Tyhmiä kysymyksiä fysiikasta

[Stalker]

Osaako joku sanoa radio-aaltojen tai yleensäkin sm-säteilyn heikkenemisen riippuvuutta säteilyn taajuudesta merenpinnallisessa ilmakehässä.

Kysäisin GPT:ltä

SM-säteily, eli radiosäteily, heikkenee etenemismatkan kasvaessa ja se riippuu myös taajuudesta. Heikkeneminen taajuuden funktiona voidaan ilmaista kaavan kautta, joka on yleensä muotoa:
A(f) = A(f_0) - 10nlog10(f/f_0)
jossa A(f) on heikkeneminen taajuudella f, A(f_0) on heikkeneminen vertailutaajuudella f_0, n on säteilyn heikkenemiskerroin ja f/f_0 on suhde taajuuksien f ja f_0 välillä.
Ionosfäärin heijastus ja matalataajuisen säteilyn eteneminen maapallon ympäri liittyvät troposfääriin, joka on alin ilmakehän kerros. Troposfäärissä ilman tiheys ja kosteus vaihtelevat suuresti, mikä johtaa matalataajuisen säteilyn heikkenemiseen, kun se kulkee ilmakehän läpi. Matalataajuinen säteily heijastuu myös ionosfääristä, joka on ylemmällä ilmakehän kerroksessa.
Toisaalta korkeataajuinen säteily heikkenee enemmän ilmakehän vesihöyryn takia, joka aiheuttaa signaalin absorptiota. Tämä johtuu siitä, että veden molekyylit toimivat tehokkaasti antennina tietyillä taajuuksilla, jolloin ne imevät ja hajottavat säteilyä enemmän kuin ilman molekyylit.
Säteilyn heikkeneminen taajuuden funktiona on siis monimutkainen ilmiö, joka riippuu monista tekijöistä, kuten etäisyydestä, ilmakehän koostumuksesta, kosteudesta ja maastonmuodoista.

On se fiksu , samaa mieltähän minäkin

[Lyde19]

Keltä sillon kysyttiin kun ei ollut tekoälyä?

[Neutroni]

Keltä sillon kysyttiin kun ei ollut tekoälyä?

KVG. Googlelta kysytään vieläkin, jos halutaan vastaus kysymykseen eikä tekonokkelaa referenssiä sivuavista aiheista alkeisoppikirjoista, jonka toistamalla voi päteä idioottilaumassa, joka ei aiheesta mitään tiedä. Humpuukia tuollaiset "tekoälyt" ovat vielä.

https://www.everythingweather.com/atmos ... tion.shtml

[Lyde19]

99% kysymyksiin riittää vastaus joka on "referenssiä sivuavista aiheista alkeisoppikirjoista, jonka toistamalla voi päteä idioottilaumassa".

[Neutroni]

99% kysymyksiin riittää vastaus joka on "referenssiä sivuavista aiheista alkeisoppikirjoista, jonka toistamalla voi päteä idioottilaumassa".

Se on sitten joutavaa viihderoskaa. Jos vastausta tarvitsee johonkin muuhunkin kuin idioottilaumassa pätemiseen, se ei riitä. Esimerkiksi tässä selvästi kysyttiin absorptiospektriä, vaikka kysyjä ei osannut oikeaa teknistä termiä. "Tekoäly" ei tajunnut sitä ja vastasi tuollaisen yleisen plää-plää-vastauksen, niin kuin se tuntuu tekevän aina. Hyvä suoritus, en minä sitä sano enkä osaisi moista koodata, mutta hyödyllisyys on hyvin kyseenalainen.

No, voi se olla niinkin, että tuo julkinen puoli on vain hypen luomiseksi ja maksullinen versio vastaa siihen mihin kysytään.

[Eusa]

99% kysymyksiin riittää vastaus joka on "referenssiä sivuavista aiheista alkeisoppikirjoista, jonka toistamalla voi päteä idioottilaumassa".

