sopii paremmin verbaalinen tieteellinen kieli.

Minun mielestäni vaikkapa Raamatussa on valtava määrä lukuja ja geometriaa pohdittavaksi. Ihan rististä lähtien.
Ei tietenkään niin, että teos olis tulkittavissa pelkästään matemaattisesti. Ja kaikkea kuvitteellista numerologia-huuhaata ja epämääräisiä selityksiä on sen pohjalta toki keksitykin.
Mutta mitä sen filosofiaan tulee, niin luvut ja jonkinlainen geometria on aistittavissa Raamatun symboliikassa ja sen kielessä. Ainakin minä aistin. Ja olisi vaikea kuvitella kyseistä opusta ilman sitä piirrettä.

Erilaiset numerologiat ja tavat ja filosofiat käyttää numeroita symboleina ovat mystiikkaa, mytologiaa ja teologiaa, sillä ei ole mitään tekemistä matematiikan kanssa tieteenä ja fysiikkaan ja kosmologiaan sovellettuna tieteenä.

[ID10T]

Ajattelin vain, että jos ei usko jumalaan, on sitten ateisti eikä se enää pahemmaksi voi mennä.

Telaketjuateismi voisi tarkoittaa uskonnollista ateismia, jossa uskotaan täyteen satunnaisuuteen tai vuorovaikuttamiseen ylivalonnopeudella tai aikamatkustukseen tms etc. Käyttäytymisessä se voisi näkyä aktiivisena muiden uskontojen vastustamisena.

Muistuu mieleeni vuosien takaa Suomi24:n foorumilta kaveri joka uskoi täysillä ufoihin, mutta riekkui kristinuskoa käsittelevillä palstoilla kurmuuttamassa uskovaisia. Mukana oli aikamatkustamista ja ylivalonnopeudella liikkumista. Toki tuossakin ateismin määritelmä täyttyi, mutta huvitti se silti. No on kai se ihan oikeutettua tietysti ärähtää jos uskonto tuodaan mukaan tiedekeskusteluihin. Eli antaa palaa vaan jatkossakin.

Ei Jumalaa tarvitse tuoda tiedekeskusteluihin, Jumalahan loi tieteen kuten matematiikankin. Jumalan luomistöistähän keskustellaan.

Onhan olemassa sellainenkin tieteenala kuin "Vertaileva uskontotiede", jossa aktiivisesti tutkitaan eri uskontoja, niiden käsitystä jumaluudesta, ja ylipäätään maailmankaikkeudesta.

Vertaileva uskontotiede on kyllä minulle uutta, eikä googlekaan sellaista tunnu tietävän. Se sijaan uskontotieteen alalajina on kriittinen uskontotiede, joka sekin keskittyy lähinnä teistien kyykyttämiseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede

Kriittinen uskontotiede tarkastelee uskonnollisia väitteitä tiedollisesta näkökulmasta ja esittää niille samoja vaatimuksia kuin muillekin olemassaoloväitteille. Uskontotieteilijä Matti Kamppisen mukaan uskontojen tunnusmerkki on yliluonnollisten toimijoiden kuten jumalien olettaminen ja vanhentuneiden ajattelutapojen tuominen nykyaikaan. Hänen mukaansa näiden molempien piirteiden oikeutus on mahdollista kyseenalaistaa käyttämällä kriittisen yhteiskuntatieteen menetelmiä. Kamppisen mukaan nykyaikaisen kuvailevan uskontotieteen sekä uskontokritiikin taustalla ovat samat käsitykset. Kamppisen mielestä ei ole olennaista, onko tutkija itse uskonnoton vai uskonnollinen. Sen sijaan se on tärkeää, että uskonnollisia väitteitä ei yhdistetä tieteeseen.

[ID10T]

Kosmologiaankin sopii ehkä paremmin verbaalinen kieli. Esim. juuri Jumalan kohdalla. Onko Jumalaa vai ei? Jos on, niin mikä on hänen voimansa ja vaikutuksensa kaikkeuden tasolla? Oli mikä oli, se on kuvattava verbaalisella kielellä, ei matematiikan kielellä vielä ainakaan.

Jumalan voima ja vaikutus kaikkeuden tasolla ovat juuri niitä matemaattisesti kuvattavia asioita. Onko kyse megawateista vai peräti terawateista?

Vaikutus taas on mitattavissa jollain tapaa, ja seuraukset ovat jälleen matematiikkaa. "Pahuus väheni 50%", "ihmisten hyvä olo lisääntyi 20%". Verbaalinen kuvaus on aina hyvin epätarkkaa. "Enemmän" ei kerro kuinka paljon enemmän, "nopeammin" ei kerro nopeuden muutoksen suuruutta, ja niin edelleen.

Matematiikassa on ihan sama, onko teisti vai ateisti, mutta filosofiassa ne ovat vastakkaiset käsitykset. Vain toinen tai toinen voi olla tosi, eikä tiede ole vielä kyennyt ratkaisemaan kumpi. Siksi tieteessä tässä kysymyksessä on oltava agnostinen: ei tiedetä.

Tieteessä on oltava täysin välinpitämätön jumalan suhteen, koska jumalaoletus on falsifioimaton.

[ID10T]

Vertailevan uskontotieteen sijaan löysin uskontofenomenologian, joka sekin on jo hylännyt uskontojen vertailun.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontofenomenologia

Uskontofenomenologia on yksi uskontotieteen pääala. Alun perin uskontofenomenologinen tutkimus vertaili eri uskontoja, jolloin sen avulla uskontoilmiölle voitiin tunnistaa maailmanlaajuisesti yhteisiä piirteitä. Kuitenkin myöhemmin uskontofenomenologisen tutkimuksen aiheet ovat siirtyneet tutkimaan uskonnon merkitystä uskovalle henkilölle itselleen. Uskontofenomenologisessa tutkimuksessa korostetaan uskontoa kulttuuri-, aika- ja paikkasidonnaisena ilmiönä.

