Oliko ennen kaikki paremmin?

[Purdue]

Joo, mä olin 80-luvulla yläasteella ja lukiossa. Mutta täytyy sanoa, että 80-luku oli hyvää aikaa, ja oikeastaan 90-lukukin lamasta huolimatta.

80-luku oli muutoinkin länsimaisen elämän ja elämäntavan huipentuma, ja Amerikka oli loistonsa huipulla. Sen jälkeen homma onkin ollut loivaa alamäkeä.

Mä olin 80 luvulla vastavalmistunut. Sain hyvän duunimestan reissuhommia. Siinä tienas 3x sen mitä olis muutoin tienannu.
Rahalle sai myös vastinetta. Sai matkustella ja nähdä maailmaa, no ryssiä.

Opiskeluaikanakin oli helppo löytää kesäduuneja ja ne oli kivaa hommaa.

Kämpät tosin oli jo tuolloin ylihintasia ja sitten tuliki 50% romahdus 90 luvulla, mutta siitä selvittiin.

Joo, ja 90-luvun alkuun astihan sitä oli 1980-luvulla työntekijän markkinat, eli duunia olis voinut vaihtaa vaikka joka päivä, kun töitä oli ja työttömyys taisi olla sen verran alhaisella tasolla, että nykyään moisesta voidaan vain haaveilla.

Mä muuten olin jostakin 15-kesäisestä astikka joka kesä kesäduunissa, ja lukioaikana parina talvena iltaduunissakin muutamana päivänä viikossa. En tiedä miten on tänä päivänä, mutta tekeekö tuon ikäiset enää paljoa iltaduuneja opintojen ohella? Siis alta parikymppiset?

Mainosten jakokin oli pitkälti nuorten puuhastelua 80-luvulla, mutta nykyään olen nähnyt siinä puuhassa enemmän maahanmuuttajia. Näin siis ainakin näillä kulmilla.

Ei taida oikeen olla tommosua duuneja enää ja en oo kuullu että nuoret niitä tekis.
Nykyään kakskymppinen on ku joku 15 vee teini.

No näin mäkin olen käsittänyt. Aika suojeltuja ja hemmoteltuja raakileita noista monet on parikymppisenä työelämään.

Oma poika just viistoista.
Menee lukioon, mut sinne on 50km matkaa. Laitan sen asumaan koulun asuntolaan. Toivottavasti tuo auttaa itsenäistymisprosessissa eikä karkaa homma lapasesta.
Iskää jänskättää varmaan enempi ku poikaa.

No viistoista kesäinen on just siinä iässä, että kyllä se kykenee jo itsenäiseen toimintaan ihan varmasti, ja kait sieltä pääsee viikonloppuisin teillä kotona käymään?

Briteissä ja USA:ssahan on varsinkin ennen ollut paljon näitä poika- ja tyttökouluja varsinkin paremmalle väelle, vaikka suomalaiselle tuo voi olla vieras ajatus.

Mä olin 16-17 vuotiaana 80-luvun puolivälin jälkeen yhden vuoden vaihto-oppilaana jenkkilässä. Asiaa toki helpotti se, että oltiin faijan mukana oltu koko perhe jo yhden vuoden verran siellä 80-luvun alussa.

Mutta siis pakottihan se tietyllä tavalla itsenäistymään, kun ei ollut omat vanhemmat koko ajan siinä tukena päätöksiä tehdessä, mutta mulla oli tosi hyvä ja mukava isäntäperhe, ja se auttoi asiaa.

Mä veikkaan, että sun pojalla tuossa hommassa auttaa se, että kun on tuollaisesta koulusta kyse, niin siellä on muita saman ikäisiä oppilaita, jotka on ihan samassa asemassa, ja siinä syntyy helposti sellainen yhteenkuuluvuuden tunne kuten intissäkin. Silloin se homma sujuu paremmin, vaikka välillä olisikin kotiin ikävä.

Noin minäkin toivon.
Ja viikonloput on kotona.
Olis täällä kouluja lähempänäkin, mutta tuo on laadultaan parempi, eikä sinne tule ihan kuka vaan. Eli myös ne lieveilmiöt on vähäisemmät.

