Ihmisten välisten suhteiden typologia

[Purdue]

Joo, unohda. Tää on lempilapses, ymmärrän.

Joo, mulla on ollut pari "fundeeraus projektia" meneillään jo kohta parikymmentä vuotta. Toinen niistä on tän eettisen ja moraalisen puolen suhde ihmisen luontoon, ja toinen on liittynyt yhteiskunnan ja vuorovaikutuksen kuvaamiseen ja analyysiin.

Mitään 100% valmista ei vielä ole, vaan nää on "work in progress" koska tää on vain tällaista vapaa-ajan harrastuneisuutta, ja mulla on ollut pitkiäkin taukoja tässä matkan varrella, mutta muutaman viime vuoden aikana koen edistyneeni isoin askelin.

On tullut luotua uusia käsitteellisiä kehikkoja ja tapoja jäsentää maailmaa ja todellisuutta.

Loppujen lopuksi kyse ei ole siitä olenko oikeassa taikka väärässä, vaan siitä kuinka käyttökelpoisen kuvan maailmasta ja todellisuudesta nämä pohdinnat antavat.

Mikään kaikkien näiden asioiden asiantuntija en ole, mutta jos ei muuta niin monet ajatuksistani ovat ainakin tuoreita ja sen tavanomaisen boksin ulkopuolelta.

Ajattelen maailmasta monellakin tapaa eri tavoin kuin vaikkapa vielä viisi vuotta sitten, ja pitkän tähtäimen päämääränä olisi saada kirjoitettua näistä aiheista jotakin. Jos ei muualle niin sitten vaikkapa nettiin, mutta ei omakustanteenkaan julkaisu kokonaan pois suljettu juttu ole. Mutta tällainen siis vasta mahdollisesti vuosien päästä, jos työ valmistuu. Jos ei, niin sitten ei. Kahtellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan?!

Ja etiikan ja yhteiskuntatutkimuksen lisäksi näitä mun ajatuksia voisi soveltaa vaikkapa sosiaalisen tekoälyn ja toisaalta kv. politiikan tutkimuksen aloilla.

[OlliS]

Joo, unohda. Tää on lempilapses, ymmärrän.

Joo, mulla on ollut pari "fundeeraus projektia" meneillään jo kohta parikymmentä vuotta. Toinen niistä on tän eettisen ja moraalisen puolen suhde ihmisen luontoon, ja toinen on liittynyt yhteiskunnan ja vuorovaikutuksen kuvaamiseen ja analyysiin.

Mitään 100% valmista ei vielä ole, vaan nää on "work in progress" koska tää on vain tällaista vapaa-ajan harrastuneisuutta, ja mulla on ollut pitkiäkin taukoja tässä matkan varrella, mutta muutaman viime vuoden aikana koen edistyneeni isoin askelin.

On tullut luotua uusia käsitteellisiä kehikkoja ja tapoja jäsentää maailmaa ja todellisuutta.

Loppujen lopuksi kyse ei ole siitä olenko oikeassa taikka väärässä, vaan siitä kuinka käyttökelpoisen kuvan maailmasta ja todellisuudesta nämä pohdinnat antavat.

Mikään kaikkien näiden asioiden asiantuntija en ole, mutta jos ei muuta niin monet ajatuksistani ovat ainakin tuoreita ja sen tavanomaisen boksin ulkopuolelta.

Ajattelen maailmasta monellakin tapaa eri tavoin kuin vaikkapa vielä viisi vuotta sitten, ja pitkän tähtäimen päämääränä olisi saada kirjoitettua näistä aiheista jotakin. Jos ei muualle niin sitten vaikkapa nettiin, mutta ei omakustanteenkaan julkaisu kokonaan pois suljettu juttu ole. Mutta tällainen siis vasta mahdollisesti vuosien päästä, jos työ valmistuu. Jos ei, niin sitten ei. Kahtellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan?!

