Ajattele oikein

[John Carter]

Kannattaa tietyskin lukea eri threadeista, että mitä olen ajatellut. Sieltä se ajattelun musta vyö on helpointa havaita.

[siili suhonen]

Sille nyt vaan ei voi mitään, että ihminen on aina subjektiivinen.

Voi voi. Systeemi kaksi kykenee tilastolliseen ajatteluun ja tarkastelemaan kriittisesti omia uskomuksia sekä objektiivisesti omien uskomusten kanssa vastakkaisia näkemyksiä. Primitiivisempi systeemi yksi sitten tuottaa enemmän heuristisia, anekdootteihin perustuvaa egoistisia responsseja.

Mikä ihmeen systeemi kaksi?

Hyvä kysymys. Kahnemanin systeemijakoasta on tärkeä olla tietoinen jos haluaa ymmärtää miten oma mieli ajatuksia tuottaa.

System 1 Thinking: Our brains’ fast, automatic, unconscious, and emotional response to situations and stimuli. This can be in the form of absentmindedly reading text on a billboard, knowing how to tie your shoelaces without a second thought, or instinctively hopping over a puddle on the sidewalk.

System 2 Thinking: The slow, effortful, and logical mode in which our brains operate when solving more complicated problems. For example, System 2 thinking is used when looking for a friend in a crowd, parking your vehicle in a tight space, or determining the quality-to-value ratio of your take-out lunch.
https://thedecisionlab.com/reference-gu ... 2-thinking

Totuus kuitenkin on se, että me vastaanotamme informaatiota aistiemme kautta, jotka ovat yksilöllisiä erotuskyvyltään. Emme näe, kuule, maista, haista tai tunne asioita täysin samalla tavalla kenenkään toisen kanssa.

Niinpä. Ja silti olemme onnistuneet vetämään objektiivisiksi kutsuttuja johtopäätöksiä aistihavaintojemme pohjalta, koskien esim. alkesihiukkasten ominaisuuksia ja niiden vuorovaikutuksia sääteleviä lainalaisuuksia. EIkö olekin ihmeellistä.

Mikä tässä prosessissa siis EI OLE subjektiivista?

Ne loogisen ja rationaalisen mielen subjektiivisista havainnoista vetämät johtopäätökset.

[Naturalisti]

Sille nyt vaan ei voi mitään, että ihminen on aina subjektiivinen.

Voi voi. Systeemi kaksi kykenee tilastolliseen ajatteluun ja tarkastelemaan kriittisesti omia uskomuksia sekä objektiivisesti omien uskomusten kanssa vastakkaisia näkemyksiä. Primitiivisempi systeemi yksi sitten tuottaa enemmän heuristisia, anekdootteihin perustuvaa egoistisia responsseja.

Mikä ihmeen systeemi kaksi?

Totuus kuitenkin on se, että me vastaanotamme informaatiota aistiemme kautta, jotka ovat yksilöllisiä erotuskyvyltään. Emme näe, kuule, maista, haista tai tunne asioita täysin samalla tavalla kenenkään toisen kanssa.

Aistimusten tulkinta taas tapahtuu subjektiivisissa aivoissamme, jossa tiedon käsittelyä rajoittaa kognitiivinen kapasiteettimme ja aiemmat kokemuksemme, jotka pakostikin ohjaavat tiedon käsittelyä johonkin suuntaan. Mikä tässä prosessissa siis EI OLE subjektiivista?

Ei nyt kuitenkaan tuomita Siili Suhosen ajatusta suoralta kädeltä, vaan pyydetään häneltä tarkennuksia.

Ensinnäkin minustakin hänen käyttämät termit systeemi 1 ja systeemi 2 kaipaisivat vähän tarkennusta. Voisiko esimerkiksi, ajatella, että systeemi 1 samaistuu liskoaivoihin (geneettisesti määräytyneiden aivorakenteisen toimintaan) ja systegmi 2 samistuu neokorteksin kognitiivisiin toimintoihin (sosiaalisessa vuorovaikutuksessa opittuihin memeettisiin toimintoihin)?

Toiseksi mua kiinnostaisi tarkempi kuvaus siitä miten systeemi kaksi suorittaa tilastollista ajattelua?

Kolmanneksi miten ne yksilön omat ajatukset ja uskomukset ovat mielen mekanismeihin tallentuneet ja miten niitä kriittisesti tarkastellaan?

Neljänneksi miten ja mistä se objektiivinen tieto saadaan, johon omia uskomuksia verrataan?