Vaihto-oppilassydeemi on hyvä.
Kyllä se auttaa ja tekee rohkeeks.
Ehkä semmoset pennut myös elämässä jatkossa pärjää paremmin.

Joo, tsemppiä sille sun pojalle sinne kouluun sitten.

Tuli tosta vaihto-oppilasvuodesta vielä se mieleen, että se mun isäntäperhe oli katolilainen ja käytiin viikottain kirkossa. Sen perheen nuorin tytär asui edelleen kotona ja kävi siinä lähellä katolilaista yksityiskoulua eikä siis kaupungin koulua, ja ne halus mut sen tyttären kanssa samaan kouluun.

Eli kävin vuoden ajan katolilaista yksityiskoulua siellä, jossa opetuksessa mun kohdalla uskonto oli kyllä ihan marginaalissa, kun sain itse valita sen ainekokonaisuuden, jota opiskelin. Mut se jännä homma tossa koulussa oli, että siellä oli "dress code" eli kouluun ei tultu farkuissa, ja piti olla kauluspaita ja kravatti kaulassa.

Oli aika eksoottista siinä mielessä näin nuoren suomalaispojan näkökulmasta.

Kiitos.

Maksoko se koulu extraa?

Mulla oli yks pitkäaikanen vuokraklainen.
Inkkari alunperin, mutta adoptoitu jenkkilään katolliseen perheeseen ja kasvatettu niillä opeilla. Se on täällä aasiassa erään kaivosyhtiön CEO.

Vaikuttaa se kasvatus vitusti.
Tää on hieno mies, diplomaattinen ja sivistyny. Ei pikkurahasta puutetta.
Aina kun se halus jotain extraa niin ehdotti että maksetaa puoliks. Helppo oli kämppää kehittää sen kanssa.

Hyvät lähtökohdat noissa perheissä.

En itse asiassa tiedä mitä se koulu maksoi. Sen tiedän ettei se ollut kaupungin julkisia kouluja, vaan katolilainen koulu. Sen rahoituspohjaa ja -mallia en tunne, eikä se isäntäperhe koskaan sanonut mulle että oliko se mun koulussa käynti maksanut jotakin. Itse en ainakaan joutunut maksamaan siitä mitään. Mut veikkaan, että jos se jotain on maksanut ja se perhe sen on maksanut niin puhutaan kuitenkin hyvin pienistä summista. Ne vaan sanoi mulle, että ne halus mut samaan kouluun niiden tyttären kanssa. Ja se isäntäperhe oli hyvin toimeen tuleva, koska se perheen isä pyöritti franchising pohjalta apteekkia. Kaikki perheen 6 lasta oli siis college putkessa.

[Brainwashed]

Ennen lamaa oli suomalaisten varallisuus tasaväkisintä koskaan aiempaan taikka sen jälkeen verrattuna, eli 1970-1980, keskiluokka ennätysvaurasta ja enemmistönä, nyt ovat köyhät/tilistä tiliin elävät, ilman säästöjä ja tulonsiirtojen varassa jne elävät enemmistönä.

Keskiluokka eli ennen aika vaatimattomasti. Kotiruokaa, telttaretkiä lomalla (vs. lentäminen hotellilomalle jonnekin Thaimaahan), yksi auto, sata neliötä perheelle jne. Nyt pitää elää samalla tavalla kuin ylemmät luokat ja siihen mnee kaikki raha eikä riitäkään.

