Kohti konfliktiyhteiskuntaa?

[Kohina]

Huudikoutsitkin ovat henkilöitä jotka voittavat sinut omassa pelissäsi. Ja se oli tarkoitukseni. Ensikerralla lyön, kun lyönnistä tuomitaan.

[jared33]

3 pointtia suomalaisten onnellisuudesta; Velkaraha, kateus ja kostonhimo.

[siili suhonen]

Kohti konfliktiyhteiskuntaa?!


Aloitetaanpa tällainen topikki, jossa voidaan keskustella kansan kulttuurisesta homogeenisuudesta ja heterogeenisuudesta, ja sen merkityksestä yhteiskunnan järjestykselle ja ylipäätään ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunteelle.

Se keskeinen kysymys on, että johtaako maahanmuutto sekä yhteiskunnan pirstaloituminen yhä pienempiin arvoyhteisöihin ja sosiaalisiin ja etnisiin ryhmiin siihen, että kommunikaatio kansalaisten keskuudessa vähenee, ja (potentiaaliset) konfliktit lisääntyvät?

Tarkoitus tässä ei ole suoralta kädeltä olla puolesta taikka vastaan monikulttuurisuusaatetta vaan tarkastella mitä yhteiskunnan pirstaloitumisesta erilaisiin pienempiin kuppikuntiin seuraa?!


Pohjustan keskustelun amerikkalaisella yliopistollisella oppikirjalla nimeltä "Intercultural Communication" (1999), jonka ovat kirjoittaneet alan konkarit Everett M. Rogers & Thomas M. Steinfatt.

Tämä tieteenala eli Intercultural Communication sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeen siitä, että USA:n kasvavan globaalin aseman myötä sen diplomaateilla ulkoministeriössä oli tarve ymmärtää vieraita kulttuureja, jotta diplomaattinen kommunikaatio sujuisi paremmin.


Tuossa kirjassa on kolme kohtaa, joita lainaan tässä, ja jotka ovat keskeisiä tän aloituksen aihepiirin kanssa:

As the degree of intercultural difference between any two or more people becomes wider, communication is less likely to occur.

As the degree of intercultural difference becomes wider in human communication situations, information exchange is likely to be less effective.

The most important single factor in the rate of assimilation versus cultural maintenance of an ethnic group is whether it can continue its distinctive language.

Eli suomeksi sanottuna tuo tarkoittaa sitä, että mitä erilaisempia ihmiset ovat kulttuurisesti, niin sitä vähemmän he kommunikoivat, ja tuo kommunikaatio on vähemmän onnistunutta.

Toinen johtopäätös, joka liittyy erityisesti maahanmuuttajiin, on se että heidän integroitumisensa uuteen yhteiskuntaan korreloi vahvasti sen kanssa, että maahanmuuttajataustaiset omaksuvat uuden yhteiskuntansa kielen eivätkä jatka oman kielensä käyttöä. Tämä pätee erityisesti maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.


Tuosta toisesta johtopäätöksestä voisi vetää myös sen johtopäätöksen, että se monikulttuurisuusajatteluun sisältyvä piirre, jossa eri taustaisille maahanmuuttajille tarjotaan koulutusta heidän omalla kielellään, niin estää heitä pidemmällä välillä integroitumasta uuteen kulttuuriinsa. Eli maahanmuuttajataustaiset henkilöt tarvitsevat enemmän uuden maansa kielikoulutusta!

Mutta tuo johtopäätös kommunikaatiosta koskee myös kaikkea kulttuurista erilaisuutta. On myös niin, että superrikkaat ja köyhät kommunikoivat vähemmän keskenään ja enemmän omien ryhmiensä sisällä. Myös yhteiskunnan pirstaloituminen erilaisiin arvoyhteisöihin vähentää eri ihmisten ja ihmisryhmien välistä kommunikaatiota jne.