Ja etiikan ja yhteiskuntatutkimuksen lisäksi näitä mun ajatuksia voisi soveltaa vaikkapa sosiaalisen tekoälyn ja toisaalta kv. politiikan tutkimuksen aloilla.

Joo, kirjoita vaan valmiiksi. Ihmiset ajattelevat liian yksipuolisesti ja leimaavasti. Ja propagandaa sotketaan tieteeseen. Joka puolueessa on monenlaisia aate suuntia, ja hyvä ja paha menevät puolueiden sisällä eikä puolueiden välillä.

Ja luonteiden jako ei ole kovin hyvä vielä psykologiassa ja siihen pitää saada muutos ja tilanne mukaan. Kaikki ovat joskus iloisia, mutta on myös iloisia ihmisiä ja ihminen voi muuttua iloiseksi jne.

[Kohina]

Ei ihan aiheeseen, mutta huvittavaa miten kaikki odottavat muilta tosi diippejä juttuja kun samalla vaativat siloteltua pintaa. Jos syvyys on oma ulottuvuutensa niin se vie yhtälailla resurseja kuin pintakin, ellei enemmän, ellei redusoi kuvaa tarpeeksi pieneksi jolloin voi sanoa kahluuallasta uimiseen soveltuvaksi. (Pinta kasvaa alkuun syvyyttä nopeammin) Silloin kun kukaan ei varsinaisesti tunne toista, pinta on se mitä saa ja jopa pieni kauneusvirhe saa suhteettomat mittasuhteet.

[Kohina]

Kannattaa muuten googlata (google sanoo että ei, sillä Google on brändi, ei termi) semantic information.

[Purdue]

Joo, unohda. Tää on lempilapses, ymmärrän.

Joo, mulla on ollut pari "fundeeraus projektia" meneillään jo kohta parikymmentä vuotta. Toinen niistä on tän eettisen ja moraalisen puolen suhde ihmisen luontoon, ja toinen on liittynyt yhteiskunnan ja vuorovaikutuksen kuvaamiseen ja analyysiin.

Mitään 100% valmista ei vielä ole, vaan nää on "work in progress" koska tää on vain tällaista vapaa-ajan harrastuneisuutta, ja mulla on ollut pitkiäkin taukoja tässä matkan varrella, mutta muutaman viime vuoden aikana koen edistyneeni isoin askelin.

On tullut luotua uusia käsitteellisiä kehikkoja ja tapoja jäsentää maailmaa ja todellisuutta.

Loppujen lopuksi kyse ei ole siitä olenko oikeassa taikka väärässä, vaan siitä kuinka käyttökelpoisen kuvan maailmasta ja todellisuudesta nämä pohdinnat antavat.

Mikään kaikkien näiden asioiden asiantuntija en ole, mutta jos ei muuta niin monet ajatuksistani ovat ainakin tuoreita ja sen tavanomaisen boksin ulkopuolelta.

Ajattelen maailmasta monellakin tapaa eri tavoin kuin vaikkapa vielä viisi vuotta sitten, ja pitkän tähtäimen päämääränä olisi saada kirjoitettua näistä aiheista jotakin. Jos ei muualle niin sitten vaikkapa nettiin, mutta ei omakustanteenkaan julkaisu kokonaan pois suljettu juttu ole. Mutta tällainen siis vasta mahdollisesti vuosien päästä, jos työ valmistuu. Jos ei, niin sitten ei. Kahtellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan?!

Ja etiikan ja yhteiskuntatutkimuksen lisäksi näitä mun ajatuksia voisi soveltaa vaikkapa sosiaalisen tekoälyn ja toisaalta kv. politiikan tutkimuksen aloilla.

Joo, kirjoita vaan valmiiksi. Ihmiset ajattelevat liian yksipuolisesti ja leimaavasti. Ja propagandaa sotketaan tieteeseen. Joka puolueessa on monenlaisia aate suuntia, ja hyvä ja paha menevät puolueiden sisällä eikä puolueiden välillä.

