Matematiikka: Universumin kieli?

[Deimos]

Taidan selventää asiaa omalta kohdalta ja luulen että täällä on nimimerkkejä jotka ovat samoilla linjoilla. Kenenkään seksuaalisuus, uskovaisuus tai poliittinen kanta eivät ole minulle mikään punainen vaate. Tietenkin jos mennään jankkauslinjalle ja keskustelu ei etene mihinkään niin se turhauttaa. Jos voi ennustaa ihan sanasta sanaan mikä on vastapuolen nimimerkin vastaus niin ei se enää keskustelua ole.

Pyrin joustamaan mielipiteissäni mutta silläkin on rajansa. Pidän kiinni periaatteistani tietenkin. Mutta yritän asettua aina vastapuolen asemaan.

Alikersanttini Kotkan linnakkeella sanoi: Nimeni on Tapani ja tapani tulette tuntemaan...

[Eusa]

Tee tehtävät! Nimeni on Tanapi. Allasosasto-IT, tapani aina: patti otsasosalla, ipanat! Noin emintävät heteet.

[Purdue]

Ajattelin vain, että jos ei usko jumalaan, on sitten ateisti eikä se enää pahemmaksi voi mennä.

Telaketjuateismi voisi tarkoittaa uskonnollista ateismia, jossa uskotaan täyteen satunnaisuuteen tai vuorovaikuttamiseen ylivalonnopeudella tai aikamatkustukseen tms etc. Käyttäytymisessä se voisi näkyä aktiivisena muiden uskontojen vastustamisena.

Muistuu mieleeni vuosien takaa Suomi24:n foorumilta kaveri joka uskoi täysillä ufoihin, mutta riekkui kristinuskoa käsittelevillä palstoilla kurmuuttamassa uskovaisia. Mukana oli aikamatkustamista ja ylivalonnopeudella liikkumista. Toki tuossakin ateismin määritelmä täyttyi, mutta huvitti se silti. No on kai se ihan oikeutettua tietysti ärähtää jos uskonto tuodaan mukaan tiedekeskusteluihin. Eli antaa palaa vaan jatkossakin.

Ei Jumalaa tarvitse tuoda tiedekeskusteluihin, Jumalahan loi tieteen kuten matematiikankin. Jumalan luomistöistähän keskustellaan.

Onhan olemassa sellainenkin tieteenala kuin "Vertaileva uskontotiede", jossa aktiivisesti tutkitaan eri uskontoja, niiden käsitystä jumaluudesta, ja ylipäätään maailmankaikkeudesta.

Vertaileva uskontotiede on kyllä minulle uutta, eikä googlekaan sellaista tunnu tietävän. Se sijaan uskontotieteen alalajina on kriittinen uskontotiede, joka sekin keskittyy lähinnä teistien kyykyttämiseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede

Kriittinen uskontotiede tarkastelee uskonnollisia väitteitä tiedollisesta näkökulmasta ja esittää niille samoja vaatimuksia kuin muillekin olemassaoloväitteille. Uskontotieteilijä Matti Kamppisen mukaan uskontojen tunnusmerkki on yliluonnollisten toimijoiden kuten jumalien olettaminen ja vanhentuneiden ajattelutapojen tuominen nykyaikaan. Hänen mukaansa näiden molempien piirteiden oikeutus on mahdollista kyseenalaistaa käyttämällä kriittisen yhteiskuntatieteen menetelmiä. Kamppisen mukaan nykyaikaisen kuvailevan uskontotieteen sekä uskontokritiikin taustalla ovat samat käsitykset. Kamppisen mielestä ei ole olennaista, onko tutkija itse uskonnoton vai uskonnollinen. Sen sijaan se on tärkeää, että uskonnollisia väitteitä ei yhdistetä tieteeseen.

Kyllä se "vertaileva uskontotiede" on olemassa, mutta sun pitää hakea sitä englannin kielellä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Comparative_religion

Comparative religion is the branch of the study of religions with the systematic comparison of the doctrines and practices, themes and impacts (including migration) of the world's religions.

[Deimos]

Tee tehtävät! Nimeni on Tanapi. Allasosasto-IT, tapani aina: patti otsasosalla, ipanat! Noin emintävät heteet.