Hyvä, laadukkaista raaka-aineista valmistettu kotiruoka on nykypäivänä peräti ylellisyyttä, kun vertaa esim tuoreen lihan ja kasvisten kilohintoja valmiseinesten kilohintoihin, kalorit mittarina. 1970-1980 oli keskiluokka runsaslukuisin ja varallisuutensa vakaampi nykyään vallitsevaan tilanteeseen verrattuna. Toinen vanhemmista saattoi ennen pysytellä kotiäitinä ja isä tehdä 7-16/5 "duunarityötä", esim. bussikuskina, jolla palkalla elätti perheensä ja maksoi asuntovelan ennen eläkeikää. Materialismi ei ollut sillä tasolla kuin nykyään, kuten toteat kun kirjoitit että "keskiluokka eli ennen aika vaatimattomasti", mutta toisaalta olivat tavarat laadukkaampia nykyisiin verrattuna, kestävämpiä ja korjauskelpoisia, kun ovat nykyään pikemmin nk kulutustavaraa ja krääsää laadultaan, ja vaikka sitä halpiskrääsää olisikin joka nurkka pullollaan, niin kaksi aikuista "duunarityötä" tekevää, esim bussikuski ja siivoja eivät välttämättä tänä päivänä pysty hankkimaan ja maksamaan asuntoa perheenkasvatuksen ohella, vaan on juurikin sellaista vuokralla asumista ja tilistä tiliin elämistä joka tänä päivänä yhä yleisempää, ja siinäpä ne argumenttini sellaisen puolesta että ennen oli keskiluokalla paremmat oltavat, juurikin siinä viime vuosituhannen loppupuolella.

[MooM]

Ennen lamaa oli suomalaisten varallisuus tasaväkisintä koskaan aiempaan taikka sen jälkeen verrattuna, eli 1970-1980, keskiluokka ennätysvaurasta ja enemmistönä, nyt ovat köyhät/tilistä tiliin elävät, ilman säästöjä ja tulonsiirtojen varassa jne elävät enemmistönä.

Keskiluokka eli ennen aika vaatimattomasti. Kotiruokaa, telttaretkiä lomalla (vs. lentäminen hotellilomalle jonnekin Thaimaahan), yksi auto, sata neliötä perheelle jne. Nyt pitää elää samalla tavalla kuin ylemmät luokat ja siihen mnee kaikki raha eikä riitäkään.

Hyvä, laadukkaista raaka-aineista valmistettu kotiruoka on nykypäivänä peräti ylellisyyttä, kun vertaa esim tuoreen lihan ja kasvisten kilohintoja valmiseinesten kilohintoihin, kalorit mittarina.

Perunaa ja kastiketta se ainakin meillä oli 70-luvulla. Yleensä makkarasta, kokolihaa kerran kuussa ehkä. Porkkanaraastetta salaatiksi.

Ja ei muissakaan perheissä paljon keulittu tuontiruoalla, ja juuri tätä tarkoitin sillä elintason alemmuudella, joka jätti rahaa säästöön.

[Raspu]

Ennen lamaa oli suomalaisten varallisuus tasaväkisintä koskaan aiempaan taikka sen jälkeen verrattuna, eli 1970-1980, keskiluokka ennätysvaurasta ja enemmistönä, nyt ovat köyhät/tilistä tiliin elävät, ilman säästöjä ja tulonsiirtojen varassa jne elävät enemmistönä.

Keskiluokka eli ennen aika vaatimattomasti. Kotiruokaa, telttaretkiä lomalla (vs. lentäminen hotellilomalle jonnekin Thaimaahan), yksi auto, sata neliötä perheelle jne. Nyt pitää elää samalla tavalla kuin ylemmät luokat ja siihen mnee kaikki raha eikä riitäkään.

Hyvä, laadukkaista raaka-aineista valmistettu kotiruoka on nykypäivänä peräti ylellisyyttä, kun vertaa esim tuoreen lihan ja kasvisten kilohintoja valmiseinesten kilohintoihin, kalorit mittarina.

Perunaa ja kastiketta se ainakin meillä oli 70-luvulla. Yleensä makkarasta, kokolihaa kerran kuussa ehkä. Porkkanaraastetta salaatiksi.

Ja ei muissakaan perheissä paljon keulittu tuontiruoalla, ja juuri tätä tarkoitin sillä elintason alemmuudella, joka jätti rahaa säästöön.

Kyllä meillä oli usein kanaa, kyljyksiä tai jauhelihapihvejä. Munia, maitoa ja jukurttia tuli syötyä paljon.

Siinä ne perusruuat meikäläisellä nykyisinkin.

[Brainwashed]

Ennen lamaa oli suomalaisten varallisuus tasaväkisintä koskaan aiempaan taikka sen jälkeen verrattuna, eli 1970-1980, keskiluokka ennätysvaurasta ja enemmistönä, nyt ovat köyhät/tilistä tiliin elävät, ilman säästöjä ja tulonsiirtojen varassa jne elävät enemmistönä.