Ja luonteiden jako ei ole kovin hyvä vielä psykologiassa ja siihen pitää saada muutos ja tilanne mukaan. Kaikki ovat joskus iloisia, mutta on myös iloisia ihmisiä ja ihminen voi muuttua iloiseksi jne.

Joo, kiitos! Tottakai yritän saada valmiiksi edes jotakin. Jos siis ikää ja terveyttä piisaa. Ylipäätään tuntuu siltä, että noissa hommeleissa vaikeinta on sovittaa asioita yhteen kun on miljoona ja yksi asiaa, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Mutta tosiaan, hyvän ja pahan keskeisin olemus on sosiaalinen (jos nyt ajatellaan asiaa maallisesti). Eli kaikki ihmiset pyrkivät pääsääntöisesti tavoittelemaan positiivisia kokemuksia ja välttelemään negatiivisia kokemuksia, mutta altruistinenkin toiminta on mahdollinen.

Hyvä ja paha muodostuu ihmissuhteissa, eli nuo mun taulukot on siinä mielessä keskeisellä sijalla. Paha muodostuu siitä että yksi yksilö aiheuttaa toiminnallaan negatiivisia kokemuksia toisille yksilöille.

Mutta tuo on vasta hyvin yleispätevä hedoninen evaluaatio. Käytännössä kulttuurit (ja uskonnotkin) tarjoavat erilaisia vastauksia tuohon hyvän ja pahan ongelmaan, joka nousee esiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa positiivisten ja negatiivisten kokemusten muodossa.

Eli kulttuurit ja uskonnotkin sisältävät arvoja ja niistä johdettuja normeja, jotka liittyvät tuohon positiivisista ja negatiivisista kokemuksista ihmissuhteissa nousevaan hyvän ja pahan ongelmaan. Kun näistä hyvä/paha evaluaatioista johdetaan arvoja, saadaan siis moraalisia oikein/väärin normeja.

Mutta pointti siis se, että ihminen kykenee moneen: tilanteesta riippuen voidaan olla itsekkäitä, altruistisia, yhteistyöhakuisia, jne. Ihminen ei ole siis joko hyvä taikka paha, vaan kykenee sekä hyvään ja pahaan, ja hyvä ja paha syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. (Tämä siis maallinen tulkinta tästä aiheesta ja problematiikasta.)

[Kohina]

Esim;

https://www.mdpi.com/2078-2489/10/8/261

[Purdue]

Kannattaa muuten googlata (google sanoo että ei, sillä Google on brändi, ei termi) semantic information.
Screenshot_20240323_132146.jpg

Joo, tuo sun kuviohan on oikeastaan ihan saman suuntainen kuin mun tekemä jaottelu, joka toki ei ole mitenkään mun tyhjästä keksimä, vaan olen vain käyttänyt hyväkseni jo olemassa olevaa tietoa.

Mutta ylipäätään homma menee näin:
1) Ulkoinen tilanne ja konteksti.
2) Yksilön tulkinta tilanteesta.
3) Yksilö muodostaa päämäärät ja valitse keinot.
4) Toiminta.
5) Toiminnan lopputulos.
6) Toiminnan seuraukset.

Tää siis kuvastaa yksilön yleistä päätöksentekoprosessia. Vuorovaikutuksessa kahden taikka useamman henkilön välillä muodostuu myös toiminta-tulkinta pareja, joista se sosiaalinen muotokaava (pattern) muodostuu.

Ja se huomio tuosta vielä, että kohtaan 3) vaikuttaa sen yksilön odotukset ja evaluaatiot. Se yksilö muodostaa päämäärät ja valitsee keinot kohdan 2) mukaan, mutta myös sen mukaan että se yksilö arvioi ODOTETTAVISSA OLEVAA LOPPUTULOSTA eikä toiminnan lopputulosta (kohta 5)!