[siili suhonen]

Sille nyt vaan ei voi mitään, että ihminen on aina subjektiivinen.

Voi voi. Systeemi kaksi kykenee tilastolliseen ajatteluun ja tarkastelemaan kriittisesti omia uskomuksia sekä objektiivisesti omien uskomusten kanssa vastakkaisia näkemyksiä. Primitiivisempi systeemi yksi sitten tuottaa enemmän heuristisia, anekdootteihin perustuvaa egoistisia responsseja.

Mikä ihmeen systeemi kaksi?

Totuus kuitenkin on se, että me vastaanotamme informaatiota aistiemme kautta, jotka ovat yksilöllisiä erotuskyvyltään. Emme näe, kuule, maista, haista tai tunne asioita täysin samalla tavalla kenenkään toisen kanssa.

Aistimusten tulkinta taas tapahtuu subjektiivisissa aivoissamme, jossa tiedon käsittelyä rajoittaa kognitiivinen kapasiteettimme ja aiemmat kokemuksemme, jotka pakostikin ohjaavat tiedon käsittelyä johonkin suuntaan. Mikä tässä prosessissa siis EI OLE subjektiivista?

Ei nyt kuitenkaan tuomita Siili Suhosen ajatusta suoralta kädeltä, vaan pyydetään häneltä tarkennuksia.

Ensinnäkin minustakin hänen käyttämät termit systeemi 1 ja systeemi 2 kaipaisivat vähän tarkennusta. Voisiko esimerkiksi, ajatella, että systeemi 1 samaistuu liskoaivoihin (geneettisesti määräytyneiden aivorakenteisen toimintaan) ja systegmi 2 samistuu neokorteksin kognitiivisiin toimintoihin (sosiaalisessa vuorovaikutuksessa opittuihin memeettisiin toimintoihin)?

Toiseksi mua kiinnostaisi tarkempi kuvaus siitä miten systeemi kaksi suorittaa tilastollista ajattelua?

Kolmanneksi miten ne yksilön omat ajatukset ja uskomukset ovat mielen mekanismeihin tallentuneet ja miten niitä kriittisesti tarkastellaan?

Neljänneksi miten ja mistä se objektiivinen tieto saadaan, johon omia uskomuksia verrataan?

Ai tämä palsta toimitttaa sinulle jonkinlaista tuomioistuimen virkaa. Idiotille jo aihetta avasinkin. Tuosta vaan perehtymään jos aihe enemmän kiinnostaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Thinking,_Fast_and_Slow

[Naturalisti]

Sille nyt vaan ei voi mitään, että ihminen on aina subjektiivinen.

Voi voi. Systeemi kaksi kykenee tilastolliseen ajatteluun ja tarkastelemaan kriittisesti omia uskomuksia sekä objektiivisesti omien uskomusten kanssa vastakkaisia näkemyksiä. Primitiivisempi systeemi yksi sitten tuottaa enemmän heuristisia, anekdootteihin perustuvaa egoistisia responsseja.

Mikä ihmeen systeemi kaksi?

Hyvä kysymys. Kahnemanin systeemijakoasta on tärkeä olla tietoinen jos haluaa ymmärtää miten oma mieli ajatuksia tuottaa.

System 1 Thinking: Our brains’ fast, automatic, unconscious, and emotional response to situations and stimuli. This can be in the form of absentmindedly reading text on a billboard, knowing how to tie your shoelaces without a second thought, or instinctively hopping over a puddle on the sidewalk.

System 2 Thinking: The slow, effortful, and logical mode in which our brains operate when solving more complicated problems. For example, System 2 thinking is used when looking for a friend in a crowd, parking your vehicle in a tight space, or determining the quality-to-value ratio of your take-out lunch.
https://thedecisionlab.com/reference-gu ... 2-thinking

Totuus kuitenkin on se, että me vastaanotamme informaatiota aistiemme kautta, jotka ovat yksilöllisiä erotuskyvyltään. Emme näe, kuule, maista, haista tai tunne asioita täysin samalla tavalla kenenkään toisen kanssa.

Niinpä. Ja silti olemme onnistuneet vetämään objektiivisiksi kutsuttuja johtopäätöksiä aistihavaintojemme pohjalta, koskien esim. alkesihiukkasten ominaisuuksia ja niiden vuorovaikutuksia sääteleviä lainalaisuuksia. EIkö olekin ihmeellistä.

Mikä tässä prosessissa siis EI OLE subjektiivista?

Ne loogisen ja rationaalisen mielen subjektiivisista havainnoista vetämät johtopäätökset.

