Tuo on lähinnä toteamus ja jo todetun asian toistamista. Siihen kykenee papukaijakin. En minä ainakaan tietoisesti ajattele tuon tasoisia objektiivisia totuuksia sen enempää. Miksi ajattelisinkaan, kun ei se asia siitä miksikään muutu.siili suhonen kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 12:44Noniin. Eli ajatus: 1+1=2 on esimerkki objektiivisesta ajattelusta. Vielä äsken esitit että objektiivista ajattelua ei voi olla olemassa mutta hyvä että tähän tuli selvyys.ID10T kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 11:41Jos mittalaite kertoo näytössään esim. objektin läpimitan tuhannesosamillimetrin tarkkuudella, meidän näkökykymme subjektiivisuus ei siihen olennaisesti vaikuta.siili suhonen kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 11:29Niin? Ne mittaustuloksetki ilmenevät meille aistiemme kautta eli aistihavaintoina. Enkä toki puhunut mitään alkeishiukkasten havaitsemisesta. Jos teoriamme alkeishiukkasten omianisuuksista eivät perustu havaintoihimme niin mihin ne sitten mielestäsi perustuvat?ID10T kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 11:14Ei tuossa mainita objektiivisuutta sanallakaan.siili suhonen kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 10:53Hyvä kysymys. Kahnemanin systeemijakoasta on tärkeä olla tietoinen jos haluaa ymmärtää miten oma mieli ajatuksia tuottaa.ID10T kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 09:19Mikä ihmeen systeemi kaksi?siili suhonen kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 09:06Voi voi. Systeemi kaksi kykenee tilastolliseen ajatteluun ja tarkastelemaan kriittisesti omia uskomuksia sekä objektiivisesti omien uskomusten kanssa vastakkaisia näkemyksiä. Primitiivisempi systeemi yksi sitten tuottaa enemmän heuristisia, anekdootteihin perustuvaa egoistisia responsseja.
System 1 Thinking: Our brains’ fast, automatic, unconscious, and emotional response to situations and stimuli. This can be in the form of absentmindedly reading text on a billboard, knowing how to tie your shoelaces without a second thought, or instinctively hopping over a puddle on the sidewalk.
System 2 Thinking: The slow, effortful, and logical mode in which our brains operate when solving more complicated problems. For example, System 2 thinking is used when looking for a friend in a crowd, parking your vehicle in a tight space, or determining the quality-to-value ratio of your take-out lunch.
https://thedecisionlab.com/reference-gu ... 2-thinking
Ei meillä ole alkeishiukkasista aistihavaintoja, vaan objektiivisia mittaustuloksia, jos niitäkään.siili suhonen kirjoitti:Niinpä. Ja silti olemme onnistuneet vetämään objektiivisiksi kutsuttuja johtopäätöksiä aistihavaintojemme pohjalta, koskien esim. alkesihiukkasten ominaisuuksia ja niiden vuorovaikutuksia sääteleviä lainalaisuuksia. EIkö olekin ihmeellistä.Totuus kuitenkin on se, että me vastaanotamme informaatiota aistiemme kautta, jotka ovat yksilöllisiä erotuskyvyltään. Emme näe, kuule, maista, haista tai tunne asioita täysin samalla tavalla kenenkään toisen kanssa.Subjektiivinen ajattelu ei voi johtaa objektiiviseen lopputulokseen. Toisin päin voi kyllä käydä, eli objektiivinen tieto tulkitaan subjektiivisesti.siili suhonen kirjoitti:Ne loogisen ja rationaalisen mielen subjektiivisista havainnoista vetämät johtopäätökset.Mikä tässä prosessissa siis EI OLE subjektiivista?
En minä ihan noin kyllä asiaa ilmaissut.siili suhonen kirjoitti:Tieto ilmenee meille ajatuksina jotka ovat siis näkemyksesi mukaan subjektiivisia, eli miten tuo tieto voisi olla objektiivista kuten esität?Subjektiivinen ajattelu ei voi johtaa objektiiviseen lopputulokseen. Toisin päin voi kyllä käydä, eli objektiivinen tieto tulkitaan subjektiivisesti.
Objektiivinen tieto on monen ihmisen varmentamaa tai loogisesti pätevää. Esim. 1+2=3 on objektiivista tietoa.
Sinun logiikallasi voisi kai sanoa ajatteluksi sitäkin, että järkensä menettänyt hokee pakonomaisesti "Minä olen Napoleon" kuola suusta valuen.
On se siinä määrin kuin se voi olla. Jos näytöllä lukee 124,5742137 mm, on se niin tarkka mittaustulos, ettei paljas silmä siihen kykene.siili suhonen kirjoitti:Eli näköhavaintomme mittarilukemasta onkin objektiivinen vai mitä tarkoitat?Jos mittalaite kertoo näytössään esim. objektin läpimitan tuhannesosamillimetrin tarkkuudella, meidän näkökykymme subjektiivisuus ei siihen olennaisesti vaikuta.
Se taas on täysin subjektiivista, onko näytön ledirivin väri magenta, purppura, fuksianpunainen vaiko joku muu. Värisokeuskin vaikuttaa asiaan.
Ihmisen subjektiivisuus ei tietenkään ole joko/tai, vaan me olemme aina enemmän tai vähemmän subjektiivisia.