Kriittinen teollisuus maan alle

[Susa]

Kyllä se sellainen viileän kostean kuuma ympäristö on.

Aika erikoinen määritelmä.

[Brainwashed]

Kolmannen valtakunnan toimesta on moinen projekti toteutettu, jonka mahdollisti kymmenien tuhansien sotavankien orjuuttaminen, mutta enpä usko että suomen gen z, milleniaalista taikka keski-ikäisistäkään on moisten toteuttamisiin, eikä suomessa ole työikäisiä miespuolisia juutalaisia kuin junavaunullisen verran, joten ei jatkoon...

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mittelwerk

[oksidaani]

Maan alla kuluun lämmitysenergiaa vähemmän kun lämpötilaero työtilojen ja ympäröivän maaperän välillä on pienempi kuin talvella maan päällä. Kesällä puolestaan helle ei pääse lämmittämään tiloja. Toki teknisessä mielessä asunnotkin voisi rakentaa maan alle vastaavat edut saaden...

On asuttu muutama kuukausi pomminkestävässä asumuksessa kallion sisään louhitussa luolassa. Ei se mitään herkkua ole.

Mitkä tekijät siitä mielestäsi tekivät "ei mitään herkkua"? Suomessahan ei paljon oikeata ilmastointia harrasteta, joten kenties ilma oli liian kosteata? Vai valon hämäryys ja huono laatu?

Kyllä se sellainen viileän kostean kuuma ympäristö on. Ilmastointi (tai sen puute...) oli varmaan tuossa nimenomaisessa tapauksessa suurin syyllinen. Valoa saadaan aina helposti mutta ison luolaston ilmastointi ei ole ihan helposti toteutettava juttu.

Veikkaan että pääsyy tuohon on Suomen tunnelirakentamiseen poikkeuksellisen hyvin soveltuva kalliolaatu, joka houkuttelee jättämään seinät silleen (noh, lähinnä vain liikennetunnelit), mutta toki pinnat voidaan betonoida, varustaa salaojilla (löytyy jänniä tuotteita tuohon hommaan), vesi- ja lämpöeristää ja lopuksi pinnoittaa sisäpuolelta vaikka puupaneelilla, jos niin halutaan. Mielessäni olen visioinut laajoja avaria luolia, joissa voisi olla sisällä pieniä kaupunkimaisia tiloja taloineen, istutuksineen, katuineen ja kujineen.

Jossain viestissäni mainitsin tavalliseen rakentamiseen nähden suuremmat ilmastointikulut, niin yksi syy tähän on radonin poisto. Tosin tuo tehdään mieluiten erillään rakennuksen ilmanvaihdosta, mutta jos luolaverkostoon jätetään paljaita kalliopintoja, niin ilmanvaihtoa joutuu tehostamaan.

[AimoJortikka]

Kyllä se sellainen viileän kostean kuuma ympäristö on.

Aika erikoinen määritelmä.

Lievästi sanottuna. Mutta tuollainen se oli. Iltaisin paleli. Aamuyöstä hikoili.

[Susa]

Iltaisin paleli. Aamuyöstä hikoili.

Liian paksu peitto.

[oksidaani]

Tarkistin, totta kirjoitat. Olikin vilpoisampaa kuin muistin. Ei tuo sinällään ratkaisevasti lämmityskustannuksia nostaisi.

Maanalaisten tilojen lämmitys vie valtavasti energiaa. Omakohtainen kokemus kun yritin lämmittää maanalaistatilaa askartelutilaksi vanhoilla kaminoilla ja kiukaalla.
Noin 50m² tilan lämpötila nousi vain muutaman hassun asteen koko päivän tulistelulla.
Tila oli ns. "tiilirakolämpöeristetty", eli betoninen tila joka oli eristetty ilmaraolla (lienee ja toivottavasti pelkkä ilma raossa) tiiliverhouksella.
Tuollaiseen tilaan ei voi tehdä mitään tiivistä eristettä seinään, ei ainakaan taloudellisesti..
Tai tietenkin voi, mutta home on sitten herkästi kumppanina.

Tuollaista tiili+ilmarako-rakennetta varsinaisen kantavan seinän sisäpuolella kutsutaan rivinteeraukseksi. En nyt löytänyt yksiselitteistä U-arvoa tuolle rakenteelle, mutta ilmeisesti sijoittuu johonkin 0,4..0,6 W/(K·m²) tienoville eli on nykymääräyksiin nähden 2..3 kertaa huonompi arvo eli noin paljon enemmän periaatteessa vaatii lämmitysenergiaa nykytasoon nähden, ulkoseinän osalta. Vanhojen rakennusten kellarikerroksissa itse lattia on usein eristämätön, joten sinnekin lämpöä karkaa ja tuuletuksen mukana ulos (noissahan harvemmin käytetään lämmöntalteenottoa). Jos lämmöneristettä käytetään normia enemmän, esim. 0,09 W/(K·m²) mukaan (yläpohjan ja tuulettuvan alapohjan vaatimus), niin lämpöenergian tarve vielä melkein puolittuu (vaatimus maanvastaisille tiloille on 0,16 W/(K·m²).

