Tien Taito (The Art of the Way)

[Purdue]

Tien Taito (The Art of the Way)


Olen tässä pohdiskellut tällaista maallista elämänfilosofiaa, jota jokainen voisi harjoittaa vakaumuksestaan riippumatta, ja olen hahmotellut tämän filosofian perusperiaatteita. Ja tässä on lanka jossa voi keskustella tästä elämänfilosofiasta ja sen periaatteista.


Perusasiat:
¤ Elämänfilosofia jonka nimi on TIE (The Way), ja jonka kulkeminen kulkee nimellä TAITO (The Art).
¤ Yleisesti tuo voidaan ilmaista muodossa "Tien Taito" (The Art of the Way).
¤ Menetelmä: Itsekontrolli (Self Control).
¤ Toimintatapa: Meditaatio, mietiskely ja opiskelu.


Tien ja Taidon periaatteet:

¤ 3 perusperiaatetta:

1) VAPAUS (Eleftheria): Kaiken lähtökohtana on vapaa ihminen, joka pyrkii tekemään vastuullisia valintoja.

2) HARMONIA (Armonia): Yksilön pyrkimyksenä on sisäinen ja ulkoinen harmonia.

3) ONNELLISUUS (Eudaimonia): Tavoitteena yksilöllä on onnellinen elämä.


¤ 3 lisäperiaatetta:

4) KESKINÄINEN YHTEYS: Sen käsittäminen, että onnellisuus, harmonia ja vapaus ovat yhteydessä toisiinsa, ja onnellisuuden tavoittelu edellyttää vapautta ja harmoniaa. Menetelmänä tässä on itsekontrolli.

5) KASVU: Tavoittena on yksilön elinikäinen oppiminen ja kasvu ihmisenä. Tämä tapahtuu myös hyveitä vaalimalla.

6) ITSETIETOISUUS: Yksilön tulee tiedostaa omat tarpeensa, tunteensa ja motiivinsa. Tavoitteena on sisäinen itsetietoisuus. Ulkoinen itsetietoisuus lähtee siitä, että yksilö pyrkii ymmärtämään sitä kuinka muut näkevät hänet.


¤ Apuperiaatteet:

7) MINDFULNESS (Vapauden apuperiaate): Yksilön tulee oppia elämään hetkessä siinä mielessä, että elämä tapahtuu tässä ja nyt. Itsekontrollia ja vapautta harjoitetaan juurikin hetkessä, ja välineenä tässä opettelussa on Paronlogia eli oppi nykyhetkestä.

8) HYVINVOINTI (Sisäisen harmonian ja onnellisuuden apuperiaate): Fyysisen ja mentaalisen terveyden vaaliminen. Sisäinen harmonia.

9) HYVEET (Sisäisen harmonian apuperiaate): Hyveitä ja hyveellistä elämää vaalimalla luodaan sisäistä harmoniaa. Tässä keskeisellä sijalla on itsekontrolli.

10) SUHTEELLISUUS (Ulkoisen harmonian apuperiaate): Yksilö ei elä tyhjiössä vaan osana ihmissuhteiden verkostoa. Ulkoista harmoniaa tavoitellaan terveillä ihmissuhteilla.

11) KUNNIOITUS (Ulkoisen harmonian ja onnellisuuden apuperiaate): Yksilön tulee kunnioittaa toisten pyrkimyksiä tavoitella omaa onnellisuuttaan. Kultainen sääntö.

12) VASTAVUOROISUUS (Ulkoisen harmonian apuperiaate): Yksilöt ovat hyvinvoinnissaan keskinäisriippuvia. Ja tavoitteena on olla ystävällinen kun muutkin ovat ystävällisiä.


Eli tässä nuo tämän elämänfilosofian yleiset speksit. Ja tässä langassa tuota filosofiaa ja sen speksejä voi jokainen vapaasti kommentoida.

[Jalo Arkkivalo]

Tästä puuttuu kokonaan eros ja passio

[Kohina]

Tästä puuttuu kokonaan eros ja passio

Jos eros, niin myös thanatos. Metis ja episteme myös

[Kohina]

Ja muuten tässä ja nyt ei oikein ole yhteensopiva muiden arvojen kanssa. Sitä voi sietää sietämätöntä kun huomenna se on ohi, tai sietää tulevaisuuden tuomaa tuskaa koska se ei ole tässä ja nyt.

[Purdue]

Tästä puuttuu kokonaan eros ja passio

Heh. Totta, näin niinkuin eksplisiittisesti. Mutta sopiva määrä erosta ja passiota kuuluu onnelliseen elämään, jota tässä tavoitellaan. Idea tuossa elämänfilosofiassa on kuitenkin moderaatio eikä se, että kylvetään hedonistisessa nautinnossa.

