Tiedepalsta.fi

Varaktori kirjoitti: ↑26 Touko 2023, 21:36 Saako painovoiman avulla tehtyä taskulampun?

Graviton to Photon Conversion via Parametric Resonance:
https://arxiv.org/pdf/2205.08767.pdf

Lisätään panoksia. Onko tämä yksi askel sillä tiellä missä todetaan painovoiman olevan se perustavaa laatua oleva voima mistä kaikki muu on saanut alkunsa?

Löytyikö viides voima (heikko)?
Fermilab Finds Feeble Fifth Force (Maybe)

HS kirjoittaa

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009840343.html kirjoitti:Spirit on entinen Fazer Finland -vene, jossa on paljon pitempi vesilinja kuin Galianalla.
Mitä pitempi vesilinja on, sen nopeammin vene kulkee merellä.

En ymmärrä mitään purjehduksesta, siksiköhän en ymmärrä tätäkään. Onko siis niin, että saman kantavuuden omaavista veneistä se kulkee nopeammin millä on pitempi vesilinja? Ei kai pitempi ole aina nopeampi...

Yritetäänkö tällä sanoa, että vesi vastustaa vähemmän kapeaa paattia? Tietysti, käsittäähän sen, että jos venettä työnnettäisiin poikittain, niin vastus olis kovempi kuin pitkittäin.

Ainakin ilmassa pisaranmuoto ottaa vähiten vastaan, onko vedessä asiat toisin? Suuriin laivoihin on ainakin rakennettu ns. keulabulbbeja vastuksen pienentämiseksi ja ainakin kaskelotin pää on melko leviä peräpäähän verrattuna, nämä sotivat sujuvaa kapeaa muotoa vastaan. Keulabulbi ei taida olla kovinkaan vanha keksintö. https://fi.wikipedia.org/wiki/Bulbi Kauas on tultu Titanicin ajoista, siinä oli ihan pystysuora keula ilman bullistelua.

Joskus ihan oikeasti harmittaa, että merkittäviä väitteitä esitetään hirmu pitkässä artikkelissa, sen kummemmin perustelematta.

ROOSTER kirjoitti: ↑20 Syys 2023, 09:32 Joskus ihan oikeasti harmittaa, että merkittäviä väitteitä esitetään hirmu pitkässä artikkelissa, sen kummemmin perustelematta.

Harmittaa se lyhytkin perustelematon tokaisu - erityisesti esittäjänsä puolesta. Kun tiedonvaihdon kannaltahan tyhjillä heitoilla ei ole mitään merkitystä. Jäävät omaan arvoonsa.

ROOSTER kirjoitti: ↑20 Syys 2023, 09:32 HS kirjoittaa

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009840343.html kirjoitti:Spirit on entinen Fazer Finland -vene, jossa on paljon pitempi vesilinja kuin Galianalla.
Mitä pitempi vesilinja on, sen nopeammin vene kulkee merellä.

En ymmärrä mitään purjehduksesta, siksiköhän en ymmärrä tätäkään. Onko siis niin, että saman kantavuuden omaavista veneistä se kulkee nopeammin millä on pitempi vesilinja? Ei kai pitempi ole aina nopeampi...

Yritetäänkö tällä sanoa, että vesi vastustaa vähemmän kapeaa paattia? Tietysti, käsittäähän sen, että jos venettä työnnettäisiin poikittain, niin vastus olis kovempi kuin pitkittäin.

Ainakin ilmassa pisaranmuoto ottaa vähiten vastaan, onko vedessä asiat toisin? Suuriin laivoihin on ainakin rakennettu ns. keulabulbbeja vastuksen pienentämiseksi ja ainakin kaskelotin pää on melko leviä peräpäähän verrattuna, nämä sotivat sujuvaa kapeaa muotoa vastaan. Keulabulbi ei taida olla kovinkaan vanha keksintö. https://fi.wikipedia.org/wiki/Bulbi Kauas on tultu Titanicin ajoista, siinä oli ihan pystysuora keula ilman bullistelua.

Joskus ihan oikeasti harmittaa, että merkittäviä väitteitä esitetään hirmu pitkässä artikkelissa, sen kummemmin perustelematta.

