En ole tuollaista painoa sanonut, sä sekoilet taas.
Ja en varmasti ala keplottelemaan koko levyä rojujen takaa sulle kuvattavaksi.
En ole tuollaista painoa sanonut, sä sekoilet taas.
Voisit tuolla koivurimalla todistaa paljonko puristimesi tihentää puuta. Vai pelkäätkö, että tulos on huonompi kuin kuvittelet. Tuo luodinkestävä puu tehdään umpipuusta eikä viiluista ja aivan eri tavallaTuulispää kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 21:34En ole puristamassa koivurimoja vaan 1 mm ohuita viiluja.Tonttu kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 21:28No tuon voit helposti todistaa. Ota samanpaksuinen koivurima vertaa vääntölujuutta puristeeseen. Yritä sitten puristaa tuo koivurima pienemmäksi laitteellasi. Mittaa koivurima puristamisen jälkeen. Toista vääntökoe puristamisen jälkee. Esitä tulokset täällä kuvien kera niin sitten uskotaan.Tuulispää kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 17:22 Piti oikein mitata käyttämäni vanerit.
6,5 mm rakennusvaneri koivua....675 kg/m3
3,0 mm "lentokonevaneri" koivua 735 kg/m3
Uudella puupuristimellani tehty pala 962 kg/m3
Eli 30% on painavampaa/tiheämpää mun kehittämä puupuriste kuin Koskisen huokeampi vaneri ja noin 4-5 kertaa lujempaa.
Olen ostanut niitä melkoisen lavallisen kellariini.
Muistutus:
https://cen.acs.org/materials/nanomater ... eel/100/i7
Tuo on 1750 kg/m3.
hu.jpg
Koivun tihentäminen ei ole tässä pääasia vaan saada puristettua tietystä nipusta 1 mm paksuisia viiliuja loppupeleissä tietyn paksuisia "rimoja" jotka ovart 10 x kestävämämpiä kuin saman paksuinen puristamaton rima. Tämän ovat kiinalaiset todistaneet...mun ei tarvi tehdä sitä uudelleen. Olen hyvin kiitollinen kiinalaiseille jotka kuuntelivat hyvin kaikki kokoukset joissa aisiaa käsiteltiin...erityisen kiitollinen olen eräälle ex-noksu inssille jonka veli on puuproffa Tampereella. Hänen vinkeillään kiinalaiset onnistuivat yli odotusten.Tonttu kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 22:03Voisit tuolla koivurimalla todistaa paljonko puristimesi tihentää puuta. Vai pelkäätkö, että tulos on huonompi kuin kuvittelet. Tuo luodinkestävä puu tehdään umpipuusta eikä viiluista ja aivan eri tavallaTuulispää kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 21:34En ole puristamassa koivurimoja vaan 1 mm ohuita viiluja.Tonttu kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 21:28No tuon voit helposti todistaa. Ota samanpaksuinen koivurima vertaa vääntölujuutta puristeeseen. Yritä sitten puristaa tuo koivurima pienemmäksi laitteellasi. Mittaa koivurima puristamisen jälkeen. Toista vääntökoe puristamisen jälkee. Esitä tulokset täällä kuvien kera niin sitten uskotaan.Tuulispää kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 17:22 Piti oikein mitata käyttämäni vanerit.
6,5 mm rakennusvaneri koivua....675 kg/m3
3,0 mm "lentokonevaneri" koivua 735 kg/m3
Uudella puupuristimellani tehty pala 962 kg/m3
Eli 30% on painavampaa/tiheämpää mun kehittämä puupuriste kuin Koskisen huokeampi vaneri ja noin 4-5 kertaa lujempaa.
Olen ostanut niitä melkoisen lavallisen kellariini.
Muistutus:
https://cen.acs.org/materials/nanomater ... eel/100/i7
Tuo on 1750 kg/m3.
hu.jpg
Eli suollat silkkaa sontaa. Nimenomaan olet koko ajan puhunut puun puristamisesta tiheämmäksi. Nyt sitten sanot, että siitä ei olekaan kysymys. Nuo 10 kertaiset kestävyydet on satua. Luodinkestävää puuta ei tehdä viiluista liimaamalla joten kiinalaiset eivät todista mitään. Kiinalaiset eivät ole vieneet sinulta mitään keksintöä koska sinulla ei sellaista ole.Tuulispää kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 22:10Koivun tihentäminen ei ole tässä pääasia vaan saada puristettua tietystä nipusta 1 mm paksuisia viiliuja loppupeleissä tietyn paksuisia "rimoja" jotka ovart 10 x kestävämämpiä kuin saman paksuinen puristamaton rima. Tämän ovat kiinalaiset todistaneet...mun ei tarvi tehdä sitä uudelleen. Olen hyvin kiitollinen kiinalaiseille jotka kuuntelivat hyvin kaikki kokoukset joissa aisiaa käsiteltiin...erityisen kiitollinen olen eräälle ex-noksu inssille jonka veli on puuproffa Tampereella. Hänen vinkeillään kiinalaiset onnistuivat yli odotusten.Tonttu kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 22:03Voisit tuolla koivurimalla todistaa paljonko puristimesi tihentää puuta. Vai pelkäätkö, että tulos on huonompi kuin kuvittelet. Tuo luodinkestävä puu tehdään umpipuusta eikä viiluista ja aivan eri tavallaTuulispää kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 21:34En ole puristamassa koivurimoja vaan 1 mm ohuita viiluja.Tonttu kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 21:28No tuon voit helposti todistaa. Ota samanpaksuinen koivurima vertaa vääntölujuutta puristeeseen. Yritä sitten puristaa tuo koivurima pienemmäksi laitteellasi. Mittaa koivurima puristamisen jälkeen. Toista vääntökoe puristamisen jälkee. Esitä tulokset täällä kuvien kera niin sitten uskotaan.Tuulispää kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 17:22 Piti oikein mitata käyttämäni vanerit.