Kirjoitin näköjään edellisen kommenttini samaan aikaan tämän kanssa ja teit jo tarkennuksen tuohon systeemien määrittelyyn. Voiko mielestäsi ne samaistaa esittämälläni tavalla luskoaivoihin ja meemikoneeseen?

Kaikki objektiivisiksi kutsumamme johtopäätökset ovat vain efektiivisten tieteellisten mallien perusteella muodostettuja johtopäätöksiä ja niihinkin meillä kaikilla on vain subjektiivinen ensimmäisen persoonan näkökulma, jos nyt on mitään käsitystä.

Myös "loogisen ja rationaalisen mielen subjektiivisista havainnoista vetämät johtopäätökset" ovat viime kädessä kulttuurusesti oppimiemme, mutta subjektiivisesti omaksumiemme ajatustottumusten avulla muodostettuja käsityksiä eli hyödyllisiä fiktioita, kuten fiktionalistit asian ilmaisee.

[ID10T]

Sille nyt vaan ei voi mitään, että ihminen on aina subjektiivinen.

Voi voi. Systeemi kaksi kykenee tilastolliseen ajatteluun ja tarkastelemaan kriittisesti omia uskomuksia sekä objektiivisesti omien uskomusten kanssa vastakkaisia näkemyksiä. Primitiivisempi systeemi yksi sitten tuottaa enemmän heuristisia, anekdootteihin perustuvaa egoistisia responsseja.

Mikä ihmeen systeemi kaksi?

Hyvä kysymys. Kahnemanin systeemijakoasta on tärkeä olla tietoinen jos haluaa ymmärtää miten oma mieli ajatuksia tuottaa.

System 1 Thinking: Our brains’ fast, automatic, unconscious, and emotional response to situations and stimuli. This can be in the form of absentmindedly reading text on a billboard, knowing how to tie your shoelaces without a second thought, or instinctively hopping over a puddle on the sidewalk.

System 2 Thinking: The slow, effortful, and logical mode in which our brains operate when solving more complicated problems. For example, System 2 thinking is used when looking for a friend in a crowd, parking your vehicle in a tight space, or determining the quality-to-value ratio of your take-out lunch.
https://thedecisionlab.com/reference-gu ... 2-thinking

Ei tuossa mainita objektiivisuutta sanallakaan.

Totuus kuitenkin on se, että me vastaanotamme informaatiota aistiemme kautta, jotka ovat yksilöllisiä erotuskyvyltään. Emme näe, kuule, maista, haista tai tunne asioita täysin samalla tavalla kenenkään toisen kanssa.

Niinpä. Ja silti olemme onnistuneet vetämään objektiivisiksi kutsuttuja johtopäätöksiä aistihavaintojemme pohjalta, koskien esim. alkesihiukkasten ominaisuuksia ja niiden vuorovaikutuksia sääteleviä lainalaisuuksia. EIkö olekin ihmeellistä.

Ei meillä ole alkeishiukkasista aistihavaintoja, vaan objektiivisia mittaustuloksia, jos niitäkään.

Mikä tässä prosessissa siis EI OLE subjektiivista?

Ne loogisen ja rationaalisen mielen subjektiivisista havainnoista vetämät johtopäätökset.

Subjektiivinen ajattelu ei voi johtaa objektiiviseen lopputulokseen. Toisin päin voi kyllä käydä, eli objektiivinen tieto tulkitaan subjektiivisesti.

[MooM]

Ei nuo systeemit paikallistu aivoihin, koska esimerkiksi otsolohko osallistuu molempiin prosesseihin. Mutta voisi varmaa ajatella, että limbinen systeemi on enemmän mukana ykkösessä kuin kakkosessa.

Systeemi 1 on nopea, intuitiivinen arvio tilanteesta ilman sen kummempaa loogista pohdiskelua ja eri faktojen hakua, vertailua ja synteesiä. Se on välttämätön prosessi, jotta tilanteisiin psytytään reagoimaan nopeasti ja riittävän tiheään. Systeemi 1 on riittävän usein riittävän tarkka, mutta välillä intuitio johtaa täysin pieleen.

Systeemi 2 on hidas, resurssisyöppö ja kannattaa ottaa käyttöön vain tarvittaessa. Se tuottaa faktapohjaista, harkittua arviota ja päätöksiä (ei se erehtymätön ole , mutta ainakin sen tulokset on jotenkin perusteltuja ja tietoisesti muodostettuja). Systeemiä 1 olisi hyvä treenata huomaamaan, milloin systeemille 2 olisi tarvetta

[siili suhonen]

Sille nyt vaan ei voi mitään, että ihminen on aina subjektiivinen.