[OlliS]

Verbaalinen kieli tieteessä on täsmällistä. Matematiikalla voidaan nimenoman peittää käsitteiden epämääräisyys ja luullaan että ollaan eksaktissa tieteessä, vaikka se eksakti matematiikka onkin ilmassa.

Mikä laajenee ja missä? Mikä alkaa ja missä? Jos nämä ovat epäselviä niin BBn matematiikka on ilmassa, vaikka olisi sisäisesti kuinka täsmällinen tahansa.

Jotkut asiat voidaan ilmaista muodollisella logiikalla ja matematiikalla parhaiten, jotkut täsmällisellä verbaalisella kielellä, jotkut arkikielella. Käsitteistä on sovittava ja ne on saatava vastaamaan todellisuutta mahdollisimman huvin, oikein ja täsmällisesti.

[ID10T]

Ajattelin vain, että jos ei usko jumalaan, on sitten ateisti eikä se enää pahemmaksi voi mennä.

Telaketjuateismi voisi tarkoittaa uskonnollista ateismia, jossa uskotaan täyteen satunnaisuuteen tai vuorovaikuttamiseen ylivalonnopeudella tai aikamatkustukseen tms etc. Käyttäytymisessä se voisi näkyä aktiivisena muiden uskontojen vastustamisena.

Muistuu mieleeni vuosien takaa Suomi24:n foorumilta kaveri joka uskoi täysillä ufoihin, mutta riekkui kristinuskoa käsittelevillä palstoilla kurmuuttamassa uskovaisia. Mukana oli aikamatkustamista ja ylivalonnopeudella liikkumista. Toki tuossakin ateismin määritelmä täyttyi, mutta huvitti se silti. No on kai se ihan oikeutettua tietysti ärähtää jos uskonto tuodaan mukaan tiedekeskusteluihin. Eli antaa palaa vaan jatkossakin.

Ei Jumalaa tarvitse tuoda tiedekeskusteluihin, Jumalahan loi tieteen kuten matematiikankin. Jumalan luomistöistähän keskustellaan.

Onhan olemassa sellainenkin tieteenala kuin "Vertaileva uskontotiede", jossa aktiivisesti tutkitaan eri uskontoja, niiden käsitystä jumaluudesta, ja ylipäätään maailmankaikkeudesta.

Vertaileva uskontotiede on kyllä minulle uutta, eikä googlekaan sellaista tunnu tietävän. Se sijaan uskontotieteen alalajina on kriittinen uskontotiede, joka sekin keskittyy lähinnä teistien kyykyttämiseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede

Kriittinen uskontotiede tarkastelee uskonnollisia väitteitä tiedollisesta näkökulmasta ja esittää niille samoja vaatimuksia kuin muillekin olemassaoloväitteille. Uskontotieteilijä Matti Kamppisen mukaan uskontojen tunnusmerkki on yliluonnollisten toimijoiden kuten jumalien olettaminen ja vanhentuneiden ajattelutapojen tuominen nykyaikaan. Hänen mukaansa näiden molempien piirteiden oikeutus on mahdollista kyseenalaistaa käyttämällä kriittisen yhteiskuntatieteen menetelmiä. Kamppisen mukaan nykyaikaisen kuvailevan uskontotieteen sekä uskontokritiikin taustalla ovat samat käsitykset. Kamppisen mielestä ei ole olennaista, onko tutkija itse uskonnoton vai uskonnollinen. Sen sijaan se on tärkeää, että uskonnollisia väitteitä ei yhdistetä tieteeseen.

Kyllä se "vertaileva uskontotiede" on olemassa, mutta sun pitää hakea sitä englannin kielellä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Comparative_religion

Comparative religion is the branch of the study of religions with the systematic comparison of the doctrines and practices, themes and impacts (including migration) of the world's religions.

Mutta miten niitä uskontoja vertaillaan? "Mun jumala on parempi kuin sun" on täysin vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa.

[Purdue]

Ajattelin vain, että jos ei usko jumalaan, on sitten ateisti eikä se enää pahemmaksi voi mennä.

