Kriittinen teollisuus maan alle

[oksidaani]

Riski siitä että kyseinen tehdas tuhoutuu sodassa on kuitenkin niin pieni ettei kannata vapailla markkinoilla missään nimessä.

Valtion pitäisi maksaa kaikki tosta syntyvät lisäkustannukset. Mitkä tehtaat mielestäsi pitäisi olla maan alla?

Ainakin sellainen asetuotanto, jonka olisi syytä toimia sotatilan aikana. Ehkä sähköverkon huoltoon ja korjaamiseen tarvittavien osien tuotanto sikäli kuin osia ei voida varastoida riittävästi tai luottaa niiden saantiin ulkomailta. Ehkä kemian prosessiteollisuuttakin, esimerkiksi räjähdysaineiden suhteen. Luonnollisesti uudet muuntamot, sähkövoimalat ja lämpövoimalat olisi syytä rakentaa maan sisään. Myös kriittiset varastot olisi syytä rakentaa kallioon: viljasiilot.

[oksidaani]

Maan alla kuluun lämmitysenergiaa vähemmän kun lämpötilaero työtilojen ja ympäröivän maaperän välillä on pienempi kuin talvella maan päällä. Kesällä puolestaan helle ei pääse lämmittämään tiloja. Toki teknisessä mielessä asunnotkin voisi rakentaa maan alle vastaavat edut saaden...

On asuttu muutama kuukausi pomminkestävässä asumuksessa kallion sisään louhitussa luolassa. Ei se mitään herkkua ole.

Mitkä tekijät siitä mielestäsi tekivät "ei mitään herkkua"? Suomessahan ei paljon oikeata ilmastointia harrasteta, joten kenties ilma oli liian kosteata? Vai valon hämäryys ja huono laatu?

[ID10T]

Ongelmana tässä olisi logistiikka. Miten rekkalasteittain tavaraa saataisiin sisään tehtaaseen tai ulos sieltä? Pitäisikö rakentaa pitkät ajorampit tunneleineen vai kulkisiko tavara hisseissä, joiden pitäisi olla tosi järeitä. Yhtä kaikki, molemmat ratkaisut olisivat haavoittuvia, vaikka itse tehdas ei olisikaan.

En näkisi tunneleita logistisena ongelmana muutoin kuin rahallisessa mielessä eli niiden tekeminen voi tulla kalliimmaksi. Toisaalta noihin rakennettuja liikenneväyliä ei tarvitse aurata, suolata eikä hiekoittaa. Tilaa väylille on myös maan alla enemmän kuin päällä, eikä maan alla tarvitse välttämättä tehdä siltoja, joskin joissakin tilanteissa ne ovat kuitenkin toimivin vaihtoehto. Ainakin vuosituhannen alussa oli Helsingissä pitkä ellei laajakin huoltotunneliverkosto, ja kyllä niissä ainakin kuorma-autot mahtuivat kulkemaan.

Maanalaiset kulkuväylät on helpompi tukkia ja vastaavasti vaikeampi korjata, kun sortuman jälkeen irtomaa pitää kuljettaa koko tunnelin pituudelta pois, eikä sitä voi vaan kipata ojaan, kuten maanpäällisten ajoväylien kanssa toimittaisiin.

Lisäksi maanalaiset tunnelit vaativat ilmastoinnin ja valaistuksen, jotka nekin ovat haavoittuvia.

[Susa]

Ainakin vuosituhannen alussa oli Helsingissä pitkä ellei laajakin huoltotunneliverkosto, ja kyllä niissä ainakin kuorma-autot mahtuivat kulkemaan.

Ei niitä kovin monta kilometriä ole. Eli ei voi puhua laajasta.

[oksidaani]

Maan alla kuluun lämmitysenergiaa vähemmän kun lämpötilaero työtilojen ja ympäröivän maaperän välillä on pienempi kuin talvella maan päällä. Kesällä puolestaan helle ei pääse lämmittämään tiloja. Toki teknisessä mielessä asunnotkin voisi rakentaa maan alle vastaavat edut saaden...

Maan alle rakennettua tilaa joutuu lämmittämään 12 kuukautta vuodessa.

Toki, mutta jos tilat olisi kuitenkin lämpöeristetty normien mukaan, niin ei lämmittäminen juuri mitään maksaisi. Kallio on muutaman kymmenen metrin syvyydessä jatkuvasti noin +10 Celsius-asteessa, joten kurottava lämpötilaero olisi vain 10..15 astetta eli vastaisi normitalon lämmityskustannuksia +10 asteen ulkolämpötilassa pilvisellä säällä (jää ikkunoista saatava auringonsäteilyenergia saamatta). Toki kalliosta tihkuvan veden pumppaus olisi ylimääräinen kuluerä ja ilmastointiin menisi nykyistä enemmän sähköä.