Voi voi. Systeemi kaksi kykenee tilastolliseen ajatteluun ja tarkastelemaan kriittisesti omia uskomuksia sekä objektiivisesti omien uskomusten kanssa vastakkaisia näkemyksiä. Primitiivisempi systeemi yksi sitten tuottaa enemmän heuristisia, anekdootteihin perustuvaa egoistisia responsseja.

Mikä ihmeen systeemi kaksi?

Hyvä kysymys. Kahnemanin systeemijakoasta on tärkeä olla tietoinen jos haluaa ymmärtää miten oma mieli ajatuksia tuottaa.

System 1 Thinking: Our brains’ fast, automatic, unconscious, and emotional response to situations and stimuli. This can be in the form of absentmindedly reading text on a billboard, knowing how to tie your shoelaces without a second thought, or instinctively hopping over a puddle on the sidewalk.

System 2 Thinking: The slow, effortful, and logical mode in which our brains operate when solving more complicated problems. For example, System 2 thinking is used when looking for a friend in a crowd, parking your vehicle in a tight space, or determining the quality-to-value ratio of your take-out lunch.
https://thedecisionlab.com/reference-gu ... 2-thinking

Ei tuossa mainita objektiivisuutta sanallakaan.

Totuus kuitenkin on se, että me vastaanotamme informaatiota aistiemme kautta, jotka ovat yksilöllisiä erotuskyvyltään. Emme näe, kuule, maista, haista tai tunne asioita täysin samalla tavalla kenenkään toisen kanssa.

Niinpä. Ja silti olemme onnistuneet vetämään objektiivisiksi kutsuttuja johtopäätöksiä aistihavaintojemme pohjalta, koskien esim. alkesihiukkasten ominaisuuksia ja niiden vuorovaikutuksia sääteleviä lainalaisuuksia. EIkö olekin ihmeellistä.

Ei meillä ole alkeishiukkasista aistihavaintoja, vaan objektiivisia mittaustuloksia, jos niitäkään.

Mikä tässä prosessissa siis EI OLE subjektiivista?

Ne loogisen ja rationaalisen mielen subjektiivisista havainnoista vetämät johtopäätökset.

Subjektiivinen ajattelu ei voi johtaa objektiiviseen lopputulokseen. Toisin päin voi kyllä käydä, eli objektiivinen tieto tulkitaan subjektiivisesti.

Niin? Ne mittaustuloksetki ilmenevät meille aistiemme kautta eli aistihavaintoina. Enkä toki puhunut mitään alkeishiukkasten havaitsemisesta. Jos teoriamme alkeishiukkasten omianisuuksista eivät perustu havaintoihimme niin mihin ne sitten mielestäsi perustuvat?

Subjektiivinen ajattelu ei voi johtaa objektiiviseen lopputulokseen. Toisin päin voi kyllä käydä, eli objektiivinen tieto tulkitaan subjektiivisesti.

Tieto ilmenee meille ajatuksina jotka ovat siis näkemyksesi mukaan subjektiivisia, eli miten tuo tieto voisi olla objektiivista kuten esität?

[Naturalisti]

Sille nyt vaan ei voi mitään, että ihminen on aina subjektiivinen.

Voi voi. Systeemi kaksi kykenee tilastolliseen ajatteluun ja tarkastelemaan kriittisesti omia uskomuksia sekä objektiivisesti omien uskomusten kanssa vastakkaisia näkemyksiä. Primitiivisempi systeemi yksi sitten tuottaa enemmän heuristisia, anekdootteihin perustuvaa egoistisia responsseja.

Mikä ihmeen systeemi kaksi?

Totuus kuitenkin on se, että me vastaanotamme informaatiota aistiemme kautta, jotka ovat yksilöllisiä erotuskyvyltään. Emme näe, kuule, maista, haista tai tunne asioita täysin samalla tavalla kenenkään toisen kanssa.

Aistimusten tulkinta taas tapahtuu subjektiivisissa aivoissamme, jossa tiedon käsittelyä rajoittaa kognitiivinen kapasiteettimme ja aiemmat kokemuksemme, jotka pakostikin ohjaavat tiedon käsittelyä johonkin suuntaan. Mikä tässä prosessissa siis EI OLE subjektiivista?

Ei nyt kuitenkaan tuomita Siili Suhosen ajatusta suoralta kädeltä, vaan pyydetään häneltä tarkennuksia.