Telaketjuateismi voisi tarkoittaa uskonnollista ateismia, jossa uskotaan täyteen satunnaisuuteen tai vuorovaikuttamiseen ylivalonnopeudella tai aikamatkustukseen tms etc. Käyttäytymisessä se voisi näkyä aktiivisena muiden uskontojen vastustamisena.

Muistuu mieleeni vuosien takaa Suomi24:n foorumilta kaveri joka uskoi täysillä ufoihin, mutta riekkui kristinuskoa käsittelevillä palstoilla kurmuuttamassa uskovaisia. Mukana oli aikamatkustamista ja ylivalonnopeudella liikkumista. Toki tuossakin ateismin määritelmä täyttyi, mutta huvitti se silti. No on kai se ihan oikeutettua tietysti ärähtää jos uskonto tuodaan mukaan tiedekeskusteluihin. Eli antaa palaa vaan jatkossakin.

Ei Jumalaa tarvitse tuoda tiedekeskusteluihin, Jumalahan loi tieteen kuten matematiikankin. Jumalan luomistöistähän keskustellaan.

Onhan olemassa sellainenkin tieteenala kuin "Vertaileva uskontotiede", jossa aktiivisesti tutkitaan eri uskontoja, niiden käsitystä jumaluudesta, ja ylipäätään maailmankaikkeudesta.

Vertaileva uskontotiede on kyllä minulle uutta, eikä googlekaan sellaista tunnu tietävän. Se sijaan uskontotieteen alalajina on kriittinen uskontotiede, joka sekin keskittyy lähinnä teistien kyykyttämiseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede

Kriittinen uskontotiede tarkastelee uskonnollisia väitteitä tiedollisesta näkökulmasta ja esittää niille samoja vaatimuksia kuin muillekin olemassaoloväitteille. Uskontotieteilijä Matti Kamppisen mukaan uskontojen tunnusmerkki on yliluonnollisten toimijoiden kuten jumalien olettaminen ja vanhentuneiden ajattelutapojen tuominen nykyaikaan. Hänen mukaansa näiden molempien piirteiden oikeutus on mahdollista kyseenalaistaa käyttämällä kriittisen yhteiskuntatieteen menetelmiä. Kamppisen mukaan nykyaikaisen kuvailevan uskontotieteen sekä uskontokritiikin taustalla ovat samat käsitykset. Kamppisen mielestä ei ole olennaista, onko tutkija itse uskonnoton vai uskonnollinen. Sen sijaan se on tärkeää, että uskonnollisia väitteitä ei yhdistetä tieteeseen.

Kyllä se "vertaileva uskontotiede" on olemassa, mutta sun pitää hakea sitä englannin kielellä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Comparative_religion

Comparative religion is the branch of the study of religions with the systematic comparison of the doctrines and practices, themes and impacts (including migration) of the world's religions.

Mutta miten niitä uskontoja vertaillaan? "Mun jumala on parempi kuin sun" on täysin vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa.

Yksi vertailevan uskontotieteen pioneereja ja suuria nimiä oli amerikkalainen Huston Smith:
https://en.wikipedia.org/wiki/Huston_Smith


Tuossa on ensimmäinen osa hänen jo vuonna 1955 televisioidusta sarjasta "The Religions of Man":




Koko 17 videon soittolista löytyy tuolta:
https://youtube.com/playlist?list=PL30R ... zCeiNbBP_S


Tuo TV-sarja puolestaan muuttui kirjaksi joka julkaistiin vuonna 1958, ja sen 50-vuotispainos ilmestyi vuonna 2008. Tuota kirjaa on myyty jo yli 3 miljoonaa kappaletta, ja se on ollut läpi vuosikymmenien ainakin Yhdysvalloissa yksi vertailevan uskontotieteen (comparative religion) suosituimpia oppikirjoja:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_World%27s_Religions


Vertailevasta uskontotieteestä voi lukea lisää tuolta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparative_religion


Itse en varsinaisesti tunnusta mitään uskontoa, mutta uskonnot aiheena ja varsinkin vertailevan uskontotieteen näkökulmasta on ihan mielenkiintoinen aihepiiri.

Jos ei ole vertaileva uskontotiede ennestään tuttu, niin sanoisin että "Ignorance is bliss!"

[xXx]

Matematiikka: Universumin kieli?
...
Elikkä, onko matematiikka ihmisen keksintö vaiko osa universumin rakennetta?