6,5 mm rakennusvaneri koivua....675 kg/m3
3,0 mm "lentokonevaneri" koivua 735 kg/m3
Uudella puupuristimellani tehty pala 962 kg/m3
Eli 30% on painavampaa/tiheämpää mun kehittämä puupuriste kuin Koskisen huokeampi vaneri ja noin 4-5 kertaa lujempaa.
Olen ostanut niitä melkoisen lavallisen kellariini.
Muistutus:
https://cen.acs.org/materials/nanomater ... eel/100/i7
Tuo on 1750 kg/m3.
hu.jpg
Okei tiheys on tärkeää...mutta jotenkin sait sen taas väärinymmärrettyä. No jos AO on alle 10....niin enempää ei voi vaatia. Tonttu mikä tonttu.Tonttu kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 23:58Eli suollat silkkaa sontaa. Nimenomaan olet koko ajan puhunut puun puristamisesta tiheämmäksi. Nyt sitten sanot, että siitä ei olekaan kysymys. Nuo 10 kertaiset kestävyydet on satua. Luodinkestävää puuta ei tehdä viiluista liimaamalla joten kiinalaiset eivät todista mitään. Kiinalaiset eivät ole vieneet sinulta mitään keksintöä koska sinulla ei sellaista ole.Tuulispää kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 22:10Koivun tihentäminen ei ole tässä pääasia vaan saada puristettua tietystä nipusta 1 mm paksuisia viiliuja loppupeleissä tietyn paksuisia "rimoja" jotka ovart 10 x kestävämämpiä kuin saman paksuinen puristamaton rima. Tämän ovat kiinalaiset todistaneet...mun ei tarvi tehdä sitä uudelleen. Olen hyvin kiitollinen kiinalaiseille jotka kuuntelivat hyvin kaikki kokoukset joissa aisiaa käsiteltiin...erityisen kiitollinen olen eräälle ex-noksu inssille jonka veli on puuproffa Tampereella. Hänen vinkeillään kiinalaiset onnistuivat yli odotusten.Tonttu kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 22:03Voisit tuolla koivurimalla todistaa paljonko puristimesi tihentää puuta. Vai pelkäätkö, että tulos on huonompi kuin kuvittelet. Tuo luodinkestävä puu tehdään umpipuusta eikä viiluista ja aivan eri tavallaTuulispää kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 21:34En ole puristamassa koivurimoja vaan 1 mm ohuita viiluja.Tonttu kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 21:28No tuon voit helposti todistaa. Ota samanpaksuinen koivurima vertaa vääntölujuutta puristeeseen. Yritä sitten puristaa tuo koivurima pienemmäksi laitteellasi. Mittaa koivurima puristamisen jälkeen. Toista vääntökoe puristamisen jälkee. Esitä tulokset täällä kuvien kera niin sitten uskotaan.Tuulispää kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 17:22 Piti oikein mitata käyttämäni vanerit.
6,5 mm rakennusvaneri koivua....675 kg/m3
3,0 mm "lentokonevaneri" koivua 735 kg/m3
Uudella puupuristimellani tehty pala 962 kg/m3
Eli 30% on painavampaa/tiheämpää mun kehittämä puupuriste kuin Koskisen huokeampi vaneri ja noin 4-5 kertaa lujempaa.
Olen ostanut niitä melkoisen lavallisen kellariini.
Muistutus:
https://cen.acs.org/materials/nanomater ... eel/100/i7
Tuo on 1750 kg/m3.
hu.jpg
Susa kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 22:02En ole tuollaista painoa sanonut, sä sekoilet taas.
Ja en varmasti ala keplottelemaan koko levyä rojujen takaa sulle kuvattavaksi.
Sun kannattaisi tarkistaa paljonko kerroin levyn painoksi.Tuulispää kirjoitti: ↑16 Huhti 2024, 09:59Susa kirjoitti: ↑15 Huhti 2024, 22:02En ole tuollaista painoa sanonut, sä sekoilet taas.
Ja en varmasti ala keplottelemaan koko levyä rojujen takaa sulle kuvattavaksi.
Hahahahh ja silti muka tiesit mitä se painaa ja mitat.
Lisää:Tuulispää kirjoitti: ↑16 Huhti 2024, 11:33 Täällä kerrotaan mitä DURAMOLD tarkoitti Howard Hughesin maailman suurimmassa lentoveneessä.
https://inspire.eaa.org/2022/03/16/eaas ... -fragment/
Pictured is a birch fragment from the airplane that was made using Duramold — a composite material process in which thin slices of wood are filled with resin and then laminated together in molds at high temperature and pressure.
Tuo ei tarkoita että Duramold on noin paljon alumiinia kestävämpi KAIKISSA käyttömuodoissa.
Onhan sillä verrattomat etunsa kun on paljon kevyempää ja vielä 80% lujempaa.