Se suuri kysymys kuuluu: olemmeko matkalla kohti konfliktiyhteiskuntaa, joka saa alkunsa siitä että ihmisten arvot, tavat, tottumukset ja moraali sekä ylipäätään maailmankatsomus eroavat yhä enemmän toisistaan?

Eli vaikka yksilökeskeisyys ja vapaus olla mitä haluaa on hieno asia modernissa vapaassa demokraattisessa oikeus- ja sivistysvaltiossa, niin johtaako tämä siihen että pitkässä juoksussa ihmiset ei enää tule toimeen keskenään, ja kommunikaatio ja sen onnistuneisuus ihmisten välillä vähenee?


Elikkä siinä on tämän langan pohjustus. Ja kuten sanottua niin tämä pohjustus ei perustu ennakkoluuloihin, vaan tieteelliseen tietoon, jota monikulttuurisen kommunikaation (Intercultural Communication) tutkimus on Yhdysvalloissa tuottanut.

Toki olemme. Kaksi päätekijää näkisin tässä.
Nietzschen ennustama jumalan kuoleman jättämä merkitystyhjiö ja objektiivisuuden ihanteen korvannut maaginen ajattelu jossa ego on kaiken totuuden lähtökohta ja viimeinen auktoriteetti.
Toisena teknologisen kehityksen mukanaan tuoma dopamiinin itsesäätelyjärjestelmän surkastuminen.
Hyvä veli andersen on kirjassaan Fantasyland- how america went haywire aika hyvin dokumentoinut tuon kehityksen 500 vuoden matkalta ameriikassa ja analyysinsa pätenee kehittyneisiin maihin yleensä.
Fantasyland is organized into six sections, detailing the spread of magical thinking throughout the country's history to illustrate how the state of the nation today is an extension of fundamental American characteristics. Andersen describes the overall arc of the book:

America was created by true believers and passionate dreamers, by hucksters and their suckers—which over the course of four centuries has made us susceptible to fantasy...In other words: mix epic individualism with extreme religion; mix show business with everything else; let all that steep and simmer for a few centuries; run it through the anything-goes 1960s and the Internet age; the result is the America we inhabit today, where reality and fantasy are weirdly and dangerously blurred and commingled.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fantasyla ... nt_Haywire

[siili suhonen]

Fantasyland contends that two changes in American society led to modern tipping points: the counterculture of the 1960s and the Information Age. The internet and world wide web permitted all manner of ideas to bypass the traditional gatekeepers of information dissemination. By discrediting authority and its validating institutions, people have been taught that nothing can be trusted.

During these decades, there was a rash of child abduction panics. Recovered-memory therapy raised fears of Satanic ritual abuse. There was a vast increase in the number of dissociative identity disorder diagnoses. People engaged in past life regressions. Communion: A True Story brought alien abductions to the wider public, and more experiencers shared their stories, encouraged by UFOlogy, talk radio, and Art Bell.

Conspiracy theories spread about the Illuminati, New World Order, Fusion paranoia, Agenda 21, birtherism, 9/11, Shariah: The Threat To America, GMOs; vaccinations, and The Greatest Hoax: How the Global Warming Conspiracy Threatens Your Future. The X-Files were wildly popular. Alex Jones's radio show is syndicated nationally. Fundamentalist Christianity is amplified in the GOP and Libertarianism becomes more popular. Dog-whistle politics are more blatant. The alt-right enters the political conversation. There is a greater push for dominionism, and opposition to any gun restrictions by the NRA. People participate in MMORPGs, virtual reality and augmented reality, and MilSim. A fantasy-tinged suburb is created in Celebration, Florida. Investors engage in irrational exuberance and economic magical thinking. Extreme skepticism of the press is widespread as people lose immunity to false information. Andersen then analyzes the election of Donald Trump within the greater context of America's descent into a mindset in which facts are relative and there is no shared reality.
Ei enää jaeuttua todellisuutta. Joakisesta on tullut oman elämänsä profeetta omassa pienessä egopoterossaan.

