Ääretön, vaiko äärellinen itseensä suljettu maailmankaikkeus?

[asdf]

...ja opiskellut asiaa akateemisesti.

Kerro vähän lisää tästä kosmologian akateemisesta opiskelustasi. Missä akateemisessa laitoksessa olet alaa opiskellut?

[MooM]

Mut galaksin massa tuskin voi alittaa tiettyä rajaa, tuskin ainakaan 1 atomipainoykaikköä.

Ja 0.99^inf=0. Eli galaksien määrä ei voi tossa sun mallissa olla käytännössä ääretön.

Itsekin pohdiskelen tätä teorian lähtöasetelmaa. Eli äärettömän jakamista äärettömään määrään osia. En ole vielä saanut ihan täysin kiinni tästä ideasta jota tässä tavoitellaan.

Varmaan tuo on ihan mahdollinen tapa ajatella, mutta tuo jakauma tuskin on järkevä. Jos nyt jotain haluaa arvata galaksien massajakaumaksi, joku gaussinen lienee järkevä. Todennäköisesti nekin suppenevat, kun ovat vielä "alkupääpainotteisempia" kuin tuollainen geometrinen sarja (siis enemmän s-muotoinen, eli putoavat hyvin pieneksi nopeammin). En nyt muista aiheeseen liittyiä summalausekkeita.

Matemaattisesti on otuksia, joilla on esim rajallinen tilavuus mutta ääretön pinta-ala. Tässä lienee jotenkin analoginen tilanne. https://en.wikipedia.org/wiki/Gabriel%27s_horn.

Täysin mutupohjalta: Toisaalta jos se äärettömyys näkyy sinä keskihajontatermissä (eli jos galakseja on äärettömästi, jo se jakauman huippu on äärettömän leveä, ja järjestettynä tuollaisesta jakaumasta syntyvä sarjan summa sitä kautta ääretön). Jakaumaa, jolla on ääretön keskihajonta taitaa olla mahdoton käsitellä ei-äärettömän levyisen jakauman (siis ei-ääretön korkeus, keskihajonta ja nollakohta) käsitteen kautta? Tai sellaisesta jakaumasta muodostettua sarjaa.

[OlliS]

Etkö tunne minun käsitystäni?

Suoraan kysymykseen suora vastaus: "En, enkä oikastaan halua tunteakaan."

Laajenemista ei ole, eikä alkua kaikkeudella. Osauniversumimme tietysti alkaa. B

Äh! Alkeellista. Turhaudun vastaamaan näin alkeellisin viesteihin! Havainto etääntyvistä galakseista on tehty punasiirtymästä ja se johtaa suoraan pääteltävissä olevaan johtopäätökseen: maailmakaikkeus laajenee. Einstein lisäsi YS:ään termin voidakseen pitää kiinni staattisesta maailmankaikkeudesta - myöhemmin tunnusti sen olevan elämänsä suurin virhe, koska YS ilman termiä johtaa laajenevaan maailmankaikkeuteen.

Olen suora ja rehellinen: olet vanha kalkkeutunut äijän käppyrä ja en pyytele anteeksi näkemystäni - se on minun näkemykseni sinusta.

EDIT:
PYYDÄN ANTEEKSI REAKTIOTANI SEKÄ YLLÄPIDOLTA ETTÄ OLLILTA, MUTTA EN NYT DELETOI TAI EDITOI VIESTIÄ (PAITSI LISÄÄN TÄMÄN KOMMENTIN). TÄMÄ OLI TUOHTUNUT REAKTIO. JÄTÄN TROLLIN EHKÄ JATKOSSA NOTEERAAMATTA.

Sinä kannatat valtavirran teoriaa, minä en. Ei tämä sen kummempaa. En toista perustelujani, ne ovat huolellisissa, perusteellisissa artikkeleissa, täällä kerrottu monta kertaa, monta kertaa vastattu noihin mitä sanot. Monella tavalla. Kosmologian historian kannalta, fysiikan kannalta, filosofian kannalta.