Nää menee monesti porukalta sekaisin kun puhutaan varsinkin teleologisuudesta. Toiminnan odotettavissa olevien lopputulosten arviointi tapahtuu ennen toimintaa, ja toiminnan oikea lopputulos eli kohta 5) on avoin! Ja yksilöt toimivat odotusten ja ennalta tapahtuvien arvioiden perusteella.

[Kohina]

Toki niiden on oltava samansuuntaisia, aivan kuten tämäkin

Screenshot_20240323_135710.jpg (64.22 KiB) Katsottu 179 kertaa

Sinun kaavasi vain on täysin lineaarinen

[Kohina]

Tai siis ei täysin lineaarinen, mutta toi muisti on "tässä tapahtuu ihme" tyylinen.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Free_en ... perception.

Scott Aaronson ihmetteli blogissaan miksei ihmiset sitten käperry bunkkereihinsa minimoidakseen yllätyksen, mutta niinhän ultrarikkaat tekevätkin, tosin heitäkin panettaa ehkä muita enemmänkin. Kiimalimakolmioni onkin generaattori kaikelle mikä sijaitsee aikuisten maailmassa. Lapset ovat vain statisteja. Siksi niille pitää olla ilkeä. Joku päivä joku on ilkeä niille vääristä syistä kuitenkin. Karua herätä siihen todellisuuteen että Joulupukki ei tuu ja kohta saat turpaas.

[Purdue]

Toki niiden on oltava samansuuntaisia, aivan kuten tämäkin
Screenshot_20240323_135710.jpg
Sinun kaavasi vain on täysin lineaarinen

Joo, se on lineaarinen ihan tarkoituksella kun se kuvaa vain yhden yksittäisen henkilön päätöksentekoprosessia.

Sun kaavasi taas on aika yksinkertaistava, ja vaikka siinä on kummankin henkilön osalta matemaattinen kaava, joka kuvaa päätöksentekoa, niin nuo kaavat on niin yksinkertaisia ettei noilla monipuolista vuorovaikutusta pystytä kuvailemaan. Siinä on oikeastaan kaksi lineaarista ja hyvin yksinkertaistavaa kaavaa päällekkäin.

Mä puhuin aiemmin sosiaalisen vuorovaikutuksen osalta toiminta-tulkinta pareista, ja varsinkin käytin tuota termiä tuolla toisessa tekoälyä koskevassa keskustelussa, jossa, mulla oli esimerkkinä se bussiin nouseminen.

Tuossa on se bussiin nouseminen taulukkomuodossa:

Tuota taulukkoa luetaan vasemmalta oikealle rivi kerrallaan.

Kullakin rivillä on ensiksi jomman kumman toimijan (matkustaja ja bussikuski) toiminta. Kun yksi toimii (behavior) niin toinen tulkitsee tämän toiminnan (Interpretation). Kukin rivi muodostaa siis toiminta-tulkinta parin.

Ja kun ekalla rivillä bussikuski tulkitsee matkustajan toiminnan, niin tokalla rivillä bussikuski toimii ekalla rivillä tekemänsä tulkinnan perusteella. Ja siten tokalla rivillä lopuksi matkustaja tulkitsee bussikuskin toiminnan ja niin edelleen.


Tällainen taulukko ja kuva kertoo huomattavasti enemmän kuin tuo sun matemaattinen kaava, että mitä jossakin vuorovaikutustilanteessa tapahtuu.

Tämäkin taulukko on tietyllä tapaa lineaarinen, mutta se on "vuorovaikutteisesti lineaarinen".

[Purdue]

Työstinpä tuon aiemmin linkkaamani taulukon, jossa pohdittiin todellisuuden tasoja sekä tiedon domaineja, niin uuteen uskoon. Nyt taulukon avulla voi pohtia sitä kuinka voidaan johtaa faktat, arvot ja normit ihmiselämässä.