Se on sitten joutavaa viihderoskaa. Jos vastausta tarvitsee johonkin muuhunkin kuin idioottilaumassa pätemiseen, se ei riitä. Esimerkiksi tässä selvästi kysyttiin absorptiospektriä, vaikka kysyjä ei osannut oikeaa teknistä termiä. "Tekoäly" ei tajunnut sitä ja vastasi tuollaisen yleisen plää-plää-vastauksen, niin kuin se tuntuu tekevän aina. Hyvä suoritus, en minä sitä sano enkä osaisi moista koodata, mutta hyödyllisyys on hyvin kyseenalainen.

No, voi se olla niinkin, että tuo julkinen puoli on vain hypen luomiseksi ja maksullinen versio vastaa siihen mihin kysytään.

Tässä ote maksulliseen GPT4:ään perustuvan chatin vastauksesta:

--
Ilmakehän kaasut, kuten typpi, happi ja vesihöyry, absorboivat ja hajottavat valoa, mikä johtaa siihen, että valo ei säily muuttumattomana kulkiessaan ilmakehän läpi [1]. Tämä prosessi jättää "sormenjälkiä" valon spektriin, mikä tarkoittaa, että eri aallonpituuksilla on erilaisia absorptio- ja hajotusominaisuuksia ilmakehässä.

Yksi merkittävä ilmiö on Rayleigh'n hajonta, jossa ilmakehän molekyylit hajottavat lyhytaaltoista valoa, kuten sinistä ja violetti sävyjä, tehokkaammin kuin pidempiä aallonpituuksia. Tämä hajonta aiheuttaa taivaan sinisen värin päiväsaikaan ja punertavan värin auringonlaskun aikaan [3].

Ilmakehän otsonikerros on erityisen tärkeä UV-säteilyn suodattamisessa. Otsoni absorboi suuren osan UV-säteilystä, erityisesti UV-C-säteilyn, joka on haitallista elämälle maapallolla. Tämä suodatusprosessi muuttaa auringonvalon spektriä ennen kuin se saavuttaa maanpinnan [2].

Myös pilvet, aerosolit ja ilmansaasteet vaikuttavat valon spektriin. Ne voivat heijastaa, hajottaa ja absorboida valoa, mikä muuttaa sen ominaisuuksia ja kokonaismäärää, joka pääsee maanpinnalle [2].

Yhteenvetona, ilmakehän kaasut ja muut ilmakehän komponentit muuttavat valon spektriä eri tavoin, mikä vaikuttaa siihen, miten valo etenee ilmakehän läpi ja millaisena se saapuu maanpinnalle.

References:
[1] Valonsäteen kohtaamat ilmiöt - FMI-SPACE - Ilmatieteen laitos https://space.fmi.fi/oppimateriaali/env ... lmiot.html
[2] Auringon säteily https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_s%C3%A4teily
[3] 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin https://www.mv.helsinki.fi/home/jetsu/htt/htt2.pdf

[Stalker]

Keltä sillon kysyttiin kun ei ollut tekoälyä?

Kysyin GPT:ltä

Ennen tekoälyn kehittämistä ihmisiä kysyttiin asioita, jotka nyt voidaan kysyä tekoälyltä. Esimerkiksi ennen tietokoneiden yleistymistä ihmisiltä kysyttiin monimutkaisia laskutoimituksia tai kielitaidon käännöksiä. Ennen kirjoitettua historiaa ihmiset kysyivät viisailta ja oppineilta henkilöiltä neuvoa ja vastauksia kysymyksiin, joita he eivät itse osanneet ratkaista.

Yleisesti ottaen ihmisten keskenään jakama tieto ja kokemus oli tärkeä tapa ratkaista ongelmia ja saada vastauksia kysymyksiin. Nykyään tekoäly on yksi väline lisää, joka auttaa meitä ratkaisemaan monenlaisia kysymyksiä ja ongelmia, mutta ihmisten välinen kommunikointi on edelleen tärkeä osa tiedon jakamista.

[Varaktori]

Silloin kun minä olin nuori, niin tietoa haettiin kirjoista.

[Vanha jäärä]

Silloin kun minä olin nuori, niin tietoa haettiin kirjoista.