Ensinnäkin minustakin hänen käyttämät termit systeemi 1 ja systeemi 2 kaipaisivat vähän tarkennusta. Voisiko esimerkiksi, ajatella, että systeemi 1 samaistuu liskoaivoihin (geneettisesti määräytyneiden aivorakenteisen toimintaan) ja systegmi 2 samistuu neokorteksin kognitiivisiin toimintoihin (sosiaalisessa vuorovaikutuksessa opittuihin memeettisiin toimintoihin)?

Toiseksi mua kiinnostaisi tarkempi kuvaus siitä miten systeemi kaksi suorittaa tilastollista ajattelua?

Kolmanneksi miten ne yksilön omat ajatukset ja uskomukset ovat mielen mekanismeihin tallentuneet ja miten niitä kriittisesti tarkastellaan?

Neljänneksi miten ja mistä se objektiivinen tieto saadaan, johon omia uskomuksia verrataan?

Ai tämä palsta toimitttaa sinulle jonkinlaista tuomioistuimen virkaa. Idiotille jo aihetta avasinkin. Tuosta vaan perehtymään jos aihe enemmän kiinnostaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Thinking,_Fast_and_Slow

Joo, en ole tuota kirjaa lukenut, mutta tuon linkin sisällön pikaisen tarkastelun perusteella Kahnemanin mallissa on paljon yhtymäkohtia sen kanssa, että toiminnat jaetaan geneettiseen ja memeettiseen informaatiojärjestelmään, mutta jälkimmäinen jako taitaa ankkuroitua tiukemmin aivojen rakenteeseen kuin Kahnemanin malli, jota kuvaillaan ainakin tuossa tekstissä lähinnä lähinnä vain verbaalisesti. Kun olet tuon kirjan varmaan jo lukenut, niin kerro pitääkö tämä oletus paikkansa?

[Naturalisti]

Kannattaa tietyskin lukea eri threadeista, että mitä olen ajatellut. Sieltä se ajattelun musta vyö on helpointa havaita.

No Anna linkki sinne, ettei tarvitse etsiä, ja vastaa myös jo tekemiini kysymyksiin.

[ID10T]

Sille nyt vaan ei voi mitään, että ihminen on aina subjektiivinen.

Voi voi. Systeemi kaksi kykenee tilastolliseen ajatteluun ja tarkastelemaan kriittisesti omia uskomuksia sekä objektiivisesti omien uskomusten kanssa vastakkaisia näkemyksiä. Primitiivisempi systeemi yksi sitten tuottaa enemmän heuristisia, anekdootteihin perustuvaa egoistisia responsseja.

Mikä ihmeen systeemi kaksi?

Hyvä kysymys. Kahnemanin systeemijakoasta on tärkeä olla tietoinen jos haluaa ymmärtää miten oma mieli ajatuksia tuottaa.

System 1 Thinking: Our brains’ fast, automatic, unconscious, and emotional response to situations and stimuli. This can be in the form of absentmindedly reading text on a billboard, knowing how to tie your shoelaces without a second thought, or instinctively hopping over a puddle on the sidewalk.

System 2 Thinking: The slow, effortful, and logical mode in which our brains operate when solving more complicated problems. For example, System 2 thinking is used when looking for a friend in a crowd, parking your vehicle in a tight space, or determining the quality-to-value ratio of your take-out lunch.
https://thedecisionlab.com/reference-gu ... 2-thinking

Ei tuossa mainita objektiivisuutta sanallakaan.

Totuus kuitenkin on se, että me vastaanotamme informaatiota aistiemme kautta, jotka ovat yksilöllisiä erotuskyvyltään. Emme näe, kuule, maista, haista tai tunne asioita täysin samalla tavalla kenenkään toisen kanssa.

Niinpä. Ja silti olemme onnistuneet vetämään objektiivisiksi kutsuttuja johtopäätöksiä aistihavaintojemme pohjalta, koskien esim. alkesihiukkasten ominaisuuksia ja niiden vuorovaikutuksia sääteleviä lainalaisuuksia. EIkö olekin ihmeellistä.

Ei meillä ole alkeishiukkasista aistihavaintoja, vaan objektiivisia mittaustuloksia, jos niitäkään.

Mikä tässä prosessissa siis EI OLE subjektiivista?

Ne loogisen ja rationaalisen mielen subjektiivisista havainnoista vetämät johtopäätökset.

Subjektiivinen ajattelu ei voi johtaa objektiiviseen lopputulokseen. Toisin päin voi kyllä käydä, eli objektiivinen tieto tulkitaan subjektiivisesti.