[asdf]

Etkö tunne minun käsitystäni?

Suoraan kysymykseen suora vastaus: "En, enkä oikastaan halua tunteakaan."

Laajenemista ei ole, eikä alkua kaikkeudella. Osauniversumimme tietysti alkaa. B

Äh! Alkeellista. Turhaudun vastaamaan näin alkeellisin viesteihin! Havainto etääntyvistä galakseista on tehty punasiirtymästä ja se johtaa suoraan pääteltävissä olevaan johtopäätökseen: maailmakaikkeus laajenee. Einstein lisäsi YS:ään termin voidakseen pitää kiinni staattisesta maailmankaikkeudesta - myöhemmin tunnusti sen olevan elämänsä suurin virhe, koska YS ilman termiä johtaa laajenevaan maailmankaikkeuteen.

Olen suora ja rehellinen: olet vanha kalkkeutunut äijän käppyrä ja en pyytele anteeksi näkemystäni - se on minun näkemykseni sinusta.

EDIT:
PYYDÄN ANTEEKSI REAKTIOTANI SEKÄ YLLÄPIDOLTA ETTÄ OLLILTA, MUTTA EN NYT DELETOI TAI EDITOI VIESTIÄ (PAITSI LISÄÄN TÄMÄN KOMMENTIN). TÄMÄ OLI TUOHTUNUT REAKTIO. JÄTÄN TROLLIN EHKÄ JATKOSSA NOTEERAAMATTA.

Sinä kannatat valtavirran teoriaa, minä en. Ei tämä sen kummempaa. En toista perustelujani, ne ovat huolellisissa, perusteellisissa artikkeleissa, täällä kerrottu monta kertaa, monta kertaa vastattu noihin mitä sanot. Monella tavalla. Kosmologian historian kannalta, fysiikan kannalta, filosofian kannalta.

Ainoa perustelusi on, että BB ei voi olla totta, koska minä vastustan sitä. Huipputieteellistä.

[Jalo Arkkivalo]

Matemaattisesti on otuksia, joilla on esim rajallinen tilavuus mutta ääretön pinta-ala. Tässä lienee jotenkin analoginen tilanne. https://en.wikipedia.org/wiki/Gabriel%27s_horn.

Täysin mutupohjalta: Toisaalta jos se äärettömyys näkyy sinä keskihajontatermissä (eli jos galakseja on äärettömästi, jo se jakauman huippu on äärettömän leveä, ja järjestettynä tuollaisesta jakaumasta syntyvä sarjan summa sitä kautta ääretön). Jakaumaa, jolla on ääretön keskihajonta taitaa olla mahdoton käsitellä ei-äärettömän levyisen jakauman (siis ei-ääretön korkeus, keskihajonta ja nollakohta) käsitteen kautta? Tai sellaisesta jakaumasta muodostettua sarjaa.

Nyt sain luettua linkin läpi. Tää on todella mielenkiintoinen.

[Jalo Arkkivalo]

Todennäköisesti nekin suppenevat, kun ovat vielä "alkupääpainotteisempia" kuin tuollainen geometrinen sarja (siis enemmän s-muotoinen, eli putoavat hyvin pieneksi nopeammin). En nyt muista aiheeseen liittyiä summalausekkeita.

Sain pohdinnoisani aivoni välillä väännettyä jopa siihen asentoon, että tuon 0-massaa lähestyvän käyrän pitäisi alkaa lähestyä suoraa, eli lineaarisesti laskeutuvaa käyrää, jos universumien määrä kasvaa äärettömäksi

[Jalo Arkkivalo]

Eli pitäisi tavallaan tarkastella tuon suppenevan käyrän jyrkkyyden muutosta tai jonkinlaista suoruuden raja-arvoa, kun sen alle aletaan tunkemaan väkisin ääretön määrä tavaraa.
En hahmota. Pitää pohtia.