Minusta matematiikka on ihmisen kieli, jolla ihminen kuvaa universumin toimintaa itselleen ymmärrettävästi. Ei se ole universumin ominaisuus. Matematiikalla, joka on logiikan kuvauskieli, voidaan kuvata mitä tahansa, joka noudattaa kausaalista logiikkaa. Siltä osin kun universumi toimii deterministisesti, se on kuvattavissa matematiikalla. Jos sen toiminnassa on jotain muuta, kuten satunnaisuutta, jonkinlainen universumin ulkopuolinen tietoisuus tai useampia tai jotain muuta meille kokonaan käsittämätöntä, se ei välttämättä ole kuvattavissa matemaattisesti ja jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.

Matematiikka lähtee aksioomista.

Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.

Matematiikassa mikä tahansa ristiriidaton lausejoukko voidaan asettaa aksioomajärjestelmäksi. Toivottavaa on, että aksioomia ei voida johtaa toisista aksioomista vaan että aksioomajoukko on pienin mahdollinen peruskäsitteiden määrittelemiseen riittävä lausejoukko.

Toivottavaa on myös, että aksioomista voidaan johtaa mahdollisimman paljon lauseita. Aksioomien lisäksi tarvitaan päättelysääntöjä. Matematiikassa päättelysääntöinä käytetään enimmäkseen logiikan päättelysääntöjä. Myös logiikka on aksiomatisoitu. On myös eräitä yksinkertaisia logiikan järjestelmiä, jotka tulevat toimeen pelkillä päättelysäännöillä (Suppesin kehittämä logiikka).

Tunnettu ja matematiikan kehitykseen vaikuttanut aksiooma on euklidisen geometrian paralleeliaksiooma eli yhdensuuntaisuusaksiooma: annetun pisteen kautta voidaan piirtää täsmälleen yksi annetun suoran suuntainen suora. Tämän aksiooman epäiltiin pitkään olevan seurausta muista geometrian aksioomista. Myöhemmin on todistettu, ettei näin ole, ja kehitetty geometrioita, joissa paralleeliaksiooma ei ole voimassa. Tällainen epäeuklidinen geometria ei esimerkiksi sisällä lausetta "kolmion kulmien summa on 180 astetta"

On sovittu jonkun olevan jotain. Ei kuullosta universumin kieleltä, pikemminkin jonkun pienen porukan aivopieruilta. Olisi virheellistä ajatella, etteikö voisi keksiä jotain muuta loogista tai superloogista ja edelleen vaikka hypertasoa. Ihan kiva että jollakin sopimuksella 1+1=2, mutta ei sitä kannata universaaliksi väittää, vain niillä tietyillä lähtökohdilla näin on. Matematiikka lopulta kuvaa aika huonosti maailmaa, tilastot sopii paremmin, joskin notaatiot on monesti matemaattisia ja tehdää sielläkin johtoja asioista kun ollaan ensin määritelty jotain. Universumin kuvaamisen kannalta matematiikkaa vaivaa esimerkiksi "äärettömän olemassa olo". Puhutaan singulariteetista, onko se vain matematiikan luoma aivopieru vai onko siihen olemassa fysikaaliset perusteet? Tähänkin sopii se, että ne jotka ei tiedä huutaa eniten.

[ID10T]

Ajattelin vain, että jos ei usko jumalaan, on sitten ateisti eikä se enää pahemmaksi voi mennä.

Telaketjuateismi voisi tarkoittaa uskonnollista ateismia, jossa uskotaan täyteen satunnaisuuteen tai vuorovaikuttamiseen ylivalonnopeudella tai aikamatkustukseen tms etc. Käyttäytymisessä se voisi näkyä aktiivisena muiden uskontojen vastustamisena.

Muistuu mieleeni vuosien takaa Suomi24:n foorumilta kaveri joka uskoi täysillä ufoihin, mutta riekkui kristinuskoa käsittelevillä palstoilla kurmuuttamassa uskovaisia. Mukana oli aikamatkustamista ja ylivalonnopeudella liikkumista. Toki tuossakin ateismin määritelmä täyttyi, mutta huvitti se silti. No on kai se ihan oikeutettua tietysti ärähtää jos uskonto tuodaan mukaan tiedekeskusteluihin. Eli antaa palaa vaan jatkossakin.