Niin? Ne mittaustuloksetki ilmenevät meille aistiemme kautta eli aistihavaintoina. Enkä toki puhunut mitään alkeishiukkasten havaitsemisesta. Jos teoriamme alkeishiukkasten omianisuuksista eivät perustu havaintoihimme niin mihin ne sitten mielestäsi perustuvat?

Jos mittalaite kertoo näytössään esim. objektin läpimitan tuhannesosamillimetrin tarkkuudella, meidän näkökykymme subjektiivisuus ei siihen olennaisesti vaikuta.

Subjektiivinen ajattelu ei voi johtaa objektiiviseen lopputulokseen. Toisin päin voi kyllä käydä, eli objektiivinen tieto tulkitaan subjektiivisesti.

Tieto ilmenee meille ajatuksina jotka ovat siis näkemyksesi mukaan subjektiivisia, eli miten tuo tieto voisi olla objektiivista kuten esität?

En minä ihan noin kyllä asiaa ilmaissut.

Objektiivinen tieto on monen ihmisen varmentamaa tai loogisesti pätevää. Esim. 1+2=3 on objektiivista tietoa.

[Deimos]

Enkä ajattele. Ajattelen mieluummin väärin!

[siili suhonen]

Sille nyt vaan ei voi mitään, että ihminen on aina subjektiivinen.

Voi voi. Systeemi kaksi kykenee tilastolliseen ajatteluun ja tarkastelemaan kriittisesti omia uskomuksia sekä objektiivisesti omien uskomusten kanssa vastakkaisia näkemyksiä. Primitiivisempi systeemi yksi sitten tuottaa enemmän heuristisia, anekdootteihin perustuvaa egoistisia responsseja.

Mikä ihmeen systeemi kaksi?

Hyvä kysymys. Kahnemanin systeemijakoasta on tärkeä olla tietoinen jos haluaa ymmärtää miten oma mieli ajatuksia tuottaa.

System 1 Thinking: Our brains’ fast, automatic, unconscious, and emotional response to situations and stimuli. This can be in the form of absentmindedly reading text on a billboard, knowing how to tie your shoelaces without a second thought, or instinctively hopping over a puddle on the sidewalk.

System 2 Thinking: The slow, effortful, and logical mode in which our brains operate when solving more complicated problems. For example, System 2 thinking is used when looking for a friend in a crowd, parking your vehicle in a tight space, or determining the quality-to-value ratio of your take-out lunch.
https://thedecisionlab.com/reference-gu ... 2-thinking

Ei tuossa mainita objektiivisuutta sanallakaan.

Totuus kuitenkin on se, että me vastaanotamme informaatiota aistiemme kautta, jotka ovat yksilöllisiä erotuskyvyltään. Emme näe, kuule, maista, haista tai tunne asioita täysin samalla tavalla kenenkään toisen kanssa.

Niinpä. Ja silti olemme onnistuneet vetämään objektiivisiksi kutsuttuja johtopäätöksiä aistihavaintojemme pohjalta, koskien esim. alkesihiukkasten ominaisuuksia ja niiden vuorovaikutuksia sääteleviä lainalaisuuksia. EIkö olekin ihmeellistä.

Ei meillä ole alkeishiukkasista aistihavaintoja, vaan objektiivisia mittaustuloksia, jos niitäkään.

Mikä tässä prosessissa siis EI OLE subjektiivista?

Ne loogisen ja rationaalisen mielen subjektiivisista havainnoista vetämät johtopäätökset.

Subjektiivinen ajattelu ei voi johtaa objektiiviseen lopputulokseen. Toisin päin voi kyllä käydä, eli objektiivinen tieto tulkitaan subjektiivisesti.

Niin? Ne mittaustuloksetki ilmenevät meille aistiemme kautta eli aistihavaintoina. Enkä toki puhunut mitään alkeishiukkasten havaitsemisesta. Jos teoriamme alkeishiukkasten omianisuuksista eivät perustu havaintoihimme niin mihin ne sitten mielestäsi perustuvat?

Jos mittalaite kertoo näytössään esim. objektin läpimitan tuhannesosamillimetrin tarkkuudella, meidän näkökykymme subjektiivisuus ei siihen olennaisesti vaikuta.

Subjektiivinen ajattelu ei voi johtaa objektiiviseen lopputulokseen. Toisin päin voi kyllä käydä, eli objektiivinen tieto tulkitaan subjektiivisesti.

Tieto ilmenee meille ajatuksina jotka ovat siis näkemyksesi mukaan subjektiivisia, eli miten tuo tieto voisi olla objektiivista kuten esität?