[Goswell]

Eli pitäisi tavallaan tarkastella tuon suppenevan käyrän jyrkkyyden muutosta tai jonkinlaista suoruuden raja-arvoa, kun sen alle aletaan tunkemaan väkisin ääretön määrä tavaraa.
En hahmota. Pitää pohtia.

[OlliS]

Numeroilla ja logiikalla pelaaminen ei sano todellisuudesta mitään. Hauskaa se tietysti on.

Tieteessä asia on niin, että aina saadaan tarkemmin ja paremmin tietää, millainen todellisuus on ja sen säännönmukaisuudet ja lainalaisuudet, jolloin ne laitetaan matematiikaksi myös jollain uudella ja paremmalla tavalla.

Keinot siihen löytyy aina, koska matematiikka on paljon kehittyneempää kuin se yksinkertaisempi matematiikka mikä fyysisten ilmiöiden kuvaamiseen tarvitaan, vaikka sekin näyttää monimutkaiselta fysiikan matematiikkaan perehtymättömien silmissä.

Ja kaikkeuden kohdalla logiikan suhteen voikin olla niin, että todellisuudessa onkin jo joitakin loogisesti määräytyviä asioita, vaikka muuten todellisuus ja logiikka eivät kohtaa ilman aksioomia, premissejä, joita logiikka ei määrää, vaan muunlainen tieto.

Kaikkeuden ikuisuus voi olla tämmöinen mm., koska mistä kaikkeus voisi ilmestyä ja minne kadota?Semmoista yksinkertaisesti ei voi tapahtua, se on mahdotonta. Ei alkua, ei loppua, vain ikuinen kaikkeus. Aina on jotain. Aina on ollut jotain, nyt on jotain, aina tulee jotain olemaan.

Ajattelen, siis olen. Nyt on jotain. Sitten empiriaan tämän varman tiedon jälkeen Nyt on myös koko suunnaton universumi. Ja me näemme, että se on ollut myös kymmenen miljardia vuotta sitten. Joku teoria kyllä väittää, että se olisi alkanut. Mutta ainoa järkevä väite sellaisen teorian suhteen on, että se on sitten väärä teoría. Varsinkin jos väitetään, että se oli paljon pienempi silloin.

Ja kaikkeuden avaruuden matematiikka saattaa olla hyvinkin yksknkertainen: 4D ja Q, pallomainen tila. Q tämän tilan halkaisija. Sama nyt ja aina.

Q on todellisuudessa pisin mahdollinen etäisyys.

4D:llä ja Q:lla saadaan kuvattua kaikkeuden avaruus, eikä kaikkeudelle tarvita alkua ja päästään näin eroon laajenemisesta. Galaksit ja niiden liikkeet ja kehitykset laitetaan sitten fysiikasta ja tähtitieteestä tähän paikoilleen ja muutokseensa.

Taivaalla emme näe muutosta, kun galaksit ovat niin kaukana ja massiivisia. Muutokset täytyy päätellä eri galakseja vertailemalla. Materiaa tutkimukselle löytyy triljoonia. Ainakin satoja miljardeja. Pitää saada selville galaksien kehitys nuoresta keski-ikäiseksi ja vanhaksi.

Mitkä galaksit ovat nuoria, mitkä keski-ikäisiä, mitkä vanhoja? Epämääräiset nuoria tai törmäyksistä syntyneitä. Spiraaligalaksit keski-ikäisiä. Elliptiset, säännölliset vanhoja.

Sitten on erilaisia tyyppejä keskuspullistuman laadun mukaan, ja törmäysten mukaan. Eri tyyppisillä voi olla erilainen kehitys.

[Tauko]

Olli, mikä noissa galakseissa niin erityisesti kiinnostaa. Ne galaksithan on joku määrä tähtiä ja tähtien välistä ainetta, joita gravitaatio pitää yhdessä.