[Purdue]

siili suhoselle sellainen vastaus, että se päätekijä konfliktiyhteiskunnan synnyssä on ihmisten erilaisuus.

Ja tämän erilaisuuden synnyssä on päätekijöinä se, että ihmisillä on asioista eri faktat ja arvot.

Yksilökeskeisyys on johtanut siihen, että jokainen luo arvomaailmansa enemmän taikka vähemmän itsenäisesti, osin toki elämäntilanteeseensa liittyen.

Koulutuksen ja yleissivistyksen lisääntyminen puolestaan on johtanut siihen, että jokaisella alalla on harvoja asiantuntijoita, jotka tuntevat aiheen läpikotaisin, mutta kukaan ei ole sellainen joka tietäisi kaikesta kaiken.

Itse asiassa koulutuksen lisääntyminen on johtanut tilanteeseen, jossa ihmisillä on jonkin asteista tietoa lähes kaikesta, mutta tämä tieto ei ole asiantuntijatietoa, ja se on usein hyvin vääristynyttä.


Eli lopputulema on se, että keskiverto tiedoilla varustetut ihmiset muodostavat asioista mielipiteitä, jotka perustuvat osin vääristyneelle tiedolle, harhakuvitelmille ja omille arvoille, jotka värittävät sitä tulkintaa.


Tuossa on sosiaalisen median ohella se suurin syy siihen miksi ihmiset ja maailma on nykyään niin sekaisin.

[siili suhonen]

siili suhoselle sellainen vastaus, että se päätekijä konfliktiyhteiskunnan synnyssä on ihmisten erilaisuus.

Ja tämän erilaisuuden synnyssä on päätekijöinä se, että ihmisillä on asioista eri faktat ja arvot.

Yksilökeskeisyys on johtanut siihen, että jokainen luo arvomaailmansa enemmän taikka vähemmän itsenäisesti, osin toki elämäntilanteeseensa liittyen.

Koulutuksen ja yleissivistyksen lisääntyminen puolestaan on johtanut siihen, että jokaisella alalla on harvoja asiantuntijoita, jotka tuntevat aiheen läpikotaisin, mutta kukaan ei ole sellainen joka tietäisi kaikesta kaiken.

Itse asiassa koulutuksen lisääntyminen on johtanut tilanteeseen, jossa ihmisillä on jonkin asteista tietoa lähes kaikesta, mutta tämä tieto ei ole asiantuntijatietoa, ja se on usein hyvin vääristynyttä.


Eli lopputulema on se, että keskiverto tiedoilla varustetut ihmiset muodostavat asioista mielipiteitä, jotka perustuvat osin vääristyneelle tiedolle, harhakuvitelmille ja omille arvoille, jotka värittävät sitä tulkintaa.


Tuossa on sosiaalisen median ohella se suurin syy siihen miksi ihmiset ja maailma on nykyään niin sekaisin.

Nonni. Sinulla olikin jo kompakti vastaus itsellesi ketjun avauksessa esittämään kysymykseen. Konfliktiyhteiskunta on välttämätön koska ihmiset ovat erilaisia siis. Onko sinulla ideoita miten tuo umpisolmu saataisiin avattua vai olemmeko väistämättä tuomittuja kulkemaan kohti konfliktiyhteisuntaa?

Ja tämän erilaisuuden synnyssä on päätekijöinä se, että ihmisillä on asioista eri faktat ja arvot.

Mitkä sitten ovat päätekijöinä siihen miksi ihmisillä on erilaiset faktat ja arvot?

Yksilökeskeisyys on johtanut siihen, että jokainen luo arvomaailmansa enemmän taikka vähemmän itsenäisesti, osin toki elämäntilanteeseensa liittyen.