Eli sopiva määrä erosta ja passiota, niin että tunne ei ole isäntä vaan renki, niin sopii kyllä hyvin osaksi Tien Taitoa.

Elikkä jotakin itämaista tässä on myös haettu, kun korostetaan itsekontrollia, mutta tämä on sovitettu länsimaiseen kehikkoon. Itsekontrolli kun on oman mielen hallintaa, johon kuuluu suurten tunteiden ja himojen hallinta.

Mä näkisin, että viime kädessä sosiaalinen järjestys voi perustua joko ulkoiselle pakolle (valtio, vertaispaine) taikka sisäiselle vapaaehtoisuudelle (sosialisaatio, hyveet). Se, että ihmiset opetetaan vaalimaan hyveitä elämässä helpottaa huomattavasti järjestyneen yhteiskunnan ylläpitämistä, ja yleistä onnellisuuden tavoittelua.

Vapaa ihminen, joka on hyveellinen ja elää harmoniassa niin itsensä kuin ympäristönsäkin kanssa, voi myös olla aidosti onnellinen.

[Purdue]

Tästä puuttuu kokonaan eros ja passio

Jos eros, niin myös thanatos. Metis ja episteme myös

Suomennapa nuo mulle. En jaksa sanakirjasta lähteä kuuklaamaan.

[Purdue]

Ja muuten tässä ja nyt ei oikein ole yhteensopiva muiden arvojen kanssa. Sitä voi sietää sietämätöntä kun huomenna se on ohi, tai sietää tulevaisuuden tuomaa tuskaa koska se ei ole tässä ja nyt.

Kyllä se on. Tämä hetkessä eläminen tarkoittaa vain sitä, että yksilö kiinnittää tietoisesti huomionsa vapauteensa eli kykyynsä valita eri asioiden välillä, ja harrastaa tässä vapaudessaan valita niin harkintaa ja itsekontrollia.

Tämä on ennakkoehto, jotta yksilö voi esim. elää harmoniassa toisten yksilöiden kanssa ja harjoittaa vaikkapa kultaista sääntöä.

[Jalo Arkkivalo]

Tästä puuttuu kokonaan eros ja passio

Heh.

En ehkä osaa suhtautua yhtä kepeästi erokseen ja passioon. Omassa elämässäni myös muutkin kuin lihalliset intohimot näytelevät niin keskeistä roolia. Ja intohimojeni seuraamisesta on ollut iloa myös läheisilleni. Toivottavasti se on tuonut piristystä myös Tiedepalstalle.

Totta, näin niinkuin eksplisiittisesti. Mutta sopiva määrä erosta ja passiota kuuluu onnelliseen elämään, jota tässä tavoitellaan. Idea tuossa elämänfilosofiassa on kuitenkin moderaatio eikä se, että kylvetään hedonistisessa nautinnossa.

Eli sopiva määrä erosta ja passiota, niin että tunne ei ole isäntä vaan renki, niin sopii kyllä hyvin osaksi Tien Taitoa.

Toivottavasti kommentistani ei kuitenkaan välittynyt pyrkimys ikuiseen erektioon. Se ei ollut nimittäin tavoitteeni, vaan kuvasin lähinnä sen totaalista puutetta.

Elikkä jotakin itämaista tässä on myös haettu, kun korostetaan itsekontrollia, mutta tämä on sovitettu länsimaiseen kehikkoon. Itsekontrolli kun on oman mielen hallintaa, johon kuuluu suurten tunteiden ja himojen hallinta.

Kaikki itsekontrolli ei tule idästä. Idästä tulee nimen omaan tavoite olla kontrolloimatta itseään. Erityisesti tunteita ja omaa mieltä. Pyrkimys hallita omaa mieltä ja tunteita on pikemminkin länsimainen piirre. Se johtaa usein kliinisessä mielessä, lähes patologisiin toksisen stoalaisiin pyrkimyksiin.

Mä näkisin, että viime kädessä sosiaalinen järjestys voi perustua joko ulkoiselle pakolle (valtio, vertaispaine) taikka sisäiselle vapaaehtoisuudelle (sosialisaatio, hyveet). Se, että ihmiset opetetaan vaalimaan hyveitä elämässä helpottaa huomattavasti järjestyneen yhteiskunnan ylläpitämistä, ja yleistä onnellisuuden tavoittelua.

Vapaa ihminen, joka on hyveellinen ja elää harmoniassa niin itsensä kuin ympäristönsäkin kanssa, voi myös olla aidosti onnellinen.

Mielen tuntemus, compassion (myötätunto) ja myös toisten yksilöiden kannustaminen ja ymmärtäminen tällä polulla, ovat omasta mielestäni avainasemassa.
Meidän tulisi kilvoitella oikeissa asioissa. Ja antaa toisillemme tunnustusta siitä, mikä on oikeasti tärkeää.