Ja niitä tähtiä on eri-ikäisiä, erimassaisia ja jokaisella oma materiarakenne riippuen mistä aineista kasaantui ja missä vaiheessa on kehitystään. Jokaisella oma syntymä, kehitys ja lopputila.

Jokainen tähti ja tähtijoukko on kerran muodostunut ja on huomenna vanhempi kuin tänään.

[OlliS]

Olli, mikä noissa galakseissa niin erityisesti kiinnostaa. Ne galaksithan on joku määrä tähtiä ja tähtien välistä ainetta, joita gravitaatio pitää yhdessä.

Ja niitä tähtiä on eri-ikäisiä, erimassaisia ja jokaisella oma materiarakenne riippuen mistä aineista kasaantui ja missä vaiheessa on kehitystään. Jokaisella oma syntymä, kehitys ja lopputila.

Jokainen tähti ja tähtijoukko on kerran muodostunut ja on huomenna vanhempi kuin tänään.

Kun mietitään ja kehitetään teoriaa kaikkeudelle ja osauniversumillemme ja muille osauniversumeille, galaksitutkimus on tärkein tutkimushaara, mille ne teoriat rakennetaan, ja millä ne testataan. QT ei ole niin tärkeä, vaan GR ja BB. Ilmeisesti BB on väärä kuvaamaan kaikkeutta, eikä GRkään ole täydellinen siihen.

Jos BB olisi tosi, pitäisi galaksien nuortua joka suunnassa etäisyyteen ja lopuksi on pimeä aika kaikkialla ja lopuksi alkuräjähdys nykyistä pienemmässä tilassa, kaikkialla. Galaksien iät arvioidaan olettaen tämä teoria.

Riippumatonta arviointitapaa ei vielä ole, mutta 10-13 miljardin vuoden päässä menneisyydessä näkyy edelleen spiraaligalakseja kuten lähelläkin. Jos ne kaukaiset eivät olekaan nuoria, BB on väärä.

[MooM]

Olli, mikä noissa galakseissa niin erityisesti kiinnostaa. Ne galaksithan on joku määrä tähtiä ja tähtien välistä ainetta, joita gravitaatio pitää yhdessä.

Ja niitä tähtiä on eri-ikäisiä, erimassaisia ja jokaisella oma materiarakenne riippuen mistä aineista kasaantui ja missä vaiheessa on kehitystään. Jokaisella oma syntymä, kehitys ja lopputila.

Jokainen tähti ja tähtijoukko on kerran muodostunut ja on huomenna vanhempi kuin tänään.

Galaksit on tärkeitä siksi, että se on taso, jolla noita hyvin kaukana olevia kohteita nähdään. Ei niiden tähtiä tai muuta hienorakennetta voida yleensä tarkastella erikseen, koska erotuskyky ei riitä.

[Tauko]

Olli, mikä noissa galakseissa niin erityisesti kiinnostaa. Ne galaksithan on joku määrä tähtiä ja tähtien välistä ainetta, joita gravitaatio pitää yhdessä.

Ja niitä tähtiä on eri-ikäisiä, erimassaisia ja jokaisella oma materiarakenne riippuen mistä aineista kasaantui ja missä vaiheessa on kehitystään. Jokaisella oma syntymä, kehitys ja lopputila.

Jokainen tähti ja tähtijoukko on kerran muodostunut ja on huomenna vanhempi kuin tänään.

Galaksit on tärkeitä siksi, että se on taso, jolla noita hyvin kaukana olevia kohteita nähdään. Ei niiden tähtiä tai muuta hienorakennetta voida yleensä tarkastella erikseen, koska erotuskyky ei riitä.

Joo näin tietysti tieteessä.
Lähinnä kiinnosti Ollin näkemys asiasta, kun hän kovasti toistaa sanomaa, että universumi on staattinen, galakseja aina ikuisesti kaikkialla. Että siinäkö kaikki.