En minä ihan noin kyllä asiaa ilmaissut.

Objektiivinen tieto on monen ihmisen varmentamaa tai loogisesti pätevää. Esim. 1+2=3 on objektiivista tietoa.

Noniin. Eli ajatus: 1+1=2 on esimerkki objektiivisesta ajattelusta. Vielä äsken esitit että objektiivista ajattelua ei voi olla olemassa mutta hyvä että tähän tuli selvyys.

Jos mittalaite kertoo näytössään esim. objektin läpimitan tuhannesosamillimetrin tarkkuudella, meidän näkökykymme subjektiivisuus ei siihen olennaisesti vaikuta.

Eli näköhavaintomme mittarilukemasta onkin objektiivinen vai mitä tarkoitat?

[Naturalisti]

Ei nuo systeemit paikallistu aivoihin, koska esimerkiksi otsolohko osallistuu molempiin prosesseihin. Mutta voisi varmaa ajatella, että limbinen systeemi on enemmän mukana ykkösessä kuin kakkosessa.

Joo, jos kuitenkin yrittäisi paikantaa ja sovittaa, niin tuon limbisen järjestelmän ja lisäksi aistitiedon esikäsittely siihen saakka, että koemme todellisuuden jatkuvana mielikuvien virtana voisi sisältyä systeemiin 1.

Systeemi 1 on kuitenkin tiukasti vuorovaikutuksessa systeemin 2 kanssa. Täten tuo nopea ajattelu voitaisiin liittää myös ns. ylöspäinprosessointiin. Tällöin aistitoiminnat ja limbinen järjestelmä käynnistää nopeasti myös systeemin 2 kognitiivisten prosessien joukon, joka puolestaan syöttää alaspäin toiminnanohjauksia ja alkaa sitten hitaalla prosessoinnilla kontrolloida systeemin 1 toimintaa.

Tämä paperi voisi tukea tällaista ajattelua.

https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15976.pdf

Systeemi 1 on massiivisesti rinnakkainen ja tuottaa nopeaa reagointia ja myös käynnistää systeemin 2 rutinoituneita toimintoja, joka kuitenkin perustuvat sekventiasliseen toimintaan ja ovat siksi huomattavasti hitaampi. Kerrallaan kognitiivisen tietoisuuden tasolla on vain yksi skeema eli kognitiivisen tason prosessi joukko. Taustalla voi kuitenkin toimia rinnakkain useampiakin nopean ajattelun virittämiä prisessijoukkoja, mikä mahdollistaisi jonkinlaisen multitaskauksen.

Systeemi 1 on nopea, intuitiivinen arvio tilanteesta ilman sen kummempaa loogista pohdiskelua ja eri faktojen hakua, vertailua ja synteesiä. Se on välttämätön prosessi, jotta tilanteisiin psytytään reagoimaan nopeasti ja riittävän tiheään. Systeemi 1 on riittävän usein riittävän tarkka, mutta välillä intuitio johtaa täysin pieleen.

Systeemiin 1 voisi sisältyä aistijärjestelmän esiprosessontia motooriset toiminnot ja limbiseen järjestelmän toiminnot. Sekä kognitiivisen tason ne taustatoiminnot, jotka eivät ole aktiivisen kognitiivisen toiminnan käytössä.

Systeemi 2 on hidas, resurssisyöppö ja kannattaa ottaa käyttöön vain tarvittaessa. Se tuottaa faktapohjaista, harkittua arviota ja päätöksiä (ei se erehtymätön ole , mutta ainakin sen tulokset on jotenkin perusteltuja ja tietoisesti muodostettuja). Systeemiä 1 olisi hyvä treenata huomaamaan, milloin systeemille 2 olisi tarvetta

Systeemi 2 saa kaikki virikkeet systeemiltä 1, jonka toiminnat ovat hyvin pitkälle geneettisesti määräytyneiä. Systeemin 2 toiminnat taas ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla opittuja kykyjä (ajatus- ja käyttäytymistottumuksia), jotka kehittyvät koko ihmisen eliniän ajan.

Miten tuon systeemin 1 treenaaminen voitaisiin liittää tähän kokonaisuuteen, jos oletetaan, että nämä toiminnat ovat pääosin geneettisesti määräytyneitä. Ainakin motoristen toimintojen osalta se olisi mahdollista systeemiin 1 sisältyvien adaptiivisten rakenteiden kautta, jossa merkittävää roolia näyttelee pikkuaivot. Systeemin 2 kognitiivisiin toimintoihin se voisi liittyä aktiivisena olevan toiminnan taustalla olevien prosessien päivityksen treenaamisen.

