Joo. Ihan jäljillähän peräsmies tässä on.Naturalisti kirjoitti: ↑25 Huhti 2024, 21:46En itseasiassa etsi meditointiohjeita, vaan ideoita siitä, mitä aivoissa todennäköisesti tapahtuu meditoinnin aikana. Siksi olen kiinnostunut kuulemaan meditointiin perehtyneiden näkemyksiä asiasta eli miten kokemukselliset ilmiöt mahdollisesti syntyvät aivojen neuraalisten prosessien toiminnan tuloksena.siili suhonen kirjoitti: ↑25 Huhti 2024, 17:19Se siun tarvii varmaan itse selvittää. Ei kukaan sinun puolestasi voi meditoida.Naturalisti kirjoitti: ↑25 Huhti 2024, 16:24Juuri tämän asian selitys, johon "mystiikkaa ei mukaan tarvita", kiinnostaa. Mitä meditaatiossa tapahtuu korvien välissä? Voisiko se olla jotakin sellaista, mitä äsken Purduelle arvuuttelin?siili suhonen kirjoitti: ↑25 Huhti 2024, 13:48Niin on. Mindfulness on tuo itämainen tekniikka joka on toki muokkautunut kulttuurisiirrossa länkkäreille helpommin pureskeltavaan muotoon. Eikä siinä ole mitään väärää. Mitään mystiikkaa tuohon mukaa ei toki tarvita. Se olennainenhan on metodissa jota jokainen voi harjoittaa ja itse hyväksi tai huonoksi havaita riippumatta siitä haluaako lisäksi olettaa jälleensyntymiä tai muuta krumeluuria.MooM kirjoitti: ↑25 Huhti 2024, 10:52Miksei voisi? Mindfulness on "vain" sitä, että keskittyy nykyhetkeen ja siihen, mitä on tekemässä. Olipa se hengittäminen, rusinoiden hidas syöminen tai melonta. "Vain" on lainausmerkeissä siksi, että mieli helposti ryntäilee ajassa eteen ja taakse ja moni tekeminen menee sinä sivussa, autopilotilla. Keksittyminen yhteen asiaan ja kuuntelemaan sitä, miltä tuntuu ja mitä tapahtuu, ei tosiaankaan ole helppoa.Naturalisti kirjoitti: ↑25 Huhti 2024, 09:51
Eikö edes mindfulness-harjoituksia voi suorittaa tehokkaasti vajoamatta tähän mystiseen ulottuvuuteen? Miten sen ajatellaan valtavirran oppien mukaan liittyvän tähän tieteen tutkimaan materiaaliseen todellisuuteen?
Onhan tuolla yhteyksiä itämaisiin tekniikoihin, mutta ei se mitenkään edellytä mystiikkaa tai ulottuvuuksia. Jos niitä sieltä löytää, niin sen voi tulkita miten haluaa, esim. omana erikoisena aivotilana tai oikeasti erilaisena/puhtaana todellisuutena tms.
viewtopic.php?p=207236#p207236
Olen nyt myös jo jonkin verran paremmin selaillut sitä Kahnemanin kirjaa ja näkisin, että järjestelmä 1 voidaan samaistaa hyvin liskoaivoihin ja järjestelmä 2 meemikoneeseen, vaikkei kirja otakkaan mitään kantaa siihen miten nuo järjestelmät voitaisiin suhteuttaa konkreettisten aivojen toimintoihin.
Sain muuten puristettua omista näkemyksistäni äsken Copilotilta tämmöisen kommentin. Tuleeko mieleen mitään kommentoitavaa?
Meditaation vaikutukset aivoihin ovat monimutkainen aihe, ja vaikka tieteelliset tutkimukset keskittyvät usein mitattaviin muutoksiin aivoissa, on tärkeää huomata, että meditaatio vaikuttaa myös subjektiivisiin kokemuksiimme. Annan sinulle tarkempaa tietoa siitä, miten ajatuksesi voivat liittyä aivojen toimintaan ja meditaatioon:
1. Tarkkaavuuden järjestelmät:
- Meditaation aikana aivojen tarkkaavuuden järjestelmät aktivoituvat eri tavoin.
- Aivojen psykologinen lepotila: Tämä järjestelmä aktivoituu silloin, kun mieli vaeltelee eikä ole keskittynyt ulkoiseen tehtävään tai ärsykkeeseen. Tällöin meillä on taipumusta havainnoida itseämme ja sosiaalisia tilanteita.
- Top down -verkosto: Toisaalta top down -verkosto aktivoituu, kun suuntaamme tarkkaavuutemme tavoitteelliseen toimintaan. Tämä järjestelmä liittyy tarkkaavuuden ohjaamiseen ja keskittymiskykyyn.
.
Jep. Eli just tästä sisäisestä höpöttäjästä on kyse. Sama kaveri joka ajatuksen voimalla matkustaa masentumaan menneistä ja ahdistumaan tulevasta ja joka jatkuvasti selostaa kokemaansa itselleen: Oh, onpa hauska pilvi kun näyttää ihan piereskelevältä possulta, kevään ensimmäinen kukkanen kuinka kaunis onkaan, mitäköhän sitä kaupasta ostais, voi vidu tätä takatalvea ja kesäkumitkin alla, jne. jatkuvaa päänsisäistä täysin turhanpäiväistä selostusta ja hölinää jota suurin osa ajattelustamme eittämättä on. Siitä tuo ajatusten pysähtymisen ja sisäisen rauhan tunteen löytämisen yhteys. Tuo mielen harjoittama jatkiuva kokemisen selostaminen ja menneeseen ja tulevaan projisointihan on hyvin stressaavaa ja kuormittavaa ja kun tuo aivojen osa hiljenee niin mieli ja keho rentoutuu parasympaattisen hermoston piiriin.1. Tarkkaavuuden järjestelmät:
- Meditaation aikana aivojen tarkkaavuuden järjestelmät aktivoituvat eri tavoin.
