Onko sukupuolella väliä?

[Kissatäti]

Onko sukupuolella väliä?
Onko sukupuoli-identiteetillä väliä?
Mikä on sukupuolen rooli nyky-yhteiskunnassa?
Mikä on sukupuoli-identiteetin rooli nyky-yhteiskunnassa?

Kumpi olisit mielummin jos ajattelisit asiaa tieteellisesti ja järjellä, mies vai nainen ja miksi? Entä kumpi haluaisit olla jos mielesi saisi päättää? Oletko tyytyväinen sukupuoleesi ja siihen mitä vaatimuksia tai etuja se käsittää? Mitä muuttaisit jos voisit?

Pidän naisena olemisesta mutta olenkin viettänyt elämäni Suomessa. Rajoitteita täälläkin on jonkin verran verrattuna miesten elämiseen ja tarkoitan nyt roolikäsityksiä joita miehille ja naisille edelleen esitetään tai mitä heiltä odotetaan. Mietin tilannetta siellä jossa naisilla ei ole minkäänlaista vapautta tai hyvin vähän ihmisoikeuksia. Tuntuisi oudolta haluta olla mies sen takia että pystyisi elämään ihmisarvoista ejämää. Ehkä kuitenkin valitsisin sen alistetun naisen roolin vaikka siihen saattaa liittyä hirveyksiä kuten ympärileikkaus, burkha, vangin asemassa oleminen, moniavioisuus tai jos sattuu pahasti niin kuolema. Raskaita mietteitä. Mietin esim. Afganistania ja naisten asemaa siellä, tai missä lie se on huonoimmillaan, siellä olisi järkiperäistä toivoa olevansa mies.

[ID10T]

Tietenkin sukupuolella on väliä, muuten meitä ei edes olisi. Kaksineuvoisena ihmisen elo olisi kenties helpompaa?

Miehenä koen olevani etuoikeutettu, sillä miessukupuoli ei ole syrjittynä missään maailmankolkassa. Miehiä kappaleiksi repiviä seireenejäkään ei tiettävästi ole oikeasti olemassa.

En kuitenkaan koe erityistä "äijäylpeyttä" miehenä olemisesta, vaan se nyt vaan on se lopputulos, mihin kehoon minä olen syntynyt geeniloton seurauksena. Pidän kyllä osin äijäilykulttuurista, kuten moottoripyöristä, nopeista autoista ja raskaasta rockista, mutta penkkiurheilu on minusta jotain käsittämätöntä. Miksi minun pitäisi innostua siitä, kun joku suomalaismiljonääri saa puukepillä sohittua kumisen kiekon maaliin? Katson kyllä lätkää telkkarista silloin tällöin, mutta ei se minua haittaa, vaikka joku "tärkeä" matsi jäisi katsomattakin.

[Kissatäti]

Entä suhtaudutteko erilailla jos esim. työpaikalla antaa neuvoja nainen tai jos neuvoja antaa mies?

[ID10T]

Entä suhtaudutteko erilailla jos esim. työpaikalla antaa neuvoja nainen tai jos neuvoja antaa mies?

Työnteko perustuu enimmäkseen työmenetelmien osaamiseen. Enemmän syntyy eroja siinä, miten sitä tietämystä välitetään eteenpäin. Onko neuvojen antaja alentuva besserwisser vai käyttääkö hän inhimillisempää lähestymistapaa?

[Purdue]

Onko sukupuolella väliä?
Onko sukupuoli-identiteetillä väliä?
Mikä on sukupuolen rooli nyky-yhteiskunnassa?
Mikä on sukupuoli-identiteetin rooli nyky-yhteiskunnassa?

Kumpi olisit mielummin jos ajattelisit asiaa tieteellisesti ja järjellä, mies vai nainen ja miksi? Entä kumpi haluaisit olla jos mielesi saisi päättää? Oletko tyytyväinen sukupuoleesi ja siihen mitä vaatimuksia tai etuja se käsittää? Mitä muuttaisit jos voisit?

Kyllä sillä sukupuolella on väliä, mutta ei ole väliä kumpaa sukupuolta on.

