Tyhmiä kysymyksiä fysiikasta

[Varaktori]

Mikä kvanttimekaniikan tulkinta on oikea? Yksinkertainen ihminen esittää yksinkertaisen kysymyksen. Osaavatko palstan viisaat vastata?

[Stalker]

Mikä kvanttimekaniikan tulkinta on oikea? Yksinkertainen ihminen esittää yksinkertaisen kysymyksen. Osaavatko palstan viisaat vastata?

https://owlcation.com/stem/What-Are-Pop ... -Mechanics
Joku näistä tai joku muu.

[Q-S]

Mikä kvanttimekaniikan tulkinta on oikea? Yksinkertainen ihminen esittää yksinkertaisen kysymyksen. Osaavatko palstan viisaat vastata?

bogo.JPG (70.52 KiB) Katsottu 651 kertaa

[Varaktori]

Mikä kvanttimekaniikan tulkinta on oikea? Yksinkertainen ihminen esittää yksinkertaisen kysymyksen. Osaavatko palstan viisaat vastata?

bogo.JPG

Pitääkö tuosta vetää se johtopäätös, että monimaailmatulkinta on Q-S:n lemppari? Minun se ainakin on ja hyvässä porukassa olen Sean Carrollin ja monen muun kanssa.

[Eusa]

Mikä kvanttimekaniikan tulkinta on oikea? Yksinkertainen ihminen esittää yksinkertaisen kysymyksen. Osaavatko palstan viisaat vastata?

Oikea tulkinta on se, että aika-avaruuden korrelaatioita säilyttävä koherenssi ja niitä sekoittava dekoherenssi tuottavat tilastollisuuden, jossa ainehiukkasten eli kentän iällisten eksitaatioiden deltapiikit dominoivat.

Mittaus on eräs ainehiukkasten rakenne ja vaikuttaa osaltaan tilastollisuuteen ilman mystiikkaa. Reduktiotason kuvaukset eivät sitten ole enää tulkintaa vaan matematiikkaa. Se, että matematiikka ei muistuta arkikokemusta, ei kaipaa sekoilutulkinnallisuuksia havainnoinnista yms shaibaa.

[Q-S]

Mikä kvanttimekaniikan tulkinta on oikea? Yksinkertainen ihminen esittää yksinkertaisen kysymyksen. Osaavatko palstan viisaat vastata?

bogo.JPG

Pitääkö tuosta vetää se johtopäätös, että monimaailmatulkinta on Q-S:n lemppari? Minun se ainakin on ja hyvässä porukassa olen Sean Carrollin ja monen muun kanssa.

Ei välttämättä lemppari, koska on myös kvanttimystiikka-tulkinta, joka on hauskempi

https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_mysticism

Monimieli-tulkinta on kätevä sekin, koska on helppo esim. tarpeeksi päihtyneenä

https://en.wikipedia.org/wiki/Many-minds_interpretation

[Varaktori]

Monimieli-tulkinta on kätevä sekin, koska on helppo esim. tarpeeksi päihtyneenä

How I want a drink, alcoholic of course, after the heavy lectures involving quantum mechanics, and if the lectures were boring or tiring, then any odd thinking was on quartic equations again.

[Eusa]

Mikä kvanttimekaniikan tulkinta on oikea? Yksinkertainen ihminen esittää yksinkertaisen kysymyksen. Osaavatko palstan viisaat vastata?

bogo.JPG

Koitin lähettää sulle yksitysiviestiä, mutta olet näemmä kytkenyt toiminnon pois...

[JPI]

tyhmä kysymys tai ei:
de Broglie aallonpituus lambda = h/p = h/mv (epärelat.)
Mutta entäs jos hiukkanen, massaltaan m, on koostunut useammasta (n), joko löyhästi tai lujasti, toisiinsa sitoutuneesta esim. identtisetä hiukkasesta, joiden massa on m/n? Miten noiden yksittäisten hiukkasten suurempi de Broglie aallonpituus nh/mv "saa aikaan" niistä koostuvan kappaleen/hiukkasen pienemmän aallonpituuden, heh?

[Eusa]

tyhmä kysymys tai ei:
de Broglie aallonpituus lambda = h/p = h/mv (epärelat.)
Mutta entäs jos hiukkanen, massaltaan m, on koostunut useammasta (n), joko löyhästi tai lujasti, toisiinsa sitoutuneesta esim. identtisetä hiukkasesta, joiden massa on m/n? Miten noiden yksittäisten hiukkasten suurempi de Broglie aallonpituus nh/mv "saa aikaan" niistä koostuvan kappaleen/hiukkasen pienemmän aallonpituuden, heh?

De-broglien aallolla ei ole fysikaalista tulkintaa, se on matemaattinen rakenne, joka auttaa ymmärtämään kvanttimekaniikkaa eli tilastollisuutta abstraktin todennäköisyyden aaltofunktion kautta.