Eikä homma ollut hätäisille. Kirjoja ja lehtiä tai ainakin kirjaston kortistoja piti selata, kun ei ollut tietokantoja, joista haluamaansa aiheeseen olisi päässut suoraan käsiksi. Jos kirjaa tai lehteä ei ollut lähikirjastoissa, niin piti kaukolainata, ja se kesti, läheltäkin päiviä, kauempaa viikkoja, vaikka ennen posti kuljetti yleensä nykyistä nopeammin.

[Stalker]

Ei tiennyt GPT, en tiedä minäkään

"En löytänyt tarkkaa tietoa siitä, käytetäänkö Suomen kenttätykistössä radio suuntima laitteita tuulen nopeuden ja suunnan selvittämiseen eri ilmakehän korkeuksissa ilmapallolla. Kuitenkin yleisesti ottaen, ilmapalloja voidaan käyttää tuulen nopeuden ja suunnan mittaamiseen eri korkeuksissa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi ennustamaan, mihin suuntaan tykistön ammukset lentävät, mikäli ammukset ovat riippuvaisia tuulen nopeudesta ja suunnasta.
On myös mahdollista, että Suomen kenttätykistö käyttää muita menetelmiä tuulen nopeuden ja suunnan mittaamiseen. Tarkemman tiedon saamiseksi kannattaa kysyä suoraan Suomen puolustusvoimilta."

Meikäpoika laitettiin intissä selvittämään, voisiko ilmapallon lentoa radiosuuntimalla selvittää tuulen suuntia ja nopeuksia, olisi ehkä ollut sotatantereelle mahdollinen tapa.
Piti matkustaa Hesaan ja mennä jonkun radioproffan puheille.
Ei selvinnyt ja näin jälkikäteen ajatellen olisihan se vaatinut useita suuntimia useasta paikasta ja monenlaista laskentaa, silloinhan ei ollut satelliittipaikannus synsteemeitä eikä tekoälyä.

edit: tuota ilmapallokikkaa varmaan käytettiinkin, mun piti vaan selvitellä halpaa, edullista, jokapojan keinoa.
Asiasta kun en mitään tiennyt, olisi ollut helppo selvitellä kyselemällä tekoälyltä

[Lyde19]

Luulisi nykyään selviävän laskemalla folioheliumpallo ilmaan ja mittaamalla automaattisesti esim vastatykistötutkalla.

[xXx]

Jos ensimmäisen pitää osua, niin GNSS ja IMU sensoreihin perustuva murkula matkaan.

[Varaktori]

Saako painovoiman avulla tehtyä taskulampun?

Graviton to Photon Conversion via Parametric Resonance:
https://arxiv.org/pdf/2205.08767.pdf

[Lyde19]

Silloin kun minä olin nuori, niin tietoa haettiin kirjoista.

Eikä homma ollut hätäisille. Kirjoja ja lehtiä tai ainakin kirjaston kortistoja piti selata, kun ei ollut tietokantoja, joista haluamaansa aiheeseen olisi päässut suoraan käsiksi. Jos kirjaa tai lehteä ei ollut lähikirjastoissa, niin piti kaukolainata, ja se kesti, läheltäkin päiviä, kauempaa viikkoja, vaikka ennen posti kuljetti yleensä nykyistä nopeammin.

Ja kirjastoista etälainattiin kirjoja joita ei ollut lähellä. Sitten odotettiin kuukausi että kirja tuli.

[Lyde19]

Silloin kun minä olin nuori, niin tietoa haettiin kirjoista.

Eikä homma ollut hätäisille. Kirjoja ja lehtiä tai ainakin kirjaston kortistoja piti selata, kun ei ollut tietokantoja, joista haluamaansa aiheeseen olisi päässut suoraan käsiksi. Jos kirjaa tai lehteä ei ollut lähikirjastoissa, niin piti kaukolainata, ja se kesti, läheltäkin päiviä, kauempaa viikkoja, vaikka ennen posti kuljetti yleensä nykyistä nopeammin.

Ja kirjastoista etälainattiin kirjoja joita ei ollut lähellä. Sitten odotettiin kuukausi että kirja tuli.