[Kohina]

Tästä puuttuu kokonaan eros ja passio

Jos eros, niin myös thanatos. Metis ja episteme myös

Suomennapa nuo mulle. En jaksa sanakirjasta lähteä kuuklaamaan.

En oikein jaksa. Se on alkujaan Freudin idea.

[Kohina]

Ja muuten tässä ja nyt ei oikein ole yhteensopiva muiden arvojen kanssa. Sitä voi sietää sietämätöntä kun huomenna se on ohi, tai sietää tulevaisuuden tuomaa tuskaa koska se ei ole tässä ja nyt.

Kyllä se on. Tämä hetkessä eläminen tarkoittaa vain sitä, että yksilö kiinnittää tietoisesti huomionsa vapauteensa eli kykyynsä valita eri asioiden välillä, ja harrastaa tässä vapaudessaan valita niin harkintaa ja itsekontrollia.

Tämä on ennakkoehto, jotta yksilö voi esim. elää harmoniassa toisten yksilöiden kanssa ja harjoittaa vaikkapa kultaista sääntöä.

Kuinka niin? Mitä pahaa on yhdessä tupakassa? Entä kahdessa. Ai niin, on vain yksi.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Intensi ... ivisuureet

Serotoniinin voi sanoa olevan intensiivisuure ja dopamiinin ekstensiivisuure.

[Purdue]

Kaikki itsekontrolli ei tule idästä. Idästä tulee nimen omaan tavoite olla kontrolloimatta itseään. Erityisesti tunteita ja omaa mieltä. Pyrkimys hallita omaa mieltä ja tunteita on pikemminkin länsimainen piirre. Se johtaa usein kliinisessä mielessä, lähes patologisiin toksisen stoalaisiin pyrkimyksiin.

Joo, ei tule ja länsimaisissakin filosofioissa on mukana piirteitä, joissa painotetaan itsekontrollia.

Luin kuitenkin joskus kirjan joogafilosofiasta, ja mieleen jäi kirjoittajan erottelu lännen ja idän välillä. Hänen mukaansa lännessä pyritään ulkoiseen luonnon kontrolliin, ja idässä sisäiseen ego-mielen kontrolliin.

Hindulaisella meditaatiolla mun käsittääkseni siis pyritään ego-mielen kontrolliin ja lopulta sen oman egon häivyttämiseen, jotta se tietoisuus voi yhtyä universaalin egon ja tietoisuuden kanssa.


Ja itsekontrollilla en tässä mun filosofiassa, jonka esittelin yllä, niin tarkoittanut täydellistä itsensä ja omien halujensa kieltämistä.

Mutta monesti on niin, että yksilön lyhyen tähtäimen oman edun tavoittelu on ristiriidassa sosiaalisten ja moraalisten normien kanssa. Tällöin yksilö helposti käyttäytyy myös itsekkäästi, elikkä sitä omaa hyvää tavoitellaan aiheuttaen samalla muille pahaa.

Itsekontrolli tuossa mun filosofiassa tarkoittaa vain sitä, että se yksilö tässä hetkessä jossa niitä päätöksiä tehdään, niin pysähtyy hetkeksi pohtimaan tekojensa seurauksia myös muiden ihmisten kannalta. Tässä on pyrkimys siis ulkoiseen harmoniaan. Samoin henkilökohtaisten hyveiden vaaliminen ja omaksuminen auttaa siinä, että sitä ulkoista harmoniaa on helpompi ylläpitää ihmissuhteissa.

[Kohina]

Kannattaa muuten kokeilla LSD jos haluaa hieman oikaista mindfullnessissa. Joku meditaatio on kuivanarkkausta siihen verrattuna. Jotkut ei kestä tosin sitä yhtään, mutta koukkuun siitä ei jää.

[Purdue]

Ja muuten tässä ja nyt ei oikein ole yhteensopiva muiden arvojen kanssa. Sitä voi sietää sietämätöntä kun huomenna se on ohi, tai sietää tulevaisuuden tuomaa tuskaa koska se ei ole tässä ja nyt.

Kyllä se on. Tämä hetkessä eläminen tarkoittaa vain sitä, että yksilö kiinnittää tietoisesti huomionsa vapauteensa eli kykyynsä valita eri asioiden välillä, ja harrastaa tässä vapaudessaan valita niin harkintaa ja itsekontrollia.

Tämä on ennakkoehto, jotta yksilö voi esim. elää harmoniassa toisten yksilöiden kanssa ja harjoittaa vaikkapa kultaista sääntöä.

Kuinka niin? Mitä pahaa on yhdessä tupakassa? Entä kahdessa. Ai niin, on vain yksi.

En tiedä mitä hait tällä, mutta onko tupakoitsija täysin vapaa valitsemaan tässä hetkessä?

