Ihmisten välisten suhteiden typologia

[Purdue]

Tässä vielä modifioitu skenaario perustuen edelliseen taulukkoon.

Tilanne on sellainen, että A on luvannut tyttöystävälleen B mennä ulos hänen kanssaan. A haluaisi mennä elokuviin, mutta B haluaisi mennä katsomaan musikaalin. Vaihtoehtoisesti A voisi mennä kaverinsa C kanssa bileisiin, ja jättää menemättä B:n kanssa treffeille. Tai sitten A ja B voisivat päätyä kompromissiin ja mennä syömään pizzat.

Tuo taulukko on tuossa:

Edelliseen taulukkoon ja skenaarioon verrattuna tässä taulukossa kaikkien neljän eri vaihtoehdon kokonaishyöty on sama eli +50. Samoin edelliseen taulukkoon verrattuna A on neutraali musikaalin suhteen ja B on neutraali leffan suhteen.

Kysymys kuuluu: kuinka A:n tulisi rankata eri vaihtoehdot ja valita niistä?


Egoistinen ja itsekäs ratkaisu olisi mennä bileisiin C:n kanssa (1C).

Toisaalta utilitarianismi ei voi tässä skenaariossa antaa vastausta, koska kokonaishyöty kussakin vaihtoehdossa on sama elikkä +50.

Mutta modifioitu seurausetiikkaan perustuva preferenssien rankkaus voi jälleen kerran antaa vastaukseksi win-win tilanteen, eli vaihtoehdon 1A jossa kumpikin hyötyy. 1A ei ole kummankaan osapuolen eli A:n tai B:n ykkösvaihtoehto, mutta sinä on se hyvä puoli, että a) kummallekaan ei tule tappioita, ja b) kumpikaan ei jää nollille.


Mutta joo. Se yleinen kysymys kuuluu: tulisiko A:n toimia tilanteessa itsekkäästi (1C), vaiko neutraalisti B:tä kohtaan (1B), vaiko myöntyä B:n tahtoon (2A), vaiko pyrkiä kompromissiin B:n kanssa jossa kumpikin hyötyy (1A)?

Utilitarianistinen kokonaishyödyn maksimointi ei siis auta löytämään ratkaisua tässä tilanteessa, joten ratkaisun on löydyttävä muualta. Onko A:lla mitään muuta syytä pitää lupauksensa B:lle ja olla menemättä C:n kanssa bileisiin kuin se että "lupaukset on pidettävä"?

Ja jos itsekäs toiminta eli 1C rajataan pois, niin onko A:lla mitään syytä harkita muuta vaihtoehtoa kuin 1B, jossa hänen hyötynsä on +50, mutta jossa tilanteessa B on neutraali ja indifferentti? Toki B preferoi 1A:ta suhteessa 1B:een.

Ja jos kompromissin mahdollisuus (1A) rajataan pois vaihtoehdoista, niin onko A:llä mitään syytä preferoida vaihtoehtoa 2A suhteessa vaihtoehtoon 1B, ja suostua menemään katsomaan musikaalia B:n kanssa?

[Purdue]

Ja tässä vielä kolmas variaatio tuosta treffiteemasta. Tällä kertaa kaikki kolme skenaariota mahtuvat samaan ruutuun (1A) eli kaikki kolme vaihtoehtoa ovat Win-Win tilanteita.

Tuo taulukko on tässä:

Eli tässä siis A:lla on kolme vaihtoehtoa, joista kaikki on Win-Win tilanteita.

Mutta A preferoi edelleen elokuviin menoa. Onko A:lla mitään syytä suostua lähtemään katsomaan musikaalia B:n kanssa, tai hyväksyä pizzalle meno kompromissina?

Utilitarianismi ei voi tässäkään tapauksessa tarjota ratkaisua, koska kaikkien vaihtoehtojen yhteenlaskettu hyöty on sama elikkä +100.