Kokonaan toinen juttu on sitten se, että keväästä syksyyn voitaisiin edullisella aurinkoenergialla lämmittää kalliomassaa ja eristää maanpinta, jolloin varsinaista lämmöneristettä tarvittaisiin vähemmän. Tällöin kallio toimisi sekä lämmönvaraajana että lämmöneristeenä. Aurinkokeräimenä voisi toimia vaikkapa peltoa, nurmikenttää tai asfalttikenttä, johon on upotettu lämmönsiirtoputkisto; kasvihuoneet, joiden ylijäämäenergia siirretään kallioon. Myös rakennusten viilennyksessä kerätty lämpö voidaan siirtää kallioon. Toki voidaan rakentaa ihan "oikeitakin" aurinkokeräimiä, mutta ne tuppaavat olemaan varsin tyyriitä.

[oksidaani]

Kolmannen valtakunnan toimesta on moinen projekti toteutettu, jonka mahdollisti kymmenien tuhansien sotavankien orjuuttaminen, mutta enpä usko että suomen gen z, milleniaalista taikka keski-ikäisistäkään on moisten toteuttamisiin, eikä suomessa ole työikäisiä miespuolisia juutalaisia kuin junavaunullisen verran, joten ei jatkoon...

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mittelwerk

Eiköhän kalliorakentaminen siirry kohta roboteille, kuten myös betonirakentaminen: tunneleita on jo maailmalla tehty pitkään varsin automaattisilla prosesseilla ja ensimmäiset tulostamalla tehdyt betonitalotkin ovat jo nähneet päivänvalon. Teollisuuden robotisaatiokin saanee piristysruiskeen meneillään olevasta AI-buumista, joten ei siellä maanpinnan allakaan paljoa porukkaa tarvittaisi.

[Susa]

Kokonaan toinen juttu on sitten se, että keväästä syksyyn voitaisiin edullisella aurinkoenergialla lämmittää kalliomassaa ja eristää maanpinta, jolloin varsinaista lämmöneristettä tarvittaisiin vähemmän.

Eikös kallion/maaperän lämmittämistä kokeiltu jossakin projektissa ja se todettiin jotakuinkin toimimattomaksi?

[oksidaani]

Kokonaan toinen juttu on sitten se, että keväästä syksyyn voitaisiin edullisella aurinkoenergialla lämmittää kalliomassaa ja eristää maanpinta, jolloin varsinaista lämmöneristettä tarvittaisiin vähemmän.

Eikös kallion/maaperän lämmittämistä kokeiltu jossakin projektissa ja se todettiin jotakuinkin toimimattomaksi?

Kyllä lämmön varastoimista kallioperään jo käytetään "rutiininomaisesti" isoissa kohteissa, kuten kauppakeskuksissa ja lentoasemilla. Pienissä kohteissakin noita on kokeiltu, mutta ilmeisesti huonoin tuloksin (kun niistä ei ole jälkeenpäin hiiskuttu julkisuuteen). Suurin haaste tuossa muodostuu pohjaveden liikkeestä. Runsas reippaasti virtaava pohjavesi vie hetkessä varatun lämmön mukanaan. Jotta tiedetään soveltuuko rakennuspaikan maaperä lämmön kausivaraamiseen, pitää porata tarpeeksi koereikiä ja analysoida maaperä ja sen kosteus eri syvyydellä. Asiantuntijatyötä, jolle kertyy hintaa. Palstoilla pyörii kyllä aina silloin tällöin Keravan aurinkokylä -kokeilu, mikä toki siinä mielessä epäonnistui ettei sillä lämmitys osoittautunut kannattavaksi, mutta tuottihan tuo kokemusta ja tietoa, minkä ansiosta väheni into panostaa aurinkoenergiaan Suomessa - ja ihan järkeväähän tämä oli. Jälkeenpäin sitten huomattiin, että moni asia olisi kannattanut tehdä toisin.

[Susa]

Kyllä lämmön varastoimista kallioperään jo käytetään "rutiininomaisesti" isoissa kohteissa, kuten kauppakeskuksissa ja lentoasemilla.

En kyllä muista yhtään tapausta missä tuo olisi käytössä.
Kokeiluprojekteja muistan olleen.
Kerro muutama kohde?

[oksidaani]

Kyllä lämmön varastoimista kallioperään jo käytetään "rutiininomaisesti" isoissa kohteissa, kuten kauppakeskuksissa ja lentoasemilla.

En kyllä muista yhtään tapausta missä tuo olisi käytössä.
Kokeiluprojekteja muistan olleen.
Kerro muutama kohde?