Ei Jumalaa tarvitse tuoda tiedekeskusteluihin, Jumalahan loi tieteen kuten matematiikankin. Jumalan luomistöistähän keskustellaan.

Onhan olemassa sellainenkin tieteenala kuin "Vertaileva uskontotiede", jossa aktiivisesti tutkitaan eri uskontoja, niiden käsitystä jumaluudesta, ja ylipäätään maailmankaikkeudesta.

Vertaileva uskontotiede on kyllä minulle uutta, eikä googlekaan sellaista tunnu tietävän. Se sijaan uskontotieteen alalajina on kriittinen uskontotiede, joka sekin keskittyy lähinnä teistien kyykyttämiseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede

Kriittinen uskontotiede tarkastelee uskonnollisia väitteitä tiedollisesta näkökulmasta ja esittää niille samoja vaatimuksia kuin muillekin olemassaoloväitteille. Uskontotieteilijä Matti Kamppisen mukaan uskontojen tunnusmerkki on yliluonnollisten toimijoiden kuten jumalien olettaminen ja vanhentuneiden ajattelutapojen tuominen nykyaikaan. Hänen mukaansa näiden molempien piirteiden oikeutus on mahdollista kyseenalaistaa käyttämällä kriittisen yhteiskuntatieteen menetelmiä. Kamppisen mukaan nykyaikaisen kuvailevan uskontotieteen sekä uskontokritiikin taustalla ovat samat käsitykset. Kamppisen mielestä ei ole olennaista, onko tutkija itse uskonnoton vai uskonnollinen. Sen sijaan se on tärkeää, että uskonnollisia väitteitä ei yhdistetä tieteeseen.

Kyllä se "vertaileva uskontotiede" on olemassa, mutta sun pitää hakea sitä englannin kielellä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Comparative_religion

Comparative religion is the branch of the study of religions with the systematic comparison of the doctrines and practices, themes and impacts (including migration) of the world's religions.

Mutta miten niitä uskontoja vertaillaan? "Mun jumala on parempi kuin sun" on täysin vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa.

Yksi vertailevan uskontotieteen pioneereja ja suuria nimiä oli amerikkalainen Huston Smith:
https://en.wikipedia.org/wiki/Huston_Smith


Tuossa on ensimmäinen osa hänen jo vuonna 1955 televisioidusta sarjasta "The Religions of Man":




Koko 17 videon soittolista löytyy tuolta:
https://youtube.com/playlist?list=PL30R ... zCeiNbBP_S


Tuo TV-sarja puolestaan muuttui kirjaksi joka julkaistiin vuonna 1958, ja sen 50-vuotispainos ilmestyi vuonna 2008. Tuota kirjaa on myyty jo yli 3 miljoonaa kappaletta, ja se on ollut läpi vuosikymmenien ainakin Yhdysvalloissa yksi vertailevan uskontotieteen (comparative religion) suosituimpia oppikirjoja:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_World%27s_Religions


Vertailevasta uskontotieteestä voi lukea lisää tuolta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparative_religion


Itse en varsinaisesti tunnusta mitään uskontoa, mutta uskonnot aiheena ja varsinkin vertailevan uskontotieteen näkökulmasta on ihan mielenkiintoinen aihepiiri.

Jos ei ole vertaileva uskontotiede ennestään tuttu, niin sanoisin että "Ignorance is bliss!"

Edelleenkin tuosta puuttuu se VERTAILU. Tiede ei voi ottaa kantaa siihen, minkä uskonnon uskomukset ovat järkevämpi kuin jonkun toisen.

Wikipedian mukaan vertaileva uskontotiede lähinnä etsii yhtäläisyyksiä eri uskontojen välillä, mutta ei se ole vertailua.

[Kohina]

Joukko-opin standardin mukaan kaikkien joukkojen joukkoa ei ole, mutta jos keksii paremman, niin on.

[Kohina]

Arkipäiväinen esimerkki on kysymys "mix?"

[Wisti]

Matematiikka: Universumin kieli?
...
Elikkä, onko matematiikka ihmisen keksintö vaiko osa universumin rakennetta?