[MooM]

Kosmologiaankin sopii ehkä paremmin verbaalinen kieli. Esim. juuri Jumalan kohdalla. Onko Jumalaa vai ei? Jos on, niin mikä on hänen voimansa ja vaikutuksensa kaikkeuden tasolla? Oli mikä oli, se on kuvattava verbaalisella kielellä, ei matematiikan kielellä vielä ainakaan.

Jumalan voima ja vaikutus kaikkeuden tasolla ovat juuri niitä matemaattisesti kuvattavia asioita. Onko kyse megawateista vai peräti terawateista?

Vaikutus taas on mitattavissa jollain tapaa, ja seuraukset ovat jälleen matematiikkaa. "Pahuus väheni 50%", "ihmisten hyvä olo lisääntyi 20%". Verbaalinen kuvaus on aina hyvin epätarkkaa. "Enemmän" ei kerro kuinka paljon enemmän, "nopeammin" ei kerro nopeuden muutoksen suuruutta, ja niin edelleen.

Ei nuokaan ole mitään mittareita ilman määrittelyä. Miten pahuuden määrä mitataan? Entäs hyvän olon? Miten kattavia ja luotettavia tuollaiset mittaukset ovat?

20 % on muuten tyypillisen plasebovaikutuksen mittaluokka. Esim jos määrätään mielialaa kohottavia pillereitä, koettu (itse raportoitu) fiilis paranee vaikka lääke olisi lumetta.

[ID10T]

Kosmologiaankin sopii ehkä paremmin verbaalinen kieli. Esim. juuri Jumalan kohdalla. Onko Jumalaa vai ei? Jos on, niin mikä on hänen voimansa ja vaikutuksensa kaikkeuden tasolla? Oli mikä oli, se on kuvattava verbaalisella kielellä, ei matematiikan kielellä vielä ainakaan.

Jumalan voima ja vaikutus kaikkeuden tasolla ovat juuri niitä matemaattisesti kuvattavia asioita. Onko kyse megawateista vai peräti terawateista?

Vaikutus taas on mitattavissa jollain tapaa, ja seuraukset ovat jälleen matematiikkaa. "Pahuus väheni 50%", "ihmisten hyvä olo lisääntyi 20%". Verbaalinen kuvaus on aina hyvin epätarkkaa. "Enemmän" ei kerro kuinka paljon enemmän, "nopeammin" ei kerro nopeuden muutoksen suuruutta, ja niin edelleen.

Ei nuokaan ole mitään mittareita ilman määrittelyä. Miten pahuuden määrä mitataan? Entäs hyvän olon? Miten kattavia ja luotettavia tuollaiset mittaukset ovat?

20 % on muuten tyypillisen plasebovaikutuksen mittaluokka. Esim jos määrätään mielialaa kohottavia pillereitä, koettu (itse raportoitu) fiilis paranee vaikka lääke olisi lumetta.

Totta, mittaustapa pitää määritellä. Yritinkin vain kumota Ollin verbaalisen kielen merkityksen. Se kun jättää liikaa tulkinnan varaa.

[MooM]

Kosmologiaankin sopii ehkä paremmin verbaalinen kieli. Esim. juuri Jumalan kohdalla. Onko Jumalaa vai ei? Jos on, niin mikä on hänen voimansa ja vaikutuksensa kaikkeuden tasolla? Oli mikä oli, se on kuvattava verbaalisella kielellä, ei matematiikan kielellä vielä ainakaan.

Jumalan voima ja vaikutus kaikkeuden tasolla ovat juuri niitä matemaattisesti kuvattavia asioita. Onko kyse megawateista vai peräti terawateista?

Vaikutus taas on mitattavissa jollain tapaa, ja seuraukset ovat jälleen matematiikkaa. "Pahuus väheni 50%", "ihmisten hyvä olo lisääntyi 20%". Verbaalinen kuvaus on aina hyvin epätarkkaa. "Enemmän" ei kerro kuinka paljon enemmän, "nopeammin" ei kerro nopeuden muutoksen suuruutta, ja niin edelleen.

Ei nuokaan ole mitään mittareita ilman määrittelyä. Miten pahuuden määrä mitataan? Entäs hyvän olon? Miten kattavia ja luotettavia tuollaiset mittaukset ovat?

20 % on muuten tyypillisen plasebovaikutuksen mittaluokka. Esim jos määrätään mielialaa kohottavia pillereitä, koettu (itse raportoitu) fiilis paranee vaikka lääke olisi lumetta.

Totta, mittaustapa pitää määritellä. Yritinkin vain kumota Ollin verbaalisen kielen merkityksen. Se kun jättää liikaa tulkinnan varaa.

Tämä selvä. Kun itse mietin aka paljon näitä mittareita ja niiden toteutuksia, on jotenkin herkkä huomauttamaan näihin liittyvistä ongelmista . Jos tehdään joku perusfysiikan mittaus, mittarin saa varsin hyvin mittaamaan haluttua asiaa, jos koejärjestelyllä pystyy vakiomaan tai satunnaistamaan muut tekijät. Ihmisten kanssa vain harvoin on samanlaista kontrollimahdollisuutta edes mittauksissa, ja esim ihmisen vastaus johonkin kysymykseen saattaa liittyä ihan johonkin muuhun kuin mitä tutkija kuvittelee kysyvänsä.

[Goswell]

On se kumma, kun tarpeeksi hieroo persettä koulunpenkkiin ei ymmärrä enään selvää verbaalista ilmaisua, hyvin merkillistä.