En itse ymmärrä tuota "sukupuolen häivyttämis vimmaa" koska meillä miehillä ja naisilla on edelleen erilainen fyysinen rakenne, ja myös erilaisia tarpeita. Jo ihan evoluutiopsykologia on tuottanut tietoa siitä kuinka miehet ja naiset esim. katsovat eri asioita mahdollisessa kumppanissa. Se ei ole miesten pahanilkisyyttä taikka sovinismia, että naisia arvotetaan ulkonäön ja ruumiin muotojen kautta, vaan evoluution tulosta. Ja kyllä ne naisetkin katsovat miehiä sillä silmällä. "Male ja female gaze" ovat evoluution tulosta, mutta toisen sukupuolen esteettinen arvottaminen ei tietenkään saisi olla ainut tapa arvottaa sitä toista.

Eli annetaan poikien olla poikia ja tyttöjen tyttöjä, sekä miesten miehiä ja naisten naisia. Toki sillä edellytyksellä, että niitä rooleja voidaan tarkastella ja avartaa niin, että niistä sukupuolirooleihin liittyvistä negatiivisista asioista päästäisiin eroon.

Tää liittyy sukupuoli-identiteettiin taikka englanniksi termiin gender eli siihen sosiaalisen sukupuolen käsitteeseen. Tässä mielessä naiset ovat jopa vapaampia kuin miehet nykyään heijastamaan sekä feminiinisiä että maskuliinisia arvoja. Naiset kun edelleen hakevat kumppanilta jonkin asteista maskuliinisuutta.

Naisten aseman parantaminen patriarkaalisissa yhteiskunnissa, joissa mies päättää perheen puolesta, niin ei liity niinkään siihen kuinka on mahdollista ilmentää maskuliinisuutta taika feminiinisyyttä, vaan siihen kuinka naisista saadaan agentteja eli toimijoita, jotka kykenevät tekemään päätöksiä. Tää on seikka joka meiltä vapailta miehiltä usein jää näkemättä naisten asemassa, koska oletetaan että yksilöt ovat vapaita valitsemaan ja päättämään elämästään.

Jos ajattelen asiaa sekä järjellä että vapaan tahdon näkökulmasta, niin ehdottomasti haluaisin olla mies. Kun on itse syntynyt miehen ruumiiseen ja niin pois päin, niin tää tuntuu luonnolliselta.

Ja jos ajattelee asiaa suvunjatkamisen näkökulmasta, niin miehet on niin hemmetin rumia, etten mä voisi naisena harrastaa seksiä sellaisten kanssa.

[Kissatäti]

Mietin mikä kaikki sukupuolen määrittää? Kuinka suuri osa kehostamme, mielestämme, henkilökohtaisista esineistämme, eleistämme, viestinnästämme, luovuudesta, työstämme, jälkeläisistämme, ihmissuhteistamme, perheestämme, yhteisöstämme jne. muodostaa sukupuolen? Vai onko se pelkkä keho?

[ID10T]

Mietin mikä kaikki sukupuolen määrittää? Kuinka suuri osa kehostamme, mielestämme, henkilökohtaisista esineistämme, eleistämme, viestinnästämme, luovuudesta, työstämme, jälkeläisistämme, ihmissuhteistamme, perheestämme, yhteisöstämme jne. muodostaa sukupuolen? Vai onko se pelkkä keho?

Puhutaanko nyt biologisesta sukupuolesta vai sukupuoli-identiteetistä? Ensimmäisen määrittävät kromosomit ja toisen oma mielemme. Se on nykykäsityksen mukaan kaiketi toisarvoista, miten sukupuolemme muiden toimesta koetaan. Biologista sukupuolta meidän itsemmekään ei tervitse "kokea", se on se, mikä se on.

[Purdue]

Mietin mikä kaikki sukupuolen määrittää? Kuinka suuri osa kehostamme, mielestämme, henkilökohtaisista esineistämme, eleistämme, viestinnästämme, luovuudesta, työstämme, jälkeläisistämme, ihmissuhteistamme, perheestämme, yhteisöstämme jne. muodostaa sukupuolen? Vai onko se pelkkä keho?

Niin, suomen kielestä puuttuu sanan sukupuoli (sex) lisäksi termi sosiaaliselle sukupuolelle (gender). Ja tuo termi genderkin viittaa enemmän sosiaaliseen sukupuoleen maskuliinisuus-feminiinisyys -akselilla.