Minusta matematiikka on ihmisen kieli, jolla ihminen kuvaa universumin toimintaa itselleen ymmärrettävästi. Ei se ole universumin ominaisuus. Matematiikalla, joka on logiikan kuvauskieli, voidaan kuvata mitä tahansa, joka noudattaa kausaalista logiikkaa. Siltä osin kun universumi toimii deterministisesti, se on kuvattavissa matematiikalla. Jos sen toiminnassa on jotain muuta, kuten satunnaisuutta, jonkinlainen universumin ulkopuolinen tietoisuus tai useampia tai jotain muuta meille kokonaan käsittämätöntä, se ei välttämättä ole kuvattavissa matemaattisesti ja jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.

Matematiikka lähtee aksioomista.

Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.

Matematiikassa mikä tahansa ristiriidaton lausejoukko voidaan asettaa aksioomajärjestelmäksi. Toivottavaa on, että aksioomia ei voida johtaa toisista aksioomista vaan että aksioomajoukko on pienin mahdollinen peruskäsitteiden määrittelemiseen riittävä lausejoukko.

Toivottavaa on myös, että aksioomista voidaan johtaa mahdollisimman paljon lauseita. Aksioomien lisäksi tarvitaan päättelysääntöjä. Matematiikassa päättelysääntöinä käytetään enimmäkseen logiikan päättelysääntöjä. Myös logiikka on aksiomatisoitu. On myös eräitä yksinkertaisia logiikan järjestelmiä, jotka tulevat toimeen pelkillä päättelysäännöillä (Suppesin kehittämä logiikka).

Tunnettu ja matematiikan kehitykseen vaikuttanut aksiooma on euklidisen geometrian paralleeliaksiooma eli yhdensuuntaisuusaksiooma: annetun pisteen kautta voidaan piirtää täsmälleen yksi annetun suoran suuntainen suora. Tämän aksiooman epäiltiin pitkään olevan seurausta muista geometrian aksioomista. Myöhemmin on todistettu, ettei näin ole, ja kehitetty geometrioita, joissa paralleeliaksiooma ei ole voimassa. Tällainen epäeuklidinen geometria ei esimerkiksi sisällä lausetta "kolmion kulmien summa on 180 astetta"

On sovittu jonkun olevan jotain. Ei kuullosta universumin kieleltä, pikemminkin jonkun pienen porukan aivopieruilta. Olisi virheellistä ajatella, etteikö voisi keksiä jotain muuta loogista tai superloogista ja edelleen vaikka hypertasoa. Ihan kiva että jollakin sopimuksella 1+1=2, mutta ei sitä kannata universaaliksi väittää, vain niillä tietyillä lähtökohdilla näin on. Matematiikka lopulta kuvaa aika huonosti maailmaa, tilastot sopii paremmin, joskin notaatiot on monesti matemaattisia ja tehdää sielläkin johtoja asioista kun ollaan ensin määritelty jotain. Universumin kuvaamisen kannalta matematiikkaa vaivaa esimerkiksi "äärettömän olemassa olo". Puhutaan singulariteetista, onko se vain matematiikan luoma aivopieru vai onko siihen olemassa fysikaaliset perusteet? Tähänkin sopii se, että ne jotka ei tiedä huutaa eniten.

Kyllä 1+1 = 2 ihan universaalisti. Samoin 5+9 =14 laskettiinpa siinä yhteen, mitä avaruuden kummajaisia tahansa, kunhan ovat kaikki ”appelsiineja”. Sitten on toinen juttu, että kellotaulualgebrassa 9+5 =2.
Ufoilla tuskin olisi prosentin käsitettä, mutta vakiona pysyvä kasvuprosentti johtaisi samaan luonnollisen logaritmin kantalukuun e kuin ”meilläkin”

[OlliS]

Erilaisia matemaatikoita voidaan keksiä äärettömästi, mutta niiden soveltuvuus tosiasioiden kuvaamiseen rajoittaa niiden määrää tieteessä.

