Kriittinen teollisuus maan alle

[oksidaani]

Eikös sodanajan pärjäämistä ajatellen kaikki vähänkään kriittisempi teollisuus kannattaisi sijoittaa maan alle? Nykyään taitaa lainsäädäntömme kieltää moisen, sillä työtiloihin pitää päästä luonnonvaloa edes jonkun verran. Varmaan tuosta jotain poikkeuksia on. Maan alla kuluun lämmitysenergiaa vähemmän kun lämpötilaero työtilojen ja ympäröivän maaperän välillä on pienempi kuin talvella maan päällä. Kesällä puolestaan helle ei pääse lämmittämään tiloja. Toki teknisessä mielessä asunnotkin voisi rakentaa maan alle vastaavat edut saaden...

[ID10T]

Ongelmana tässä olisi logistiikka. Miten rekkalasteittain tavaraa saataisiin sisään tehtaaseen tai ulos sieltä? Pitäisikö rakentaa pitkät ajorampit tunneleineen vai kulkisiko tavara hisseissä, joiden pitäisi olla tosi järeitä. Yhtä kaikki, molemmat ratkaisut olisivat haavoittuvia, vaikka itse tehdas ei olisikaan.

[MooM]

Kustannukset. Varmaan valtion isosta pussukasta löytyisi ne tarvittavat tukirahat normaalia paljon kalliimpaan rakentamiseen? Puhumattakaan olemassaolevien tuotantolaitosten siirrosta.

Yritysten kilpailukykyä on tarkoitus saada paremmaksi, ei huonontaa tuottamalla niille lisäkustannuksia ifrasta

[OlliS]

Hyvä ehdotus. Sähköjohdoillekin on hyvä juttu, ei kaadu puut päälle.

Vähitellen ja osittain vaan tietysti. Tärkeimmistä alkaen. Presidentille, hallitukselle ja armeijan johdolle varmaan bunkkerit on ollut jo 30 luvulta alkaen.

[KultaKikkare]

Riski siitä että kyseinen tehdas tuhoutuu sodassa on kuitenkin niin pieni ettei kannata vapailla markkinoilla missään nimessä.

Valtion pitäisi maksaa kaikki tosta syntyvät lisäkustannukset. Mitkä tehtaat mielestäsi pitäisi olla maan alla?

[AimoJortikka]

Kun on tehnyt tietynlaisia hommia, niin on tuonkaltaisiinkin saanut tutustua. Metrin betoniseinät ja luodinkestävät lasit ja silleen. Maan päällä. Ja on bunkkerissa maan allakin töitä tehty. Kuulemma kestää pienemmän ydinpommin mutta ei täysosumaa. Mutta ei tuollaisiin mitään prosessiteollisuutta saa siirrettyä. Vaikka teurastamoa. On julmetun kallista. Mutta tiettyjä kriittisiä mm sotilashommiin ja rahaan liittyviä toimintoja.

[AimoJortikka]

Maan alla kuluun lämmitysenergiaa vähemmän kun lämpötilaero työtilojen ja ympäröivän maaperän välillä on pienempi kuin talvella maan päällä. Kesällä puolestaan helle ei pääse lämmittämään tiloja. Toki teknisessä mielessä asunnotkin voisi rakentaa maan alle vastaavat edut saaden...

On asuttu muutama kuukausi pomminkestävässä asumuksessa kallion sisään louhitussa luolassa. Ei se mitään herkkua ole.

[Lyde19]

Sähköjohtojen kaivaminen maan alle on myös puolustustusta palveleva teko.

[ID10T]

Sähköjohtojen kaivaminen maan alle on myös puolustustusta palveleva teko.

Osittain tällä on perusteltu korkeita sähkönsiirtomaksujakin. Maakaapelin kaivaminen on kallista puuhaa. Aikoinaan sähköyhtiössä työskennelyt isäni arvioi, että kaapelin veto maksaa talvella 300 markkaa metri ja kesällä 100 markkaa metri. Tämä siis joskus 80- tai 90-luvulla.