Mutta tuo sun ajattelu tossa yllä kiinnittää huomionsa laajemminkin sosiaaliseen sukupuoleen kulttuurisena ja institutionalisoituna ilmiönä. Sukupuoliroolit ja niihin liittyvät käsitykset naiseudesta ja miehisyydestä on pitkältikin rakennettuina instituutioiden sisään yhteiskunnassa.

Jos ajatellaan, että instituutiolla tarkoitetaan vakiintuneita käyttäytymiseen ja vuorovaikutuksen liittyviä odotuksia, ja että instituutioihin liittyy status positiot, joihin puolestaan liittyy oikeudet ja velvollisuudet.

Oikeuksien voi sanoa olevan sellaisia, joita tietyn status position omaavalla henkilöllä on oikeus edellyttää muilta. Ja velvollisuudet ovat niitä, joita muilla on oikeus odottaa tietyn status position omaavalta henkilöltä.

Sukupoliroolit on pitkältikin institutionalisoitu erilaisten instituutioiden status positioihin ja niihin liittyviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Lisäksi näihin status positioihin ja oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyy vallan käsite, sillä oikeudet ja velvollisuudet antavat tiettyjen positioiden haltijoilla valtaa suhteessa toisiin positioihin.

Jos ajatellaan asiaa naisten näkökulmasta niin tietyt instituutiot kuten perhe ja työ ovat niitä keskeisiä instituutioita, jotka määrittelevät naisten oikeuksia ja velvollisuuksia, ja jotka luovat erilaisia valtasuhteita niin yksilöiden kuin ylipäätään sukupuoltenkin välille yhteiskunnassa.

Eli valta on aina "suhteellista" ja tulee esiin ihmissuhteissa. Lisäksi suuri osa tästä yksilöiden välisestä vallasta on institutionalisoitu erilaisiin instituutioihin yhteiskunnassa, olkoonkin että yksilöiden kesken syntyy ihan spontaanejakin valtasuhteita.

Silti, valta ei ole vain negatiivinen asia ihmisten kesken, vaan se luo myös järjestystä, ja ylläpitää vuorovaikutukseen liittyviä sosiaalisia odotuksia. Valta paitsi rajoittaa, niin myös mahdollistaa.

[MooM]

Eli annetaan poikien olla poikia ja tyttöjen tyttöjä, sekä miesten miehiä ja naisten naisia. Toki sillä edellytyksellä, että niitä rooleja voidaan tarkastella ja avartaa niin, että niistä sukupuolirooleihin liittyvistä negatiivisista asioista päästäisiin eroon.

Tää liittyy sukupuoli-identiteettiin taikka englanniksi termiin gender eli siihen sosiaalisen sukupuolen käsitteeseen. Tässä mielessä naiset ovat jopa vapaampia kuin miehet nykyään heijastamaan sekä feminiinisiä että maskuliinisia arvoja. Naiset kun edelleen hakevat kumppanilta jonkin asteista maskuliinisuutta.

Tämä ajatus jotenkin hiertää. Tietenkin ihmisten tulisi antaa olla mitä ovat (poislukien tietenkin muita selvästi haittaavat tai vahingoittavat olemiset ja varsinkin tekemiset), mutta miksi pitää olla roolit, jotka riippuvat sukupuolesta? Jo se, että niitä pitäisi "avartaa", vihjaa siihen, että on ihmisiä, jotka eivät luonnostaan sovi siihen sukupuolnesa rooliit. Tai jopa eivät koe olevansa sosiaalisesti kumpaakaan sukupuolta. Biologia on tässä keskustelussa merkityksetön, koska on täysin selvää, että on ihmisiä, joilla biologinen (synnynnäinen) sukupuoli ei vastaa koettua sukupuolta, ja että nämä ihmiset ovat muuten ihan normaaleja ja terveitä, eli kyse ei ole mistään mielenterveyden ongelmasta tms patologisesta. Vaan ilmiö, joka on ollut ihmisyhteisöissä vuosituhansia. Kuten homouskin.

Onneksi sukupuolten sosiaaliset roolit ovat avartuneet hurjasti esim. sadan vuoden takaisesta. Tai kahden sadan. Silti meillä on turhia oletuksia siitä, millaisia taipumuksia ja kinnostuksia ihmisillä on heidän sukupuolensa perusteella, tai mikä ei heitä varmaankaan kiinnosta. Totta on, että näissä on keskimääräisiä eroja sukupuolten välillä, mutta kun puhutaan ja ollaa tekemisissä yksilöiden kanssa, sen mukainen oletus on yleensä turha ja usein ihan pielessä.