Ja sitten kysymys kuuluu, että pitäisikö A:n ottaa päätöksessään huomioon absoluuttiset vaiko suhteelliset hyödyt? Eli kysymys on siitä, että tuleeko kummankin hyötyä tilanteessa yhtä paljon, vai voiko toinen osapuolista hyötyä enemmän kuin toinen?

[Purdue]

Ja tässä vielä tuo edellisissä kommenteissa käytetty taulukko yleisessä muodossa. Tän uuden taulukon perusteella A:n eri skenaarioita voidaan rankata "totaalisen preferenssi rankkauksen" näkökulmasta paremmuusjärjestykseen, joka ottaa huomioon sekä A:n että B:n odotettavissa olevat hyödyt ja haitat.

Taulukko on tuossa:

¤ Se moraalinen periaate tossa on:
1) Vältetään pakottavia negatiivisia kokemuksia (losses).
2) Tavoitellaan positiivisia kokemuksia (gains).

>> Ja siis tuossa järjestyksessä!

¤ Taulukossa voidaan lähteä mistä tahansa ruudusta liikkeelle, ja katsoa että voitaisiinko siitä liikkua toiseen ruutuun, joka on preferoidumpi eli parempi nykyiseen verrattuna.

¤ Esimerkiksi: 2B (+) on parempi kuin 3C (---)

¤ Lisäksi joistakin ruuduista on mahdollisuus siirtyä preferoidumpaan taikka eniten preferoituun ruutuun:
- Ruudusta 2B on mahdollista siirtyä ruutuihin 2A, 1B ja 1A.
- Näistä ruutu 1A on eniten preferoitu, koska siinä on enemmän + merkkejä kuin ruuduissa 1B ja 2A.

¤ Lisäksi taulukossa on 4 "yleisesti preferoitua" ruutua, joissa kumpikaan toimijoista ei koe negatiivisia kokemuksia (losses). Nämä ruudut ovat termin "cooperative egoism" alla ja sisältävät ruudut 1A, 1B, 2A sekä 2B.
>> Jos ajatellaan A:n valintaa tuossa tilanteessa, niin moraalisesti oikea valinta sisältäisi pyrkimyksen valita se vaihtoehtoinen toimintatapa näiden neljän ruudun joukosta.

¤¤¤ Käytännön esimerkki.
Moraalifilosofiassa on yleisesti tunnettu ajatuskoe, jossa kysytään että onko oikeutettua tappaa yksi terve henkilö, ja ottaa häneltä sisäelimiä jotta voidaan pelastaa kolme sairasta henkilöä.

Standardi utilitarianismi, joka perustuu onnellisuuden (gains) maksimointiin vastaa että kyllä. Mutta tämä sotii monien ihmisten moraalikäsityksiä vastaan.

Tuo mun yllä esittämä periaate, "rationaalinen seurausetiikka", lähtee siitä että ensiksi pyritään välttämään yksittäisten toimijoiden pakottavat negatiiviset kokemukset (losses) ja vasta tämän jälkeen tavoitellaan positiivisten kokemusten (gains) maksimointia. Tuo homma perustuu sille, että kenenkään ei ole pakko kokea negatiivisia kokemuksia (losses) vastoin tahtoaan. Altruismi on valinta, ei pakko!

Tällöin tuo ajatuskoe kääntyy siihen uskoon, että ensiksi turvataan sen yhden terveen henkilön oikeus omaan elämäänsä, ja vältellään tuottamasta hänelle negatiivisia kokemuksia. Ajatus lähtee siis siitä, että ketään ei voida pakottaa altruismiin (losses), vaan se on vapaaehtoista ja vaatii tuon henkilön suostumuksen.

Ja silloin päädytään siis siihen lopputulokseen, että ei ole oikein tappaa yhtä tervettä henkilöä, jotta kolmelle sairaalle saadaan häneltä uudet sisäelimet.