Juu. SIkis olenkin itse suositellut siirtymistä primitiivisten vaistojemme ja viettien ohjaamasta arvoihin ja dogmeihin perustuvasta normatiivisesta etiikasta kohti hyve-etiikalle perustuvaa yhteiskuntajärjestelmää.

[ID10T]

Yksilökeskeisyys on johtanut siihen, että jokainen luo arvomaailmansa enemmän taikka vähemmän itsenäisesti, osin toki elämäntilanteeseensa liittyen.

Juu. SIkis olenkin itse suositellut siirtymistä primitiivisten vaistojemme ja viettien ohjaamasta arvoihin ja dogmeihin perustuvasta normatiivisesta etiikasta kohti hyve-etiikalle perustuvaa yhteiskuntajärjestelmää.

Kuka sen hyve-etiikan määrittelee? Ei kukaan ole siihen tarpeeksi objektiivinen.

[MooM]

siili suhoselle sellainen vastaus, että se päätekijä konfliktiyhteiskunnan synnyssä on ihmisten erilaisuus.

Ja tämän erilaisuuden synnyssä on päätekijöinä se, että ihmisillä on asioista eri faktat ja arvot.

MÄ olen tästä tavallaan eri mieltä. Konflikteja syntyy hyvinkin pienistä eroista, jos ne nostetaan jakavaksi tekijäksi. Toisaalta isojenkin erojen kanssa voidaan elää pitkään sovussa, jos se on yhteinen tahto ja kofliktit pystytään käsittelemään asioina, ei identiteettien muodostajina.

Se, mikä pitää tasapainon joskus yllä ja joskus taas ei, onkin hankalampi juttu. AInakin ulkoinen muutospaine ja sisäiset kriisit esim taloudessa, ja siitä seuraava (todellinen tai koettu) "henkiinjäämiskamppailu" nostavat erot esiin ja ajavat pteroihin. Tyytyväisen ja vauraan porukan on helpompi sietää monimuotoisuutta.

[Lyde19]

Sos media aiheuttaa blokkiutumista ja omiin poteroihin lukittautumista. Siellä mennään "omiin" jengeihin jotka vahvistavat asenteita ja saavat kokemaan muut vastustajina joista ei nähdä muita ulottuvuuksia.

[Raspu]

Sos media aiheuttaa blokkiutumista ja omiin poteroihin lukittautumista. Siellä mennään "omiin" jengeihin jotka vahvistavat asenteita ja saavat kokemaan muut vastustajina joista ei nähdä muita ulottuvuuksia.

Jätkä on poterossa.

[Purdue]

siili suhoselle sellainen vastaus, että se päätekijä konfliktiyhteiskunnan synnyssä on ihmisten erilaisuus.

Ja tämän erilaisuuden synnyssä on päätekijöinä se, että ihmisillä on asioista eri faktat ja arvot.

MÄ olen tästä tavallaan eri mieltä. Konflikteja syntyy hyvinkin pienistä eroista, jos ne nostetaan jakavaksi tekijäksi. Toisaalta isojenkin erojen kanssa voidaan elää pitkään sovussa, jos se on yhteinen tahto ja kofliktit pystytään käsittelemään asioina, ei identiteettien muodostajina.

Se, mikä pitää tasapainon joskus yllä ja joskus taas ei, onkin hankalampi juttu. AInakin ulkoinen muutospaine ja sisäiset kriisit esim taloudessa, ja siitä seuraava (todellinen tai koettu) "henkiinjäämiskamppailu" nostavat erot esiin ja ajavat pteroihin. Tyytyväisen ja vauraan porukan on helpompi sietää monimuotoisuutta.

Joo, nuo konfliktit voivat esiintyä joko latentteina taikka sitten avoimina konflikteina. Mutta näkisin silti, että aika pitkälti ihmisten erilaiset käsitykset (faktat) asioista sekä arvot (kuinka pitäisi elää) ovat eri tyyppisten konfliktien taustalla.

Mikä sitten tuottaa eri käsityksiä faktoista ja arvoista?