[Purdue]

Eli annetaan poikien olla poikia ja tyttöjen tyttöjä, sekä miesten miehiä ja naisten naisia. Toki sillä edellytyksellä, että niitä rooleja voidaan tarkastella ja avartaa niin, että niistä sukupuolirooleihin liittyvistä negatiivisista asioista päästäisiin eroon.

Tää liittyy sukupuoli-identiteettiin taikka englanniksi termiin gender eli siihen sosiaalisen sukupuolen käsitteeseen. Tässä mielessä naiset ovat jopa vapaampia kuin miehet nykyään heijastamaan sekä feminiinisiä että maskuliinisia arvoja. Naiset kun edelleen hakevat kumppanilta jonkin asteista maskuliinisuutta.

Tämä ajatus jotenkin hiertää. Tietenkin ihmisten tulisi antaa olla mitä ovat (poislukien tietenkin muita selvästi haittaavat tai vahingoittavat olemiset ja varsinkin tekemiset), mutta miksi pitää olla roolit, jotka riippuvat sukupuolesta? Jo se, että niitä pitäisi "avartaa", vihjaa siihen, että on ihmisiä, jotka eivät luonnostaan sovi siihen sukupuolnesa rooliit. Tai jopa eivät koe olevansa sosiaalisesti kumpaakaan sukupuolta. Biologia on tässä keskustelussa merkityksetön, koska on täysin selvää, että on ihmisiä, joilla biologinen (synnynnäinen) sukupuoli ei vastaa koettua sukupuolta, ja että nämä ihmiset ovat muuten ihan normaaleja ja terveitä, eli kyse ei ole mistään mielenterveyden ongelmasta tms patologisesta. Vaan ilmiö, joka on ollut ihmisyhteisöissä vuosituhansia. Kuten homouskin.

Onneksi sukupuolten sosiaaliset roolit ovat avartuneet hurjasti esim. sadan vuoden takaisesta. Tai kahden sadan. Silti meillä on turhia oletuksia siitä, millaisia taipumuksia ja kinnostuksia ihmisillä on heidän sukupuolensa perusteella, tai mikä ei heitä varmaankaan kiinnosta. Totta on, että näissä on keskimääräisiä eroja sukupuolten välillä, mutta kun puhutaan ja ollaa tekemisissä yksilöiden kanssa, sen mukainen oletus on yleensä turha ja usein ihan pielessä.

Joo, siis tolla sanonnalla "annetaan poikien olla poikia ja tyttöjen tyttöjä" enemmänkin tarkoitin sitä, että antaa ihmisten edelleen heijastella sitä fyysistä sukupuoltaan. Tarkoitus ei niinkään siis ollut tossa se, että poikien pitäisi kaikkien olla "poikamaisia" ja tyttöjen "tyttömäisiä" koska kuten itsekin tuot esiin sen, että kaikki ei koe olevansa sosiaalisesti kumpaakaan sukupuolta. No ei ole tietty fyysisestikään.

Mutta jos unohdetaan nuo vähemmistöt, niin enemmistö ihmisistä kuitenkin kokee olevansa joko miehen taikka naisen ruumiissa. Ja edelleen, musta tuo sukupuolen tarkoituksellinen häivyttäminen ei ole hyvä asia. Eli joku tolkku tossa sukupuolineutraalisuudessakin pitää olla. Joku lastenpsykiatri jo totesikin, että jos tässä mennään liian pitkälle, niin lasten mielenterveys voi joutua koetukselle.

Ja se millaisia sosiaalisia identiteettejä ihmisillä on sukupuoleen liittyen, niin jo totesinkin että tätä puolta voidaan ja tuleekin tarkastella avoimin silmin, jotta niistä negatiivisista asioista päästään eroon.

Toki on niin, että on varmaankin iso kasa rooleja (taikka pikemminkin käyttäytymiseen liittyviä normatiivisia odotuksia), joiden ei tarvitse riippua sukupuolesta. Toisaalta on varmaankin myös niin, ettei kaikkia sukupuolesta riippuvia normatiivisia odotuksia ole syytä poistaakaan. Mutta tasa-arvo kuitenkin noin loppupeleissä lähtee siitä, että jos ei ole erityistä syytä, niin nuo normatiiviset odotukset, ja siis miesten ja naisten status positioihin liittyvät velvollisuudet, ovat samoja sukupuolesta riippumatta.