Kyse lienee runkonopeudesta, joka määräytyy pääasiassa vesilinjan pituudesta, mutta siihen vaikuttaa myös veneen muut ominaisuudet:

Runkonopeus on veneen nopeus, jossa keula-aallon aallonpituus on yhtä suuri kuin veneen vesilinjan pituus. Kun vene lähtee liikkeelle sen muodostaman aallonpituus alkaa kasvaa samalla kun yleensä myös aallonkorkeus. Kun runkonopeus saavutetaan, vene näyttää jäävän suuren keula-aaltonsa taakse vangiksi. Teknisestä näkökulmasta saavutettaessa runkonopeus veneen keula- ja peräaaltojen vaihe-ero on yhtä kuin veneenpituus ja interferenssin vuoksi aallot vahvistavat toisiaan kasvattaen veden vastusta. .

Nopeuden kasvattaminen runkonopeudesta näkyy moottorin polttoaineen kulutuksen jyrkkänä epälineaarina kasvuna kunnes vene nousee liukuun. Liukuvan veneen vastus on pienempi ja polttoaineen kulutus kasvaa liu'ussa lineaarisesti nopeuden mukana. -- Pienen propulsiotehon vanhoissa purjelaivoissa ja soudettavissa kaleereissa ja pitkäveneissä veden vastuksen nopea kasvaminen lähestyttäessä runkonopeutta on luultavasti tuntunut ylittämättömältä ja siitä on tullut käytännön raja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runkonopeus


Yleisimmin käytössä olevista runkomuodoista ja venetyypeistä taloudellisin on niin kutsuttu meriläismallinen, suippoperäinen ja teräväkeulainen vene, jota ajetaan lähellä veneen runkonopeutta tai sitä alemmilla nopeuksilla. Veneen runkonopeus lasketaan kaavalla: veneen vesilinjan pituuden (pituus jalkoina) neliöjuuri kerrotaan luvulla 1,35. Näin esimerkiksi vene, jonka vesilinja on pituudeltaan 25 jalkaa, runkonopeus on 5 x 1,35 = 6,75 solmua.
https://kipparilehti.fi/polttoaineen-ku ... si-tuhlaa/

MooM kirjoitti: ↑20 Syys 2023, 10:45 Kyse lienee runkonopeudesta, joka määräytyy pääasiassa vesilinjan pituudesta, mutta siihen vaikuttaa myös veneen muut ominaisuudet:

Kuten arvelinkin, ei asia ollut niin yksinkertainen kuin annettiin ymmärtää. Luultavasti matematiikka ja geometria nopeusoptimoinnin takana ei ole niitä helpoimpia tässä.

Ehkä niitä kilpailuja tarvitaan juuri siksi, että erilaiset variaatiot osoittavat käytännössä ominaisuutensa.

Pannaanpa tähän ketjuun paremman puutteessa.
Lapsi kysyi Hesarissa tieteilijöiltä, voiko avaruudessa olla saippuakuplia. Hänelle vastattiin, että ei ja syynä paineettomuus.
Miksi ei voisi? Kyllä siellä ainakin ilmapallo säilyisi.
Ehkäpä saippuavesi haihtuisi niin, että pallo olisi mahdoton, mutta tämä paine. . .

Avaruuden tyhjiössä ei olisi ulkopuolista ilmanpaineen voimaa tukemassa saippuan pintajännitettä, joten saippuakupla puhkeaisi heti.

Mitenkäs täällä murheen laaksossa, kummassa on isompi paine pallon sisällä vai ulkona?

Wisti kirjoitti: ↑27 Loka 2023, 13:41 Pannaanpa tähän ketjuun paremman puutteessa.
Lapsi kysyi Hesarissa tieteilijöiltä, voiko avaruudessa olla saippuakuplia. Hänelle vastattiin, että ei ja syynä paineettomuus.
Miksi ei voisi? Kyllä siellä ainakin ilmapallo säilyisi.
Ehkäpä saippuavesi haihtuisi niin, että pallo olisi mahdoton, mutta tämä paine. . .