Jos ajatellaan nikotiiniriippuvuutta ja sen aiheuttamia vieroitusoireita, niin aika monella se tupakoinnin lopettaminen on osoittautunut aika hankalaksi operaatioksi. Niin myös minulla taannoin.

Nuo mun yllä esittämäni filosofian perusperiaatteet on kuitenkin vain "yleisiä ohjenuoria" joita jokainen voi soveltaa omaan elämäänsä. Ja nimenomaan halusin esittää tuon filosofian yleisten periaatteiden muodossa, enkä tiukkojen valmiiden käskyjen ja ohjeiden muodossa, jotta yksilöiden tulkinnalle ja soveltamiselle jää sitä tilaa.

Tuo Tien Taito ohjaa yksilöä tiettyyn suuntaan, mutta siihen suuntaan kulkee useita samansuuntaisia tietä ja polkuja.

[Kohina]

Ja muuten tässä ja nyt ei oikein ole yhteensopiva muiden arvojen kanssa. Sitä voi sietää sietämätöntä kun huomenna se on ohi, tai sietää tulevaisuuden tuomaa tuskaa koska se ei ole tässä ja nyt.

Kyllä se on. Tämä hetkessä eläminen tarkoittaa vain sitä, että yksilö kiinnittää tietoisesti huomionsa vapauteensa eli kykyynsä valita eri asioiden välillä, ja harrastaa tässä vapaudessaan valita niin harkintaa ja itsekontrollia.

Tämä on ennakkoehto, jotta yksilö voi esim. elää harmoniassa toisten yksilöiden kanssa ja harjoittaa vaikkapa kultaista sääntöä.

Kuinka niin? Mitä pahaa on yhdessä tupakassa? Entä kahdessa. Ai niin, on vain yksi.

En tiedä mitä hait tällä, mutta onko tupakoitsija täysin vapaa valitsemaan tässä hetkessä?

Jos ajatellaan nikotiiniriippuvuutta ja sen aiheuttamia vieroitusoireita, niin aika monella se tupakoinnin lopettaminen on osoittautunut aika hankalaksi operaatioksi. Niin myös minulla taannoin.

Nuo mun yllä esittämäni filosofian perusperiaatteet on kuitenkin vain "yleisiä ohjenuoria" joita jokainen voi soveltaa omaan elämäänsä. Ja nimenomaan halusin esittää tuon filosofian yleisten periaatteiden muodossa, enkä tiukkojen valmiiden käskyjen ja ohjeiden muodossa, jotta yksilöiden tulkinnalle ja soveltamiselle jää sitä tilaa.

Tuo Tien Taito ohjaa yksilöä tiettyyn suuntaan, mutta siihen suuntaan kulkee useita samansuuntaisia tietä ja polkuja.

Mihin se johtaa?

[Purdue]

Ja muuten tässä ja nyt ei oikein ole yhteensopiva muiden arvojen kanssa. Sitä voi sietää sietämätöntä kun huomenna se on ohi, tai sietää tulevaisuuden tuomaa tuskaa koska se ei ole tässä ja nyt.

Kyllä se on. Tämä hetkessä eläminen tarkoittaa vain sitä, että yksilö kiinnittää tietoisesti huomionsa vapauteensa eli kykyynsä valita eri asioiden välillä, ja harrastaa tässä vapaudessaan valita niin harkintaa ja itsekontrollia.

Tämä on ennakkoehto, jotta yksilö voi esim. elää harmoniassa toisten yksilöiden kanssa ja harjoittaa vaikkapa kultaista sääntöä.

Kuinka niin? Mitä pahaa on yhdessä tupakassa? Entä kahdessa. Ai niin, on vain yksi.

En tiedä mitä hait tällä, mutta onko tupakoitsija täysin vapaa valitsemaan tässä hetkessä?

Jos ajatellaan nikotiiniriippuvuutta ja sen aiheuttamia vieroitusoireita, niin aika monella se tupakoinnin lopettaminen on osoittautunut aika hankalaksi operaatioksi. Niin myös minulla taannoin.

Nuo mun yllä esittämäni filosofian perusperiaatteet on kuitenkin vain "yleisiä ohjenuoria" joita jokainen voi soveltaa omaan elämäänsä. Ja nimenomaan halusin esittää tuon filosofian yleisten periaatteiden muodossa, enkä tiukkojen valmiiden käskyjen ja ohjeiden muodossa, jotta yksilöiden tulkinnalle ja soveltamiselle jää sitä tilaa.

Tuo Tien Taito ohjaa yksilöä tiettyyn suuntaan, mutta siihen suuntaan kulkee useita samansuuntaisia tietä ja polkuja.

Mihin se johtaa?

Vapauteen, harmoniaan ja onnellisuuteen.