[Susa]

Maan alla kuluun lämmitysenergiaa vähemmän kun lämpötilaero työtilojen ja ympäröivän maaperän välillä on pienempi kuin talvella maan päällä. Kesällä puolestaan helle ei pääse lämmittämään tiloja. Toki teknisessä mielessä asunnotkin voisi rakentaa maan alle vastaavat edut saaden...

Maan alle rakennettua tilaa joutuu lämmittämään 12 kuukautta vuodessa.

[John Carter]

Maanalaisia kaupunkeja/asutuksia on rakenneltu jo muinoin ja olenkin käynyt tutkiskelemassa sellaisia erinäisissä paikoissa, kuten Turkissa, Maltalla, Espanjasssa, Kreikassa, Ranskassa, ym. Myös Suomi lienee maailman johtavia maita maanalaisessa rakentamisessa nykyään, varsinkin kriittisen infrastruktuurin ja militariapuolen rakentamisen suhteen, koska naapurina on ollut jo vuosituhansia imperialistinen, sekä roistomainen Russa, jota vastaan olemme käyneet viimeisen 700 vuoden aikana jo yli 100 vuotta sotaa. Noita muinaisia maanalaisia paikkoja tutkiskellessa olen ihmetellyt, että minkä takia niitä on silloin rakenneltu, vaikka ei ole ollut lentokoneita, eikä muitakaan lentäviä härveleitä, joiden pommeja, tai ohjuksia olisi pitänyt pelätä ilmasta käsin niskaan ammuttavan?
Inside the Underground City once Housed 20,000 People: Derinkuyu

The Incredible Subterranean Temple of Rani Ki Vav, India

Historical Evidence of Underground Cities in America

The 6,000-Year-Old Underground Labyrinth: The Ħal Saflieni Hypogeum of Malta

[Susa]

Maanalaisia kaupunkeja/asutuksia on rakenneltu jo muinoin ja olenkin käynyt tutkiskelemassa sellaisia erinäisissä paikoissa, kuten Turkissa, Maltalla, Espanjasssa, Kreikassa, Ranskassa, ym.

Tuollaiset kaupungit eivät Suomessa onnistu noiden mainitsemiesi tekniikalla.
Ilmastoissa on eroa.

[Varaktori]

Löytyisikö hyviä ohjeita korsun rakentamiseen, niin siirtäisin tehtaan maan alle?

[ID10T]

Maanalaisia kaupunkeja/asutuksia on rakenneltu jo muinoin ja olenkin käynyt tutkiskelemassa sellaisia erinäisissä paikoissa, kuten Turkissa, Maltalla, Espanjasssa, Kreikassa, Ranskassa, ym.

Tuollaiset kaupungit eivät Suomessa onnistu noiden mainitsemiesi tekniikalla.
Ilmastoissa on eroa.

Eikä noita ei louhittu graniittiin, vaan huokoisempaan kivimateriaaliin.

[oksidaani]

Ongelmana tässä olisi logistiikka. Miten rekkalasteittain tavaraa saataisiin sisään tehtaaseen tai ulos sieltä? Pitäisikö rakentaa pitkät ajorampit tunneleineen vai kulkisiko tavara hisseissä, joiden pitäisi olla tosi järeitä. Yhtä kaikki, molemmat ratkaisut olisivat haavoittuvia, vaikka itse tehdas ei olisikaan.

En näkisi tunneleita logistisena ongelmana muutoin kuin rahallisessa mielessä eli niiden tekeminen voi tulla kalliimmaksi. Toisaalta noihin rakennettuja liikenneväyliä ei tarvitse aurata, suolata eikä hiekoittaa. Tilaa väylille on myös maan alla enemmän kuin päällä, eikä maan alla tarvitse välttämättä tehdä siltoja, joskin joissakin tilanteissa ne ovat kuitenkin toimivin vaihtoehto. Ainakin vuosituhannen alussa oli Helsingissä pitkä ellei laajakin huoltotunneliverkosto, ja kyllä niissä ainakin kuorma-autot mahtuivat kulkemaan.