[Susa]

Maan alla kuluun lämmitysenergiaa vähemmän kun lämpötilaero työtilojen ja ympäröivän maaperän välillä on pienempi kuin talvella maan päällä. Kesällä puolestaan helle ei pääse lämmittämään tiloja. Toki teknisessä mielessä asunnotkin voisi rakentaa maan alle vastaavat edut saaden...

Maan alle rakennettua tilaa joutuu lämmittämään 12 kuukautta vuodessa.

Toki, mutta jos tilat olisi kuitenkin lämpöeristetty normien mukaan, niin ei lämmittäminen juuri mitään maksaisi. Kallio on muutaman kymmenen metrin syvyydessä jatkuvasti noin +10 Celsius-asteessa, joten kurottava lämpötilaero olisi vain 10..15 astetta eli vastaisi normitalon lämmityskustannuksia +10 asteen ulkolämpötilassa pilvisellä säällä (jää ikkunoista saatava auringonsäteilyenergia saamatta). Toki kalliosta tihkuvan veden pumppaus olisi ylimääräinen kuluerä ja ilmastointiin menisi nykyistä enemmän sähköä.

50 metrin syvyydessä on keskimäärin +5°C lämpötila, jokainen 100metriä tuo lisää lämpöä noin 1,5°C.
Kilometrin syvyydessä alkaa olemaan huonelämpötila, sauna kannttaa rakentaa 5 kilometrin syvyyteen.

https://www.qheat.fi/fi/nain-qheatin-teknologia-toimii/

[oksidaani]

Ainakin vuosituhannen alussa oli Helsingissä pitkä ellei laajakin huoltotunneliverkosto, ja kyllä niissä ainakin kuorma-autot mahtuivat kulkemaan.

Ei niitä kovin monta kilometriä ole. Eli ei voi puhua laajasta.

Googlasin hieman 'huoltotunneli'-sanalla, vaan eipä tullut vastaan sitä tunnelin osaa, mikä itselläni on tiedossa. Huoltotunneli-nimellä sitä kuitenkin kutsuttiin. Artikkelin https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_tunneliverkosto mukaan vuonna 2001 oli Helsingin kallioperässä yhteensä noin 200 km tunneleita.

[Susa]

Joista suurin osa on muuta kuin huoltotunneleita.
Pelkkä metro jo vie 1/4 mitasta.

https://www.hel.fi/static/hkr/rak/esitt ... unneli.pdf

[oksidaani]

Maan alla kuluun lämmitysenergiaa vähemmän kun lämpötilaero työtilojen ja ympäröivän maaperän välillä on pienempi kuin talvella maan päällä. Kesällä puolestaan helle ei pääse lämmittämään tiloja. Toki teknisessä mielessä asunnotkin voisi rakentaa maan alle vastaavat edut saaden...

Maan alle rakennettua tilaa joutuu lämmittämään 12 kuukautta vuodessa.

Toki, mutta jos tilat olisi kuitenkin lämpöeristetty normien mukaan, niin ei lämmittäminen juuri mitään maksaisi. Kallio on muutaman kymmenen metrin syvyydessä jatkuvasti noin +10 Celsius-asteessa, joten kurottava lämpötilaero olisi vain 10..15 astetta eli vastaisi normitalon lämmityskustannuksia +10 asteen ulkolämpötilassa pilvisellä säällä (jää ikkunoista saatava auringonsäteilyenergia saamatta). Toki kalliosta tihkuvan veden pumppaus olisi ylimääräinen kuluerä ja ilmastointiin menisi nykyistä enemmän sähköä.

50 metrin syvyydessä on keskimäärin +5°C lämpötila, jokainen 100metriä tuo lisää lämpöä noin 1,5°C.
Kilometrin syvyydessä alkaa olemaan huonelämpötila, sauna kannttaa rakentaa 5 kilometrin syvyyteen.

https://www.qheat.fi/fi/nain-qheatin-teknologia-toimii/

Tarkistin, totta kirjoitat. Olikin vilpoisampaa kuin muistin. Ei tuo sinällään ratkaisevasti lämmityskustannuksia nostaisi.

[ID10T]

Ainakin vuosituhannen alussa oli Helsingissä pitkä ellei laajakin huoltotunneliverkosto, ja kyllä niissä ainakin kuorma-autot mahtuivat kulkemaan.

Ei niitä kovin monta kilometriä ole. Eli ei voi puhua laajasta.

Googlasin hieman 'huoltotunneli'-sanalla, vaan eipä tullut vastaan sitä tunnelin osaa, mikä itselläni on tiedossa. Huoltotunneli-nimellä sitä kuitenkin kutsuttiin. Artikkelin https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_tunneliverkosto mukaan vuonna 2001 oli Helsingin kallioperässä yhteensä noin 200 km tunneleita.

Osa Helsingin maanalaisista tiloista on turvaluokiteltuja. Esim. reitit eduskuntataloon/pois sieltä eivät ole kaikkien silmille sopivaa tietoa.