Keskiluokka eli ennen aika vaatimattomasti. Kotiruokaa, telttaretkiä lomalla (vs. lentäminen hotellilomalle jonnekin Thaimaahan), yksi auto, sata neliötä perheelle jne. Nyt pitää elää samalla tavalla kuin ylemmät luokat ja siihen mnee kaikki raha eikä riitäkään.

Hyvä, laadukkaista raaka-aineista valmistettu kotiruoka on nykypäivänä peräti ylellisyyttä, kun vertaa esim tuoreen lihan ja kasvisten kilohintoja valmiseinesten kilohintoihin, kalorit mittarina.

Perunaa ja kastiketta se ainakin meillä oli 70-luvulla. Yleensä makkarasta, kokolihaa kerran kuussa ehkä. Porkkanaraastetta salaatiksi.

Ja ei muissakaan perheissä paljon keulittu tuontiruoalla, ja juuri tätä tarkoitin sillä elintason alemmuudella, joka jätti rahaa säästöön.

Ennen olivat kaikki perusruokatarpeet kotimaista perua, etelän hedelmiä ja joitakin muita eksoottisia herkkuja lukuunottamatta. Ainoat valmiseinekset joita muistelen kotona ruoaksi tarjotun olivat maksalaatikko ja hernesoppa. Viilikin tehtiin jossakin vaiheessa kotona, samoin leipoi äitini ahkerasti. En kovasti pitänyt ruoistaan, mutta se oli makuasia, terveellisiä olivat ja se olikin varmaan prioriteettina.

[MooM]

Ennen lamaa oli suomalaisten varallisuus tasaväkisintä koskaan aiempaan taikka sen jälkeen verrattuna, eli 1970-1980, keskiluokka ennätysvaurasta ja enemmistönä, nyt ovat köyhät/tilistä tiliin elävät, ilman säästöjä ja tulonsiirtojen varassa jne elävät enemmistönä.

Keskiluokka eli ennen aika vaatimattomasti. Kotiruokaa, telttaretkiä lomalla (vs. lentäminen hotellilomalle jonnekin Thaimaahan), yksi auto, sata neliötä perheelle jne. Nyt pitää elää samalla tavalla kuin ylemmät luokat ja siihen mnee kaikki raha eikä riitäkään.

Hyvä, laadukkaista raaka-aineista valmistettu kotiruoka on nykypäivänä peräti ylellisyyttä, kun vertaa esim tuoreen lihan ja kasvisten kilohintoja valmiseinesten kilohintoihin, kalorit mittarina.

Perunaa ja kastiketta se ainakin meillä oli 70-luvulla. Yleensä makkarasta, kokolihaa kerran kuussa ehkä. Porkkanaraastetta salaatiksi.

Ja ei muissakaan perheissä paljon keulittu tuontiruoalla, ja juuri tätä tarkoitin sillä elintason alemmuudella, joka jätti rahaa säästöön.

Kyllä meillä oli usein kanaa, kyljyksiä tai jauhelihapihvejä. Munia, maitoa ja jukurttia tuli syötyä paljon.

Siinä ne perusruuat meikäläisellä nykyisinkin.

Meillä ei ollut paljonkaan rahaa, kun äiti oli kotona ja isän palkka aika pieni. Ja vanhemmat käytti sen kirjoihin

[Brainwashed]

Ennen lamaa oli suomalaisten varallisuus tasaväkisintä koskaan aiempaan taikka sen jälkeen verrattuna, eli 1970-1980, keskiluokka ennätysvaurasta ja enemmistönä, nyt ovat köyhät/tilistä tiliin elävät, ilman säästöjä ja tulonsiirtojen varassa jne elävät enemmistönä.

Keskiluokka eli ennen aika vaatimattomasti. Kotiruokaa, telttaretkiä lomalla (vs. lentäminen hotellilomalle jonnekin Thaimaahan), yksi auto, sata neliötä perheelle jne. Nyt pitää elää samalla tavalla kuin ylemmät luokat ja siihen mnee kaikki raha eikä riitäkään.