Onkohan koetta tehty tyhjössä, siellä kun ei ole sitä painetta.
Ehkä voisivat tehdä avaruuskävelyn , tämäkin asia selviäisi.

https://www.quora.com/How-does-a-soap-b ... les-in-ISS


Blowing soap bubbles in space is indeed possible, and it can lead to some fascinating and unexpected results due to the unique environment of microgravity. In a microgravity environment like the International Space Station (ISS), astronauts have conducted experiments with soap bubbles to study their behavior.
Here are a few key differences in how soap bubbles behave in space compared to on Earth:
Spherical Shape: In microgravity, soap bubbles tend to form nearly perfect spheres because there is no gravity pulling the liquid downward. On Earth, gravity causes the liquid in the bubble to sag and create a somewhat flattened bottom. This difference can make for aesthetically pleasing and scientifically interesting bubble shapes in space.
Longevity: Soap bubbles in space can last much longer than those on Earth. On Earth, bubbles tend to burst relatively quickly due to gravity and air currents, while in the ISS, they can persist for an extended period, allowing for more extensive observations.
Thin Film: The soap film in space is thinner and more uniform than on Earth, as gravity does not cause it to accumulate unevenly. This can provide a clearer view of the bubble's optical properties and interaction with light.
Flame Behavior: Soap bubbles can be used as a tool to study combustion behavior in microgravity. The flame can be enclosed within a soap bubble, and the absence of convection currents due to gravity allows for more controlled experiments related to combustion and heat transfer.
Overall, soap bubbles in space can offer a unique environment for scientific experiments and can provide valuable insights into fluid dynamics, optics, and combustion processes under the influence of microgravity. These experiments can help researchers better understand fundamental physical principles and have practical applications in areas like materials science and space technology development.

John Carter kirjoitti: ↑27 Loka 2023, 14:22 Avaruuden tyhjiössä ei olisi ulkopuolista ilmanpaineen voimaa tukemassa saippuan pintajännitettä, joten saippuakupla puhkeaisi heti.

Näin tietysti, jos maassa tehty saippuakupla viedään avaruuteen.
Mutta entäs jos paine-ero avaruuden ja kuplan sisäpuolen välillä olisi pintajännityksen kanssa tasapainossa, kuten maassakin?

Kokemuksesta tiedän, ettei saippuakuplat selviä kovin pitkään pakkasilmassa vaan jäätyvät rikki ja satavat sitten hiutaleina alas.
Mutta kuinkahan nopeasti ne avaruudessa jäätyvät.

Ehkä ne pitäisi avaruudessa tehdä nestemäiseen heliumiin sekoitetulla pakkasen kestävällä saippualla?

Wisti kirjoitti: ↑27 Loka 2023, 14:36 Mitenkäs täällä murheen laaksossa, kummassa on isompi paine pallon sisällä vai ulkona?

Kyllä se on monella kallon sisällä.

Wisti kirjoitti: ↑27 Loka 2023, 13:41 Pannaanpa tähän ketjuun paremman puutteessa.
Lapsi kysyi Hesarissa tieteilijöiltä, voiko avaruudessa olla saippuakuplia. Hänelle vastattiin, että ei ja syynä paineettomuus.
Miksi ei voisi? Kyllä siellä ainakin ilmapallo säilyisi.
Ehkäpä saippuavesi haihtuisi niin, että pallo olisi mahdoton, mutta tämä paine. . .

Lähellä 0bar painetta vesi haihtuu noin -40°C lämpötilassa.
Eipä taida saippuakuplat onnistua.

Hesarin selitys oli väärä. Jos lähes tyhjä suljettu ilmapallo vietäisiin avaruuteen, se pullistuisi kivasti, jos ilmaa olisi sopivasti.
Tutkija ehkä ajatteli ihmisen puhaltamaa kuplaa. Sen kohtalo olisi kova. Eikä pallo tietenkään voisi avaruudessa selvitä veden höyrystymisen takia vaikka sitä puhallettaisiin laitteella aluksen ulkopuolella

Wisti kirjoitti: ↑27 Loka 2023, 18:24 Hesarin selitys oli väärä.

Mikä siinä oli väärin?