Esim. kaksoisrakokokeessa varjostimelle pääsee vain sitoutuneet hidut, eivät osahiukkaset, elleivät hajoa ennen rakoja. Raskaammilla möykyillä syntyy tiheämmät raidat. Kaksoisrakokokeen idea on käyttää monkromaattista valoa tai samanlaisia hiukkasia (sama liikemäärä), muuten kuvioa ei saada.

[JMe1]

Kaksoisrakokokeen idea on käyttää monkromaattista valoa tai samanlaisia hiukkasia (sama liikemäärä), muuten kuvioa ei saada.
--
Katos vaan. Olisin olettanut tämän olevan toisin. Valitaan kaksi valon taajuutta f1 ja f2. Kummatkin synnyttävät omanlaisensa interferenssikuvion.

Kun kuvat laitetaan päällekkäin, pitäisi tulla täsmälleen sama kuvio kuin jos taajuuksien f1 ja f2 fotoneja ammutaan yksitellen, vuorotellen.

Jos tämä koe feilaa, lupaan alkaa uskomaan kvanttimekaniikan outouksiin.

[Eusa]

Kaksoisrakokokeen idea on käyttää monkromaattista valoa tai samanlaisia hiukkasia (sama liikemäärä), muuten kuvioa ei saada.
--
Katos vaan. Olisin olettanut tämän olevan toisin. Valitaan kaksi valon taajuutta f1 ja f2. Kummatkin synnyttävät omanlaisensa interferenssikuvion.

Kun kuvat laitetaan päällekkäin, pitäisi tulla täsmälleen sama kuvio kuin jos taajuuksien f1 ja f2 fotoneja ammutaan yksitellen, vuorotellen.

Jos tämä koe feilaa, lupaan alkaa uskomaan kvanttimekaniikan outouksiin.

Tarkoitin toki peruskuviota. Totta kai sopivan vähillä hiukkaslajeilla voidaan saada sekoittunut interferenssikuvio.

[Q-S]

tyhmä kysymys tai ei:
de Broglie aallonpituus lambda = h/p = h/mv (epärelat.)
Mutta entäs jos hiukkanen, massaltaan m, on koostunut useammasta (n), joko löyhästi tai lujasti, toisiinsa sitoutuneesta esim. identtisetä hiukkasesta, joiden massa on m/n? Miten noiden yksittäisten hiukkasten suurempi de Broglie aallonpituus nh/mv "saa aikaan" niistä koostuvan kappaleen/hiukkasen pienemmän aallonpituuden, heh?

Hyvä kysymyshän tämä. λ on määritelmällisesti monihiukkas-systeemin kvanttimekaaninen ominaisuus.

Kun unohdetaan keskinäiset vuorovaikutukset, ja oletetaan, että ovat jäykässä hilassa, niin koko systeemin aaltofunktio on yksittäisen hiukkasen kaltainen (pl. normituskertoimet tms)

Ψ(x) ≈ exp(-ipx/ħ).

Momentumoperaattori P=-iħ (∂/∂x) poimii liikemäärän p. Ja tästä λ = h/p.

Eli siis de Broglie aallonpituus ei määräydy summaamalla osasysteeminen aallonpituuksia, vaan määritellään koko systeemin yhteisen aaltofunktion liikemäärästä. Näin asian näkisin.

[JPI]

Noinhan se QM:n matematiikan puolesta on kuten Q-S vastasi. Toisaalta juuri tuon hiukkasten toisiinsa sitoutumisen asteen, löysä tai vahva, pallomainen tai pitkulainen rakenne jne., merkityksettömyys silti tuntuu omituiselta. Luulisi, että jossain kulkee massa-, koko- muotoraja, jonka jälkeen yksi lambda ei olisikaan riittävä kappaleen aalto-ominaisuuden kuvaamiseen. Mutta eihän rajaa siirtymälle kvanttimekamiikasta klassiseen mekaniikkaankaan tunneta täysin, vaikkakin dekoherenssilla on siinä oleellinen merkitys.

[Eusa]

Noinhan se QM:n matematiikan puolesta on kuten Q-S vastasi. Toisaalta juuri tuon hiukkasten toisiinsa sitoutumisen asteen, löysä tai vahva, pallomainen tai pitkulainen rakenne jne., merkityksettömyys silti tuntuu omituiselta. Luulisi, että jossain kulkee massa-, koko- muotoraja, jonka jälkeen yksi lambda ei olisikaan riittävä kappaleen aalto-ominaisuuden kuvaamiseen. Mutta eihän rajaa siirtymälle kvanttimekamiikasta klassiseen mekaniikkaankaan tunneta täysin, vaikkakin dekoherenssilla on siinä oleellinen merkitys.

Voit ymmärtää ehkä asian sitä kautta, että kaksoisrakokokeessa interferenssikuvio tarkoittaa, että hiukkaset erkaantuvat yhteisestä liikemäärävektoristaan. Jos jotkin hidut syystä tai toisesta "väkisin" pysyvät saman vektorin noudattajina, eivät ne tietysti keskenään myöskään jakaudu tilastollisesti vahvistusraitoihin.