- Aivojen psykologinen lepotila: Tämä järjestelmä aktivoituu silloin, kun mieli vaeltelee eikä ole keskittynyt ulkoiseen tehtävään tai ärsykkeeseen. Tällöin meillä on taipumusta havainnoida itseämme ja sosiaalisia tilanteita.
Joko luit bayesilaisesta inferenssistä ja siitä kuinka surkeita olemme arvioimaan prioreiden todennäköisyysjakaumaa suhteessa uuteen informaatioon(annamme anekdooteille suhtettoman painoarvon verrattuna tilastoihin). Tuo auttaa ymmärtämään miten tietoinen kokemuksemme rakennetaan.Olen nyt myös jo jonkin verran paremmin selaillut sitä Kahnemanin kirjaa ja näkisin, että järjestelmä 1 voidaan samaistaa hyvin liskoaivoihin ja järjestelmä 2 meemikoneeseen, vaikkei kirja otakkaan mitään kantaa siihen miten nuo järjestelmät voitaisiin suhteuttaa konkreettisten aivojen toimintoihin.
Mitä tulee tietoisen kokemuksen rakentamiseen niin aivothan on juuri tuollainen inferenssimasiina joka pyrkii inferoimaan aivojen saamasta aistidatasta tuon aistidatan aiheuttajan ja minimoimaan ennustusvirheen ja etäisyyden prioriin(elämänhistorian, kulttuurin jne. ehdollistamat odotukset) informaatioon. Ja tämä prosessi ei onnistu alhaalta ylös päin (laseklmat räjähtävät käsiin)vaan aivojen on ensin simuloitava ja ennustettava ja sitten verrataan tuota simuloitua ennustusta, eli tietosita kokemusta sisään tulevaan aistidataan ja katsotaan löytyykö ennustusvirheitä jonka jälkeen ennustetta korjataan tarpeen vaaatiessa.
Otetaan näköaistikokemus. Perinteisestihän ollaan ajateltu että tuo silmiinsaapuvan fotonin sisältämä energiaa muuttuu sähkökemialliseksi energiaksi joka edelleen kulkee ylöspäin(ensin tehdään geometrisiä inferenssejä viivoistaa ja kulmista, sit inferoidaan esim. kasvot )ja sit tuolla korkeimmalla tasolla näkökokemus kasataan ja represntoidaan havaintokokemuksena. Näinhä homma ei toimi sen enempää aivoilla kun tekoälylläkään vaan päinvastoin. ELi top-down. Ensin luodaan simulaatio eli ennustus tuolla korkeammalla tasolla perustuen aivojen aikaisemmin oppimaan ja tästä johdettuihin ennustuksiin ja tämä jälkeen tuota ennustusta verrataan saapuvaan aistidataan ja sikäli kun ennustusvirheitä löytyy tuota simnulaatiota eli ennustusta eli tietoista kokemusta korjataan tarpeen vaatiessa.
Ylhäältä alas kulkee aivoissa kymmenen kertaa enemmän yhteyksiä kuin alhaalta ylös. Se mitä alhaalta ja maailmasta meille tulee ovat juuri nämä ennustusvirheet.
Mikä on se ylin taso jonka ehdoilla tuo simulaatio rakennetaan ? Se taso joka luo meitä varten nuo abstrakteimmat mallit koskien itseämme ja maailmaa. Käsitteet, uskomukset, ennakkoluulot jne. Näkökokemuksemme on siis käsitteelisten abstraktioiden läpikotoisin maalaama.
Kelaa. Kun hengaat kotonasi tutussa ympäristössä jossa näköaisti ei välitä lainkaan ennustusvirheitä niin tuo havaintokokemuksesi kodin interiööristä on muodstettu kokonaan edeltävien prioreiden varassa muistoista ja aiemmista ehdollistumisista. Eli me todella olemme aivot luisessa astiassa. Tuo havaintokokemuksemme on päänsisäinen simulaatio joka on rakennettu kokonaan muistoista ja aivojen aikaisemmin oppimasta. Aivot eivät siis represntoi todellisuutta vaan simuloivat ja ennustavat, yrittäen minimoida prediction errorin ja etäisyyden prioreihin. Aivot on aika helvetin huikea masiina, eikö ole?
Mitä tapahtuu sitten esimerkiksi psykedeelisissä tai meditatiivissa tiloissa? Ne hiljentävät tuon korkeimman abstraktion tason eli tason joka pyörittää noita maailmaa ja itseämme koskevia uskomuksina, käsitteinä..jne. ilmeneviä malleja ja kun tämä taso hiljenee, tietoinen kokemus vapautuu näistä abstrakteista itseämme ja maailmaa rakentavista malleista ja kykenee näin kokemaan maailman ja itsen uudella tavalla. Mieli siirtyy pujottelmasta valmiita uria pitkin offpisteen koskemattomaan puuterilumeen jossa laskija voi löytää aivan uusia polkuja ja reittejä laskettavaksi.
Onks muuten tuo aivojen tilakonemallisi just tällainen top-down ennustava malli? Itel fiilis että ne vois olla yhteensopivat.
Jos jaksat niin kysäse muuten siltä copilotilta hänen näkemystään asiasta. Avainsanat top-down model, brain, prediction error, bayesian inference.