Siihen vaikuttaa se, että yhteiskunta erikoistuu ja eriytyy, ja tuottaa siis ihmisiä, jotka kasvavat erilaisiin identiteetteihin. Ne voi olla ammatillisia identiteettejä, uskonnollisia identiteettejä, seksuaalisuuteen liittyviä identiteettejä, jne. Eri identiteetin omaavat henkilöt katselevat myös maailmaa eri näkökulmista.

Ajatellaan vaikkapa homoseksuaalisuutta. Se sotii monien kristittyjen arvomaailmaa vasten. Myös faktoista eli siitä, voiko homoseksuaalisuus olla haitallista vaiko ei, niin ollaan eri mieltä. Tästä aiheutuu eri identiteetin omaavien ihmisten välille vähintäänkin latentti arvokonflikti, ja on sitten historiallisista tilanteista riippuvaa, että puhkeaako siitä avoin konflikti.

Mutta idea siis konfliktiyhteiskunnan käsitteessä on se, että ihmisten erilaiset erot (identiteetit, asenteet, arvot, maailmankuva, sosiaalinen asema, uskomukset, tiedot, jne...) luovat vähintäänkin latentteja potentiaalisia konflikteja ihmisten ja ihmisryhmien välille. Kaikki näistä konflikteista ei muutu avoimiksi konflikteiksi, mutta se potentiaali on aina olemassa.

Mä voisin muotoilla alun kysymyksen myös niin, että onko nyky-yhteiskunta sellainen, että se tuottaa yhä enenevässä määrin latentteja konflikteja ihmisten ja ryhmien välille, jotka yhä enenevässä määrin puhkeavat avoimiksi konflikteiksi?

[Neutroni]

Joo, nuo konfliktit voivat esiintyä joko latentteina taikka sitten avoimina konflikteina. Mutta näkisin silti, että aika pitkälti ihmisten erilaiset käsitykset (faktat) asioista sekä arvot (kuinka pitäisi elää) ovat eri tyyppisten konfliktien taustalla.

Noita "latentteja konflikteja", tai yksinkertaisemmin ihmisten välisiä erimielisyyksiä, tuskin voi välttää missään yhteiskunnassa. Kuten sanot, arvot ja käsitykset vaihtelevat aina. Hyvä yhteiskunta on sellainen, jossa (melkein) kaikki katsovat, että on parempi pitää mölyt mahassa ja erimielisyydet latentteina, vaikka välillä tuntuukin, että muiden olisi ihan itsensä takia parempi tehdä niin kuin viisas ja kaunis minä sanon.

[Neutroni]

Se, mikä pitää tasapainon joskus yllä ja joskus taas ei, onkin hankalampi juttu. AInakin ulkoinen muutospaine ja sisäiset kriisit esim taloudessa, ja siitä seuraava (todellinen tai koettu) "henkiinjäämiskamppailu" nostavat erot esiin ja ajavat pteroihin. Tyytyväisen ja vauraan porukan on helpompi sietää monimuotoisuutta.

Turvallisuudentunteen vieminen ihmisiltä on varmaan yksi suurimmista läntisten yhteiskuntien kriisiytymisten syitä. Se johtaa klikkiytymiseen ja vihanpitoon, piittaamattomuuteen, lisääntymien vähenemiseen ym. ongelmiin. Kvartaalikapitalismin menestyjät ovat pääsääntöisesti poikkeavia ihmisiä, jotka eivät niin kaipaa turvallisuuden ja vakauden tunnetta eivätkä voi käsittää, että sille on syynsä miksi valtaeliitti on antanut alamaisille jonkinlaisen kodin ja pysyvän aseman aina siitä lähtien kun yksinkertaisia sukulaisuuteen perustuvia heimoja kehittyneempiä yhteiskuntia on ollut olemassa. Se pitää ihmisen rauhallisena ja tuottavana, vaikka olisikin maaorja tai renki.