[MooM]

Ei nuo systeemit paikallistu aivoihin, koska esimerkiksi otsolohko osallistuu molempiin prosesseihin. Mutta voisi varmaa ajatella, että limbinen systeemi on enemmän mukana ykkösessä kuin kakkosessa.

Joo, jos kuitenkin yrittäisi paikantaa ja sovittaa, niin tuon limbisen järjestelmän ja lisäksi aistitiedon esikäsittely siihen saakka, että koemme todellisuuden jatkuvana mielikuvien virtana voisi sisältyä systeemiin 1.

Systeemi 1 on kuitenkin tiukasti vuorovaikutuksessa systeemin 2 kanssa. Täten tuo nopea ajattelu voitaisiin liittää myös ns. ylöspäinprosessointiin. Tällöin aistitoiminnat ja limbinen järjestelmä käynnistää nopeasti myös systeemin 2 kognitiivisten prosessien joukon, joka puolestaan syöttää alaspäin toiminnanohjauksia ja alkaa sitten hitaalla prosessoinnilla kontrolloida systeemin 1 toimintaa.

Tämä paperi voisi tukea tällaista ajattelua.

https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15976.pdf

Systeemi 1 on massiivisesti rinnakkainen ja tuottaa nopeaa reagointia ja myös käynnistää systeemin 2 rutinoituneita toimintoja, joka kuitenkin perustuvat sekventiasliseen toimintaan ja ovat siksi huomattavasti hitaampi. Kerrallaan kognitiivisen tietoisuuden tasolla on vain yksi skeema eli kognitiivisen tason prosessi joukko. Taustalla voi kuitenkin toimia rinnakkain useampiakin nopean ajattelun virittämiä prisessijoukkoja, mikä mahdollistaisi jonkinlaisen multitaskauksen.

Systeemi 1 on nopea, intuitiivinen arvio tilanteesta ilman sen kummempaa loogista pohdiskelua ja eri faktojen hakua, vertailua ja synteesiä. Se on välttämätön prosessi, jotta tilanteisiin psytytään reagoimaan nopeasti ja riittävän tiheään. Systeemi 1 on riittävän usein riittävän tarkka, mutta välillä intuitio johtaa täysin pieleen.

Systeemiin 1 voisi sisältyä aistijärjestelmän esiprosessontia motooriset toiminnot ja limbiseen järjestelmän toiminnot. Sekä kognitiivisen tason ne taustatoiminnot, jotka eivät ole aktiivisen kognitiivisen toiminnan käytössä.

Systeemi 2 on hidas, resurssisyöppö ja kannattaa ottaa käyttöön vain tarvittaessa. Se tuottaa faktapohjaista, harkittua arviota ja päätöksiä (ei se erehtymätön ole , mutta ainakin sen tulokset on jotenkin perusteltuja ja tietoisesti muodostettuja). Systeemiä 1 olisi hyvä treenata huomaamaan, milloin systeemille 2 olisi tarvetta

Systeemi 2 saa kaikki virikkeet systeemiltä 1, jonka toiminnat ovat hyvin pitkälle geneettisesti määräytyneiä. Systeemin 2 toiminnat taas ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla opittuja kykyjä (ajatus- ja käyttäytymistottumuksia), jotka kehittyvät koko ihmisen eliniän ajan.

Miten tuon systeemin 1 treenaaminen voitaisiin liittää tähän kokonaisuuteen, jos oletetaan, että nämä toiminnat ovat pääosin geneettisesti määräytyneitä. Ainakin motoristen toimintojen osalta se olisi mahdollista systeemiin 1 sisältyvien adaptiivisten rakenteiden kautta, jossa merkittävää roolia näyttelee pikkuaivot. Systeemin 2 kognitiivisiin toimintoihin se voisi liittyä aktiivisena olevan toiminnan taustalla olevien prosessien päivityksen treenaamisen.

Väännät nyt Kahnemanin kuvaileman, käyttäytymiseen liittyvän mallin johonkin erikoiseen aivoprosessien, -alueiden ja geenien/meemien sekamelskaksi. En osaa oikein kommentoida tuota, koska minusta näitä on turha yrittää vääntää samaan viitekehykseen.

Systeemi yhden treenauksella tarkoitin sitä, että olisi hyvä tunnistaa paremmin tilanteet, joissa nopea mutuarvio on isolla todennäköisyydellä liiian epätarkka sen arvion käyttötarpeeseen nähden. Eli viljellä itsekriittisyyttä ensivaikutelmien suhteen.