[MooM]

Eli annetaan poikien olla poikia ja tyttöjen tyttöjä, sekä miesten miehiä ja naisten naisia. Toki sillä edellytyksellä, että niitä rooleja voidaan tarkastella ja avartaa niin, että niistä sukupuolirooleihin liittyvistä negatiivisista asioista päästäisiin eroon.

Tää liittyy sukupuoli-identiteettiin taikka englanniksi termiin gender eli siihen sosiaalisen sukupuolen käsitteeseen. Tässä mielessä naiset ovat jopa vapaampia kuin miehet nykyään heijastamaan sekä feminiinisiä että maskuliinisia arvoja. Naiset kun edelleen hakevat kumppanilta jonkin asteista maskuliinisuutta.

Tämä ajatus jotenkin hiertää. Tietenkin ihmisten tulisi antaa olla mitä ovat (poislukien tietenkin muita selvästi haittaavat tai vahingoittavat olemiset ja varsinkin tekemiset), mutta miksi pitää olla roolit, jotka riippuvat sukupuolesta? Jo se, että niitä pitäisi "avartaa", vihjaa siihen, että on ihmisiä, jotka eivät luonnostaan sovi siihen sukupuolnesa rooliit. Tai jopa eivät koe olevansa sosiaalisesti kumpaakaan sukupuolta. Biologia on tässä keskustelussa merkityksetön, koska on täysin selvää, että on ihmisiä, joilla biologinen (synnynnäinen) sukupuoli ei vastaa koettua sukupuolta, ja että nämä ihmiset ovat muuten ihan normaaleja ja terveitä, eli kyse ei ole mistään mielenterveyden ongelmasta tms patologisesta. Vaan ilmiö, joka on ollut ihmisyhteisöissä vuosituhansia. Kuten homouskin.

Onneksi sukupuolten sosiaaliset roolit ovat avartuneet hurjasti esim. sadan vuoden takaisesta. Tai kahden sadan. Silti meillä on turhia oletuksia siitä, millaisia taipumuksia ja kinnostuksia ihmisillä on heidän sukupuolensa perusteella, tai mikä ei heitä varmaankaan kiinnosta. Totta on, että näissä on keskimääräisiä eroja sukupuolten välillä, mutta kun puhutaan ja ollaa tekemisissä yksilöiden kanssa, sen mukainen oletus on yleensä turha ja usein ihan pielessä.

Joo, siis tolla sanonnalla "annetaan poikien olla poikia ja tyttöjen tyttöjä" enemmänkin tarkoitin sitä, että antaa ihmisten edelleen heijastella sitä fyysistä sukupuoltaan. Tarkoitus ei niinkään siis ollut tossa se, että poikien pitäisi kaikkien olla "poikamaisia" ja tyttöjen "tyttömäisiä" koska kuten itsekin tuot esiin sen, että kaikki ei koe olevansa sosiaalisesti kumpaakaan sukupuolta. No ei ole tietty fyysisestikään.

Mutta jos unohdetaan nuo vähemmistöt, niin enemmistö ihmisistä kuitenkin kokee olevansa joko miehen taikka naisen ruumiissa. Ja edelleen, musta tuo sukupuolen tarkoituksellinen häivyttäminen ei ole hyvä asia. Eli joku tolkku tossa sukupuolineutraalisuudessakin pitää olla. Joku lastenpsykiatri jo totesikin, että jos tässä mennään liian pitkälle, niin lasten mielenterveys voi joutua koetukselle.

Mäkin tarkoitin pääasiassa ihan tavallisia biologisen sukupuolensa kanssa sinut olevia ihmisiä. Ja varsinkin niitä, jotka haluavat tehdä asioita tai elää tavalla, joka on vastoin sukupuolensa roolia ja odotuksia. Varisnkin miehillä tässä on aika tiukat normit edelleen, riippuen tietysti omasta sosiaalisesta piiristä. Naisilla raja tulee yleensä siinä, jos alkaa suoriutua liian hyvin miehisellä alalla ja tulee tilanteita, joissa "mies häviää ämmälle". Olipa se ammattitaitoa hitsarina tai johtaja-asemaa. Miehellä taas jo liian "naisellinen" olemus/käytös tai vaikka työ on riski sosiaaliselle paineelle ja hyljeksinnälle.