Yllättävän vaikeaa on löytää esimerkkejä. Netistä sinänsä löytyy valtavasti tietoa energian kausivaraamisesta. Liekö sitten jo niin arkipäivää etteivät yritykset netissä korosta käyttävänsä lämmön kausivaraamista hyväkseen. Siis yksinkertaisimmillaanhan tuo vain tarkoittaa että kesällä viilennetään tiloja energiakaivokentän kautta kiertävällä lämmönsiirtonesteellä ja talvella puolestaan lämmitetään kesäaikana viilennyksessä kertyneellä lämmöllä (lämpöpumppua tarvittaessa hyödyntäen).

Ehkä kiinnostavin listaus kohteista löytyy dokumentista, joka löytyy mm. Aalto-yliopiston sivuilta googlaamalla 'Borehole thermal energy storage 11 S. Gehlin'.
Taulukossa 11.1 ensimmäinen kohde on jo vuodelta 1979 Utbyssä, Ruotsissa. Lämpövarastona toimii savi ja keräiminä 37 kpl 10 metrisiä porareikiä. Taulukosta 11.2 löytyy tuoreempia kohteita, joskin tuoreimmat vuodelta 2013 Yhdysvalloista.

Arlandan lentokentällä käytetään pohjavettä lämpövarastona. Esimerkiksi: https://www.swedavia.com/about-swedavia/the-aquifer/

Suomesta mm. Turun Toriparkki, SOK:n logistiikkakeskus Sipoossa, toinen Finn Springin tuotantolaitoksista sekä Kaustisen evankelinen opisto hyödyntävät lämmön kausivaraamista. Sipoossa käytetään aurinkokeräimenä asfalttikenttää.

LISÄYS: Skanssin Tornin energiajärjestelmän esittely:

[Susa]

Näille projekteille taitaa useimmiten käydä näin,

St1:n Espoon Otaniemen geotermisen lämpölaitoksen pilottiprojektissa porattiin kaksi lämpökaivoa yli kuuden kilometrin syvyyteen, jossa kallioperän lämpötila on noin 120 astetta. Projekti keskeytyi, koska vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen ja suunnitellun lämpölaitoksen teho olisi ollut kaupallisesti kannattamaton. Tässä vaiheessa St1 tarjoaa projektin kaivot tieteelliseen tutkimukseen.

https://www.st1.fi/st1n-otaniemen-geote ... uskayttoon

Ihan hyvä että tuollaistakin ainakin yritetään kehittää, mutta en tiedä yhtään joka olisi oikeasti ollut kannattava investointi.
Aikanaan saamme kuulla tuloksia tästäkin.
https://www.qheat.fi/fi/portfolio/lounavoima-2/

[Brainwashed]

Kolmannen valtakunnan toimesta on moinen projekti toteutettu, jonka mahdollisti kymmenien tuhansien sotavankien orjuuttaminen, mutta enpä usko että suomen gen z, milleniaalista taikka keski-ikäisistäkään on moisten toteuttamisiin, eikä suomessa ole työikäisiä miespuolisia juutalaisia kuin junavaunullisen verran, joten ei jatkoon...

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mittelwerk

Eiköhän kalliorakentaminen siirry kohta roboteille, kuten myös betonirakentaminen: tunneleita on jo maailmalla tehty pitkään varsin automaattisilla prosesseilla ja ensimmäiset tulostamalla tehdyt betonitalotkin ovat jo nähneet päivänvalon. Teollisuuden robotisaatiokin saanee piristysruiskeen meneillään olevasta AI-buumista, joten ei siellä maanpinnan allakaan paljoa porukkaa tarvittaisi.

Vai et silviisii sie kuvittelet...

[oksidaani]

Kolmannen valtakunnan toimesta on moinen projekti toteutettu, jonka mahdollisti kymmenien tuhansien sotavankien orjuuttaminen, mutta enpä usko että suomen gen z, milleniaalista taikka keski-ikäisistäkään on moisten toteuttamisiin, eikä suomessa ole työikäisiä miespuolisia juutalaisia kuin junavaunullisen verran, joten ei jatkoon...

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mittelwerk

Eiköhän kalliorakentaminen siirry kohta roboteille, kuten myös betonirakentaminen: tunneleita on jo maailmalla tehty pitkään varsin automaattisilla prosesseilla ja ensimmäiset tulostamalla tehdyt betonitalotkin ovat jo nähneet päivänvalon. Teollisuuden robotisaatiokin saanee piristysruiskeen meneillään olevasta AI-buumista, joten ei siellä maanpinnan allakaan paljoa porukkaa tarvittaisi.

Vai et silviisii sie kuvittelet...

Pari videota kuvitelmiini liittyen:
https://www.youtube.com/watch?v=z59ea6i ... ativeTechs
https://www.youtube.com/watch?v=vL2KoMN ... InsiderArt