Hyvä, laadukkaista raaka-aineista valmistettu kotiruoka on nykypäivänä peräti ylellisyyttä, kun vertaa esim tuoreen lihan ja kasvisten kilohintoja valmiseinesten kilohintoihin, kalorit mittarina.

Perunaa ja kastiketta se ainakin meillä oli 70-luvulla. Yleensä makkarasta, kokolihaa kerran kuussa ehkä. Porkkanaraastetta salaatiksi.

Ja ei muissakaan perheissä paljon keulittu tuontiruoalla, ja juuri tätä tarkoitin sillä elintason alemmuudella, joka jätti rahaa säästöön.

Kyllä meillä oli usein kanaa, kyljyksiä tai jauhelihapihvejä. Munia, maitoa ja jukurttia tuli syötyä paljon.

Siinä ne perusruuat meikäläisellä nykyisinkin.

Meillä ei ollut paljonkaan rahaa, kun äiti oli kotona ja isän palkka aika pieni. Ja vanhemmat käytti sen kirjoihin

Ottoisäni kuului parempituloisiin, mutta koska äitini oli Karjalasta kotoisin ja hyvin, taikka pikemmin suorastaan järkyttävän vaatimaton luonteeltaan, niin meillä ei koskaan pröystäilty vähäisimmässäkään määrin.

[Raspu]

Ennen lamaa oli suomalaisten varallisuus tasaväkisintä koskaan aiempaan taikka sen jälkeen verrattuna, eli 1970-1980, keskiluokka ennätysvaurasta ja enemmistönä, nyt ovat köyhät/tilistä tiliin elävät, ilman säästöjä ja tulonsiirtojen varassa jne elävät enemmistönä.

Keskiluokka eli ennen aika vaatimattomasti. Kotiruokaa, telttaretkiä lomalla (vs. lentäminen hotellilomalle jonnekin Thaimaahan), yksi auto, sata neliötä perheelle jne. Nyt pitää elää samalla tavalla kuin ylemmät luokat ja siihen mnee kaikki raha eikä riitäkään.

Hyvä, laadukkaista raaka-aineista valmistettu kotiruoka on nykypäivänä peräti ylellisyyttä, kun vertaa esim tuoreen lihan ja kasvisten kilohintoja valmiseinesten kilohintoihin, kalorit mittarina.

Perunaa ja kastiketta se ainakin meillä oli 70-luvulla. Yleensä makkarasta, kokolihaa kerran kuussa ehkä. Porkkanaraastetta salaatiksi.

Ja ei muissakaan perheissä paljon keulittu tuontiruoalla, ja juuri tätä tarkoitin sillä elintason alemmuudella, joka jätti rahaa säästöön.

Kyllä meillä oli usein kanaa, kyljyksiä tai jauhelihapihvejä. Munia, maitoa ja jukurttia tuli syötyä paljon.

Siinä ne perusruuat meikäläisellä nykyisinkin.

Meillä ei ollut paljonkaan rahaa, kun äiti oli kotona ja isän palkka aika pieni. Ja vanhemmat käytti sen kirjoihin

Ei meilläkään.
Insinöörin palkalla elettiin. Oli velkanen kerrostalokolmio ja äiti opiskeli. Kaks lasta.
Kirjahylly oli täynnä kirjoja. Luin ne kaikki ja sen jälkeen jatkoin kirjastossta.
Kirjakerhosta tuli kirjoja viikottain.
Kalakeitto unohtu mainita.
Silloin sai seitä halvalla.

[JeeSe]

Ennen lamaa oli suomalaisten varallisuus tasaväkisintä koskaan aiempaan taikka sen jälkeen verrattuna, eli 1970-1980, keskiluokka ennätysvaurasta ja enemmistönä, nyt ovat köyhät/tilistä tiliin elävät, ilman säästöjä ja tulonsiirtojen varassa jne elävät enemmistönä.

Keskiluokka eli ennen aika vaatimattomasti. Kotiruokaa, telttaretkiä lomalla (vs. lentäminen hotellilomalle jonnekin Thaimaahan), yksi auto, sata neliötä perheelle jne. Nyt pitää elää samalla tavalla kuin ylemmät luokat ja siihen mnee kaikki raha eikä riitäkään.