Ja on tietenkin piirejä, joissa ne perinteiset roolit (maskuliininen, isoista asioista päättävä mies ja kotiin ja pienempii asioihin keskittyvä, huolehtiva ja pehmeä nainen) ovatkin ne roolit, joita paheksutaan ja vähätellään. Sekin on epäreilua niitä kohtaan, jotka kokevat tuollaiset roolit luonteviksi itselleen.

[Purdue]

Eli annetaan poikien olla poikia ja tyttöjen tyttöjä, sekä miesten miehiä ja naisten naisia. Toki sillä edellytyksellä, että niitä rooleja voidaan tarkastella ja avartaa niin, että niistä sukupuolirooleihin liittyvistä negatiivisista asioista päästäisiin eroon.

Tää liittyy sukupuoli-identiteettiin taikka englanniksi termiin gender eli siihen sosiaalisen sukupuolen käsitteeseen. Tässä mielessä naiset ovat jopa vapaampia kuin miehet nykyään heijastamaan sekä feminiinisiä että maskuliinisia arvoja. Naiset kun edelleen hakevat kumppanilta jonkin asteista maskuliinisuutta.

Tämä ajatus jotenkin hiertää. Tietenkin ihmisten tulisi antaa olla mitä ovat (poislukien tietenkin muita selvästi haittaavat tai vahingoittavat olemiset ja varsinkin tekemiset), mutta miksi pitää olla roolit, jotka riippuvat sukupuolesta? Jo se, että niitä pitäisi "avartaa", vihjaa siihen, että on ihmisiä, jotka eivät luonnostaan sovi siihen sukupuolnesa rooliit. Tai jopa eivät koe olevansa sosiaalisesti kumpaakaan sukupuolta. Biologia on tässä keskustelussa merkityksetön, koska on täysin selvää, että on ihmisiä, joilla biologinen (synnynnäinen) sukupuoli ei vastaa koettua sukupuolta, ja että nämä ihmiset ovat muuten ihan normaaleja ja terveitä, eli kyse ei ole mistään mielenterveyden ongelmasta tms patologisesta. Vaan ilmiö, joka on ollut ihmisyhteisöissä vuosituhansia. Kuten homouskin.

Onneksi sukupuolten sosiaaliset roolit ovat avartuneet hurjasti esim. sadan vuoden takaisesta. Tai kahden sadan. Silti meillä on turhia oletuksia siitä, millaisia taipumuksia ja kinnostuksia ihmisillä on heidän sukupuolensa perusteella, tai mikä ei heitä varmaankaan kiinnosta. Totta on, että näissä on keskimääräisiä eroja sukupuolten välillä, mutta kun puhutaan ja ollaa tekemisissä yksilöiden kanssa, sen mukainen oletus on yleensä turha ja usein ihan pielessä.

Joo, siis tolla sanonnalla "annetaan poikien olla poikia ja tyttöjen tyttöjä" enemmänkin tarkoitin sitä, että antaa ihmisten edelleen heijastella sitä fyysistä sukupuoltaan. Tarkoitus ei niinkään siis ollut tossa se, että poikien pitäisi kaikkien olla "poikamaisia" ja tyttöjen "tyttömäisiä" koska kuten itsekin tuot esiin sen, että kaikki ei koe olevansa sosiaalisesti kumpaakaan sukupuolta. No ei ole tietty fyysisestikään.

Mutta jos unohdetaan nuo vähemmistöt, niin enemmistö ihmisistä kuitenkin kokee olevansa joko miehen taikka naisen ruumiissa. Ja edelleen, musta tuo sukupuolen tarkoituksellinen häivyttäminen ei ole hyvä asia. Eli joku tolkku tossa sukupuolineutraalisuudessakin pitää olla. Joku lastenpsykiatri jo totesikin, että jos tässä mennään liian pitkälle, niin lasten mielenterveys voi joutua koetukselle.