Tieteissä matematiikka on aina siihen tieteeseen sovellettua matematiikkaa, ja sen voi tehdä hyvin tai huonosti, paremmin tai huonommin. Tieteen kehittyessä se soveltaminen tulee paremmaksi ja paremmaksi, kun matematiikka kehittyy ja se tiede kehittyy. Tieteellinen taito ei ole siinä matematiikassa vaan siinä tieteessä ja sen soveltamisessa.

Tieteet ovat fysiikka, biologia, psykologia, sosiologia, historia ja teologia. Kaikki muut empiiriset tieteet kuuluvat johonkin näistä lähinnä, tai ovat välimuotoja tai poikkitieteitä tai soveltavia tieteitä.

Taito ei ole matematiikassa vaan fysiikassa jne ja matematiikan soveltamisessa siihen tieteeseen, tarvitaan molempien taitajia, sekä matematiikan, että sen tieteen.

Luonnon säännönmukaisuuksien löytyminen ja niiden onnistunut ilmaus matemaattisesti synnyttää sen kuvan, että luonto itse olisi jotenkin mystisesti matematiikkaa ja matemaattisesti suunniteltu.

Tosiasiassa meille vaan alkaa paljastua perimmäiset luonnonlait, jotka ovat ikuisia ja suunnittelemattomia. Ne vaan ovat sellaiset kuin ovat.

Monet maapallon säännönmukaisuudet voivat olla suunniteltuja, mutteivät perimmäiset luonnonlait ja kaikkeuden mekaniikka. Ne ovat sellaiset kuin ovat ja paljastuvat tieteelle vähitellen.

[Stalker]

Erilaisia matemaatikoita voidaan keksiä äärettömästi, mutta niiden soveltuvuus tosiasioiden kuvaamiseen rajoittaa niiden määrää tieteessä.

Tieteissä matematiikka on aina siihen tieteeseen sovellettua matematiikkaa, ja sen voi tehdä hyvin tai huonosti, paremmin tai huonommin. Tieteen kehittyessä se soveltaminen tulee paremmaksi ja paremmaksi, kun matematiikka kehittyy ja se tiede kehittyy. Tieteellinen taito ei ole siinä matematiikassa vaan siinä tieteessä ja sen soveltamisessa.

Tieteet ovat fysiikka, biologia, psykologia, sosiologia, historia ja teologia. Kaikki muut empiiriset tieteet kuuluvat johonkin näistä lähinnä, tai ovat välimuotoja tai poikkitieteitä tai soveltavia tieteitä.

Taito ei ole matematiikassa vaan fysiikassa jne ja matematiikan soveltamisessa siihen tieteeseen, tarvitaan molempien taitajia, sekä matematiikan, että sen tieteen.

Luonnon säännönmukaisuuksien löytyminen ja niiden onnistunut ilmaus matemaattisesti synnyttää sen kuvan, että luonto itse olisi jotenkin mystisesti matematiikkaa ja matemaattisesti suunniteltu.

Tosiasiassa meille vaan alkaa paljastua perimmäiset luonnonlait, jotka ovat ikuisia ja suunnittelemattomia. Ne vaan ovat sellaiset kuin ovat.

Monet maapallon säännönmukaisuudet voivat olla suunniteltuja, mutteivät perimmäiset luonnonlait ja kaikkeuden mekaniikka. Ne ovat sellaiset kuin ovat ja paljastuvat tieteelle vähitellen.

Suunnitteliko Linnunradan keisari luonnonlait pelkästään Maapalloa varten vai toimivatko samat koko Linnunradassa.
Kuinka niitä perimmäisiä lakeja voi tutkia kun nämä paikallisiksi suunnitellut lait häiritsevät mittauksia?

[Neutroni]

Erilaisia matemaatikoita voidaan keksiä äärettömästi, mutta niiden soveltuvuus tosiasioiden kuvaamiseen rajoittaa niiden määrää tieteessä.

Aksiomaattisia loogisia järjestelmiä voidan kehittää vaikka minkälaisia. Mutta käsittääkseni ne kaikki kuuluvat matematiikkaan.

Luonnontieteissä pyritään löytämään aksioomat, joista voidaan johtaa luonnon objektiivisesti havaittavaa toimintaa kuvaavia lauseita. Niitä kutsutaan postulaateiksi ja niistä johdettuja loogisia järjestelmiä teorioiksi.