Hyvä, laadukkaista raaka-aineista valmistettu kotiruoka on nykypäivänä peräti ylellisyyttä, kun vertaa esim tuoreen lihan ja kasvisten kilohintoja valmiseinesten kilohintoihin, kalorit mittarina.

Perunaa ja kastiketta se ainakin meillä oli 70-luvulla. Yleensä makkarasta, kokolihaa kerran kuussa ehkä. Porkkanaraastetta salaatiksi.

Ja ei muissakaan perheissä paljon keulittu tuontiruoalla, ja juuri tätä tarkoitin sillä elintason alemmuudella, joka jätti rahaa säästöön.

Kyllä meillä oli usein kanaa, kyljyksiä tai jauhelihapihvejä. Munia, maitoa ja jukurttia tuli syötyä paljon.

Siinä ne perusruuat meikäläisellä nykyisinkin.

Meillä ei ollut paljonkaan rahaa, kun äiti oli kotona ja isän palkka aika pieni. Ja vanhemmat käytti sen kirjoihin

Ei meilläkään.
Insinöörin palkalla elettiin. Oli velkanen kerrostalokolmio ja äiti opiskeli. Kaks lasta.
Kirjahylly oli täynnä kirjoja. Luin ne kaikki ja sen jälkeen jatkoin kirjastossta.
Kirjakerhosta tuli kirjoja viikottain.
Kalakeitto unohtu mainita.
Silloin sai seitä halvalla.

Kylläpä teillä on köyhää ollut..
Meillä ei koskaan ollut liha- tai maitotuotteista pulaa.

No rahaakaan ei kyllä liiaksi ollut, kun meijeri ja teurastamo tietysti maksoi silloinkin tuottajalle niin vähän kuin mahdollista ja löpö ja apulanta oli kallista.

[Raspu]

Taas lukijan heikkoutta ja aivokuolemaa.

[Goswell]

Näyttäkää minulle päästötön asunto, niin minä näytän teille jumalan. Ihan oikeesti, mitä saatanan urveloita siellä euroopan unionissa vaikuttaa.

[marjatta1]

En haikaile vanhojen aikojen perään, Suomi on nykyään suhteellisen vauras maa ja onhan Suomi listattu useaan kertaan maailman onnellisimpien maiden ykkösekssi, että hätäkös meillä!

[Goswell]

Näyttäkää minulle päästötön asunto, niin minä näytän teille jumalan. Ihan oikeesti, mitä saatanan urveloita siellä euroopan unionissa vaikuttaa.

Olisi varmaan tämä pitänyt muistaa laittaa, mutta vitutti sen verran että unohtui.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010289263.html

[ID10T]

Näyttäkää minulle päästötön asunto, niin minä näytän teille jumalan. Ihan oikeesti, mitä saatanan urveloita siellä euroopan unionissa vaikuttaa.

Olisi varmaan tämä pitänyt muistaa laittaa, mutta vitutti sen verran että unohtui.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010289263.html

Eihän tuo korjausvaatimus juuri koske muita kuin työpaikkoja ja julkisia tiloja, kuten kirjastot, museot ja muut vastaavat. Asunnot saavat siis olla rauhassa.

Uusi direktiivi asettaa energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset muille kuin asuinrakennuksille. Tavoite on, että energiatehokkuudeltaan heikoimmista ei-asuinrakennuksista 16 prosenttia kunnostetaan vuoteen 2030 mennessä ja 26 prosenttia vuoteen 2033 mennessä.

Uusien sääntöjen ulkopuolelle jäävät maatalous- ja kulttuuriperintörakennukset. EU-maat voivat päättää jättää ulkopuolelle myös arkkitehtonisten tai historiallisten arvojensa vuoksi suojellut rakennukset, tilapäisessä käytössä olevat rakennukset sekä kirkot ja paikat, joita käytetään uskonnon harjoittamiseen.

[Wisti]

Meillä syötiin enimmäkseen vuorotellen maitoperunoita ja voiperunoita. Mutta esimerkiksi autokuski ja hovimestari eivät kumpikaan valittaneet, kun olivat itsekin rutiköyhiä.