[oksidaani]

Maanalaisia kaupunkeja/asutuksia on rakenneltu jo muinoin ja olenkin käynyt tutkiskelemassa sellaisia erinäisissä paikoissa, kuten Turkissa, Maltalla, Espanjasssa, Kreikassa, Ranskassa, ym. Myös Suomi lienee maailman johtavia maita maanalaisessa rakentamisessa nykyään, varsinkin kriittisen infrastruktuurin ja militariapuolen rakentamisen suhteen, koska naapurina on ollut jo vuosituhansia imperialistinen, sekä roistomainen Russa, jota vastaan olemme käyneet viimeisen 700 vuoden aikana jo yli 100 vuotta sotaa. Noita muinaisia maanalaisia paikkoja tutkiskellessa olen ihmetellyt, että minkä takia niitä on silloin rakenneltu, vaikka ei ole ollut lentokoneita, eikä muitakaan lentäviä härveleitä, joiden pommeja, tai ohjuksia olisi pitänyt pelätä ilmasta käsin niskaan ammuttavan?

Varmaan on ollut monia syitä. Joidenkin tilojen osalta varmaan katseelta suojaan saaminen on ollut pointtina eli mitä vihollinen ei ole huomannut, on sen vaikea tuhota. Joissakin karuissa olosuhteissa on kenties puuta, tiiliä ja laastia ollut vaikea saada paikan päälle ja kun kallioperä on ollut helppoa kaivettavaa, niin sitten on päädytty siihen.

[AimoJortikka]

Maan alla kuluun lämmitysenergiaa vähemmän kun lämpötilaero työtilojen ja ympäröivän maaperän välillä on pienempi kuin talvella maan päällä. Kesällä puolestaan helle ei pääse lämmittämään tiloja. Toki teknisessä mielessä asunnotkin voisi rakentaa maan alle vastaavat edut saaden...

On asuttu muutama kuukausi pomminkestävässä asumuksessa kallion sisään louhitussa luolassa. Ei se mitään herkkua ole.

Mitkä tekijät siitä mielestäsi tekivät "ei mitään herkkua"? Suomessahan ei paljon oikeata ilmastointia harrasteta, joten kenties ilma oli liian kosteata? Vai valon hämäryys ja huono laatu?

Kyllä se sellainen viileän kostean kuuma ympäristö on. Ilmastointi (tai sen puute...) oli varmaan tuossa nimenomaisessa tapauksessa suurin syyllinen. Valoa saadaan aina helposti mutta ison luolaston ilmastointi ei ole ihan helposti toteutettava juttu.

[AimoJortikka]

Osa Helsingin maanalaisista tiloista on turvaluokiteltuja. Esim. reitit eduskuntataloon/pois sieltä eivät ole kaikkien silmille sopivaa tietoa.

On siellä muutakin. Johon ei paljon ole siviileillä pääsyä. Turvaluokiteltuja. Hämmästyin oikein että paljon on.

[oksidaani]

Ainakin vuosituhannen alussa oli Helsingissä pitkä ellei laajakin huoltotunneliverkosto, ja kyllä niissä ainakin kuorma-autot mahtuivat kulkemaan.

Ei niitä kovin monta kilometriä ole. Eli ei voi puhua laajasta.

Googlasin hieman 'huoltotunneli'-sanalla, vaan eipä tullut vastaan sitä tunnelin osaa, mikä itselläni on tiedossa. Huoltotunneli-nimellä sitä kuitenkin kutsuttiin. Artikkelin https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_tunneliverkosto mukaan vuonna 2001 oli Helsingin kallioperässä yhteensä noin 200 km tunneleita.

Osa Helsingin maanalaisista tiloista on turvaluokiteltuja. Esim. reitit eduskuntataloon/pois sieltä eivät ole kaikkien silmille sopivaa tietoa.

Yep. Joka tapauksessa tunneleita on siinä määrin näytöksi, että maan allekin saadaan tarvittaessa sujuvat liikenneyhteydet.

[Susa]

Tarkistin, totta kirjoitat. Olikin vilpoisampaa kuin muistin. Ei tuo sinällään ratkaisevasti lämmityskustannuksia nostaisi.

Maanalaisten tilojen lämmitys vie valtavasti energiaa. Omakohtainen kokemus kun yritin lämmittää maanalaistatilaa askartelutilaksi vanhoilla kaminoilla ja kiukaalla.
Noin 50m² tilan lämpötila nousi vain muutaman hassun asteen koko päivän tulistelulla.
Tila oli ns. "tiilirakolämpöeristetty", eli betoninen tila joka oli eristetty ilmaraolla (lienee ja toivottavasti pelkkä ilma raossa) tiiliverhouksella.
Tuollaiseen tilaan ei voi tehdä mitään tiivistä eristettä seinään, ei ainakaan taloudellisesti..
Tai tietenkin voi, mutta home on sitten herkästi kumppanina.