Uusi taulukko on tuossa:

Idea taulukossa on se, että vasemmassa alakulmassa johdetaan biologiset, psykologiset ja sosiaaliset faktat, jotka vaikuttavat yksilön hyvinvointiin ja kukoistukseen. Tämä on siis kognitiivisen domainin sisällä tapahtuva tietoinen evaluaatio. Biologisesti nuo faktat on esim. johdettavissa siten, että terveystieteiden osalta voidaan johtaa ne faktat jotka johtavat yksilön biologiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Taulukon keskimmäinen laatikko toisella rivillä taas kuvaa suoraa aistikokemusta. Tällä tasolla syntyy positiiviset ja negatiiviset perus aistikokemukset. Kokija siis tuntee aistikokemuksen joko miellyttävänä taikka epämiellyttävänä. Ja tämä taso on se, joka toimii universaalin yleistasoisen moraalin lähtökohtana. Yleisesti kyse on kivusta ja sen minimoimisesta.

Alimmaisen rivin keskimmäinen laatikko puolestaan kuvaa eri tasoisia Hyvä/paha evaluaatioita, joiden perusteella voidaan johtaa arvot. Tällä tasolla Hyvä/paha evaluaatioon vaikuttaa:
- Edellä johdetut hyvinvointiin liittyvät faktat
- Edellä mainitut suorat aistikokemukset
- Tietoiset Hyvä/paha evaluaatiot erilaisista objekteista, prosesseista, ilmiöistä, jne.

Näiden evaluaatioiden perusteella voidaan siis johtaa arvoja, eli käsityksiä siitä mikä on yksilön kannalta Hyvää/pahaa.

Ja lopuksi, taulukon oikeassa alakulmassa voidaan johtaa moraaliset normit eli Oikein/väärin evaluaatiot, jotka on johdettu edellä johdetuista arvoista. Eli normeja ja sitä mikä on oikein ja väärin ei voida suoraan johtaa faktoista, vaan siihen tarvitaan arvoja. Ja arvot puolestaan perustuvat yllä esiteltyyn kolmijakoon.

¤¤¤
Ja lopuksi, nostan tässä esiin kolme hyvän elämän "Perusarvoa" (Core Values). Nämä perusarvot lähtevät siitä, että hyvään elämään tarvitaan sekä sisäistä että ulkoista harmoniaa. Sisäinen harmonia löytyy siitä, että elää arvojensa mukaista elämää (Hyvä/paha), ja ulkoinen harmonia löytyy siitä että elää sopusoinnussa muiden kanssa normien mukaista elämää (Oikein/väärin).

Nuo hyvän elämän perusarvot ovat:
1) Eleftheria eli vapaus. Yksilöt ovat syntyneet vapaiksi, mutta hyvään elämään kuuluu se, että sitä vapautta käytetään viisaasti.
2) Armonia eli harmonia. Hyvään elämään kuuluu sekä sisäinen että ulkoinen harmonia ja tasapaino.
3) Eudaimonia eli kukoistus ja hyvinvointi. Tämä on hyvän elämän päämäärä, ja sen ennakkoedellytys on vapaa yksilö, joka käyttää vapauttaan viisaasti luoden sisäisen ja ulkoisen harmonian.

[Purdue]

Lisää pohdintaa ja taulukoita. Tämän postauksen aihe liippaa läheltä noita juttuja:

https://en.wikipedia.org/wiki/Consequentialism
https://en.wikipedia.org/wiki/Ethical_egoism
https://en.wikipedia.org/wiki/Utilitarianism


Elikkä tässä on kyse siitä, että olen luonut tuohon aiemmin esittelemääni taulukkoon moraalisen hyöty/tappio eli gains/losses skenaarion, ja tarkastelen sitä seurausetiikan näkökulmasta. Näitä seurauseettisiä skenaarioita tuon taulukon perusteella on puolestaan Eettinen Egoismi sekä Utilitarianismi. Lisäksi tarjolla on kolmas hybridi vaihtoehto.