Mäkin tarkoitin pääasiassa ihan tavallisia biologisen sukupuolensa kanssa sinut olevia ihmisiä. Ja varsinkin niitä, jotka haluavat tehdä asioita tai elää tavalla, joka on vastoin sukupuolensa roolia ja odotuksia. Varisnkin miehillä tässä on aika tiukat normit edelleen, riippuen tietysti omasta sosiaalisesta piiristä. Naisilla raja tulee yleensä siinä, jos alkaa suoriutua liian hyvin miehisellä alalla ja tulee tilanteita, joissa "mies häviää ämmälle". Olipa se ammattitaitoa hitsarina tai johtaja-asemaa. Miehellä taas jo liian "naisellinen" olemus/käytös tai vaikka työ on riski sosiaaliselle paineelle ja hyljeksinnälle.

Ja on tietenkin piirejä, joissa ne perinteiset roolit (maskuliininen, isoista asioista päättävä mies ja kotiin ja pienempii asioihin keskittyvä, huolehtiva ja pehmeä nainen) ovatkin ne roolit, joita paheksutaan ja vähätellään. Sekin on epäreilua niitä kohtaan, jotka kokevat tuollaiset roolit luonteviksi itselleen.

Joo, nää on vaikeita ja monimutkaisia asioita, ja yhtä ainoaa totuutta näistä varmastikaan ei löydy.

Mutta kunhan ihmiset ei vahingoita (itseään ja) muita, ja varsinkin muita, niin hittoako se muille kuuluu kuinka kukin elää onnellista elämäänsä.

Mutta tuo ryhmäpaine on varmaankin osin myös biologinen ja syntyperäinen ihmisellä. Kulttuurien välisen tutkimuksen tuloksista yksi on se, että mitä erilaisempia yksilöt ovat kulttuurisesti, niin sitä vähäisempää kommunikaatio on. Samoin tähän liittyy se, että pidetäänkö jotakuta normaalina taikka epänormaalina. Ihmisillä on taipumus torjua itselleen epänormaalit asiat.

Joten en usko että tästä ongelmasta koskaan päästään tyystin eroon.

[Brainwashed]

On paljonkin väliä, eikä pelkästään siellä jalkojen välissä.
Korvien väli on se kriittisin kohta.

[Why]

Mietin mikä kaikki sukupuolen määrittää? Kuinka suuri osa kehostamme, mielestämme, henkilökohtaisista esineistämme, eleistämme, viestinnästämme, luovuudesta, työstämme, jälkeläisistämme, ihmissuhteistamme, perheestämme, yhteisöstämme jne. muodostaa sukupuolen? Vai onko se pelkkä keho?

Aivot muodostaa ja keho ilmentää.

[MooM]

Mietin mikä kaikki sukupuolen määrittää? Kuinka suuri osa kehostamme, mielestämme, henkilökohtaisista esineistämme, eleistämme, viestinnästämme, luovuudesta, työstämme, jälkeläisistämme, ihmissuhteistamme, perheestämme, yhteisöstämme jne. muodostaa sukupuolen? Vai onko se pelkkä keho?

Aivot muodostaa ja keho ilmentää.

Jos puhutaan biologiasta, niin geenit määrää ja niiden ajama hormonituotanto muokkaa niin kehittyvää kehoa kuin aivoja.

Aivoissa anatomiset ja myös toiminnalliset erot ovat aika pieniä. Hormonotoiminta vaikuttaa tietenkin osaltaan varsinkin tunnetyyppisiin asioihin (testorsteroni, oksitosiini, estrogeeni jne) ja tietenkin lisääntymiseen liittyviin kehon toimintoihin. Myös osa aineenvaihduntajutuista on lisääntymistä tukevia, esim naisten korkeampi rasvaprosentti (normaalipainoisena, huomattava lihavuus taas usein häiritsee lisääntymisen hormonitasapsinoa).

Sukupuolikokemus taas on tuo biologia + kaikenlainen sosiologinen ja persoonaan liittyvä lisävaikutus. Jos jossain olisi yhteisö jossa on vain naisten hoitamia tyttövauvoja, näistä vauvoista kasvavilla naisilla tuskin edes olisi mitään sukupuolikäsitystä, koska he eivät tietäsisi, että on olemassa joku "mies". Siis ellei heille olisi siitä kerrottu. Vastaavasti kokemus syntynee aina sen mukaan, missä yhteiskunnassa lapsi varttuu.