Uusi taulukko ja skenaariot on tuossa:

Noista skenaario I) perustuu Eettiselle egoismille.
Skenaario II) perustuu Utilitarianismille.
Skenaario III) on hybridi, jossa ensiksi agentti A:lta ei edellytetä altruismia, toisekseen hän ei saa käyttäytyä itsekkäästi, ja vasta kolmantena asiaa lähestytään Utilitarianismin kannalta, eli vasta kolmantena on tarkastelussa kokonaishyöty.

¤ Kokonaishyödyn kannalta skenaarioiden järjestys on: II >> III >> I
- Eli kokonaishyödyn kannalta skenaario II) eli A:n kannalta huonoin altruistinen vaihtoehto on paras.

¤ Agentti A:n kannalta skenaarioiden järjestys on: I >> III >> II

¤ Agentti B:n kannalta skenaarioiden järjestys on: II >> III >> I


Elikkä tuosta näkee, että A:n egoistinen valinta on skenaario I), mutta agentti B:n kannalta ja kokonaishyödyn kannalta paras skenaario on skenaario II).

Toisaalta skenaario III) eli tuo hybridi on kaikissa vaihtoehdoissa toiseksi paras skenaario, jossa sekä A että B hyötyvät, eli heillä on kummallakin positiiviset lukemat.


Mutta joo. Kysymys kuuluu, että voidaanko Agentti A:lta edellyttää altruismia utilitarianistisen kokonaishyödyn maksimoinnin takia? Ja voidaanko Agentti A:lta kieltää itsekäs toiminta moraalisista syistä?

Eli onko tuo hybridi vaihtoehto, joka on kaikissa kolmessa skenaariossa toiseksi paras vaihtoehto, ja jossa A:lta ei edellytetä altruismia eikä hänelle sallita itsekkyyttä, niin se paras moraalinen ohjenuora? Ainakin tässä tapauksessa se tuottaa ratkaisuksi 1A ruudun elikkä win-win tilanteen! Mutta ei siis tuota suurinta kokonaishyötyä.

[Purdue]

Laitetaanpa vielä yksi moraalinen skenaario tänne taulukon muodossa. Tällä kertaa tuossa taulukossa on ihan oikea hypoteettinen tilanne, jossa on henkilöt A, B ja C ja jossa A:n täytyy tehdä valinta kolmen vaihtoehdon väliltä.

Taulukko on tuossa:

Tilanne on sellainen, että A on luvannut tyttöystävälleen B mennä ulos hänen kanssaan. A haluaisi mennä elokuviin, mutta B haluaisi mennä katsomaan musikaalin, jota A inhoaa. Vaihtoehtoisesti A voisi mennä kaverinsa C kanssa bileisiin, ja jättää menemättä B:n kanssa treffeille.

Taulukossa on esitetty hyödyt/haitat sekä A:n että B:n kannalta kussakin vaihtoehdossa siten, että eka luku on A:n tulos, toka luku on B:n tulos, ja kolmantena on näiden summa.


Kysymys kuuluu: Mitä A:n pitäisi tehdä?

- A:n paras vaihtoehto on 1C eli bileisiin meno C:n kanssa. (1C)
- B:n paras vaihtoehto on musikaali A:n kanssa. (3A)
- A:n ja B:n yhteenlaskettu paras vaihtoehto on elokuviin meno. (1A)


- Vaihtoehto 1C on A:lle paras mutta itsekäs.
- Vaihtoehto 3A on A:lle huonoin elikkä altruistinen.
- Vaihtoehto 1A on utilitarianistisesti eli kokonaishyödyn kannalta paras.


- Mutta jos tuo moraalinen ohje kuuluisi:
> A:n ei tarvitse toimia vastoin omia etujaan, eli toimia altruistisesti. (3A)
> A ei saa toimia itsekkäästi aiheuttaen B:lle negatiivisia kokemuksia. (1C)
> Valitaan vaihtoehdoista nuo kaksi yllä mainittua rajoitetta huomioon ottaen se, joka tuottaa suurimman kokonaishyödyn. (1A)

Eli jälleen päädytään win-win tilanteeseen (1A), joka tällä kertaa tuottaa myös sen suurimman kokonaishyödyn.


Eli tuossa yllä pyritään toimimaan siten, ettei kumpikaan A taikka B joudu kokemaan negatiivisia kokemuksia, vaan se valinta pyritään löytämään "Cooperative egoism" ruutujen joukosta.


Mutta yleisesti heitän sen kysymyksen ilmaan, että kuinka A:n tulisi toimia? Itsekkäästi oma hyöty edellä, altruistisesti B:tä miellyttäen vaiko sitten pyrkiä neuvottelemaan B:n kanssa tuosta elokuviin menosta, joka olisi kummallekin positiivinen kokemus?

Ja mitä jos B kieltäytyy elokuviin menosta A:n kanssa? Tulisiko A:n mennä musikaaliin B:n kanssa, vaiko bileisiin C:n kanssa?

[MooM]

Päätökseen liittyy myös muut hyödyt. Jos B loukkaantuu pahasti perumisesta, nettohyöty juhliin menemisestä voi jäädä pieneksi, jopa negatiiviseksi.

B:n pahastumista perumisesta voi ehkä loiventaa lupaamalla mennä musikasliin myöhemmin. B voi jopa nettona hyötyä tästä, koska saa seuraa A:sta ilman jupinaa tai jäämistä vastapalvelusvelkaan.

[Purdue]

Päätökseen liittyy myös muut hyödyt. Jos B loukkaantuu pahasti perumisesta, nettohyöty juhliin menemisestä voi jäädä pieneksi, jopa negatiiviseksi.

B:n pahastumista perumisesta voi ehkä loiventaa lupaamalla mennä musikasliin myöhemmin. B voi jopa nettona hyötyä tästä, koska saa seuraa A:sta ilman jupinaa tai jäämistä vastapalvelusvelkaan.

Toki. Voihan sen näinkin ajatella. Tosta muuten saisi mielenkiintoisen tutkimusasetelman. Jos tuo skenaario esitettäisiin tutkimukseen osallistuville henkilöille, joista muodostettaisiin pareja siten että he eivät tietäisi sitä kuka se toinen osapuoli on, ja pyydettäisiin rankkaamaan nuo vaihtoehdot numeerisesti. Vaikkapa lukuarvoilla +100/-100 ja kaikkea siltä väliltä. Sitten katsottaisiin, että minkälaiset hyöty/haitta lukemat kukin pari saisi eteensä, ja kuinka kumpikin osapuoli preferoisi näistä lukemista syntyviä tilanteita. Lopuksi koko tutkimukseen osallistuneiden parien lukemista voitaisiin ottaa keskiarvo, ja katsoa että miltä lukemat näyttää.

Ja yksi pointti tossa skenaariossa on se, että "pitääkö lupaukset pitää"? Jos A on luvannut B:lle jo mennä hänen kanssaan treffeille, niin onko ne realistiset vaihtoehdot se leffa tai musikaali? Ja kuinka niiden väliltä pitäisi päättää?

Seurausetiikkahan lähtee siitä, että katsotaan esim. A:n kannalta loppulukemat (egoismi) taikka kummankin yhteislukemat (utilitarianismi). Toisaalta jos ajatellaan, että on olemassa intentiot eli A:n pyrkimykset ja päämäärät ennen toimintaa ja todellisia seurauksia, niin mulle tulee mieleen rationaalisen valinnan teoria.

Homo economicus on rationaalinen toimija, joka pyrkii "maksimoimaan odotettavissa olevan hyödyn". Eli jos tuota ajattelee etiikan ja moraalin kannalta, niin rationaalinen seurausetiikka olisi sellainen jossa pohditaan nimenomaan A:n pyrkimyksiä ja tavoitteita ennen toimintaa. Eli nimenomaan kysyttäisiin A:lta ja B:ltä etukäteen kuinka hän arvioisi hyödyn erilaisissa skenaarioissa näin niin kuin etukäteen?