Re: Tyhmiä kysymyksiä fysiikasta
Lähetetty: 19 Helmi 2023, 17:52
Mikä kvanttimekaniikan tulkinta on oikea? Yksinkertainen ihminen esittää yksinkertaisen kysymyksen. Osaavatko palstan viisaat vastata?
Pitääkö tuosta vetää se johtopäätös, että monimaailmatulkinta on Q-S:n lemppari? Minun se ainakin on ja hyvässä porukassa olen Sean Carrollin ja monen muun kanssa.
Oikea tulkinta on se, että aika-avaruuden korrelaatioita säilyttävä koherenssi ja niitä sekoittava dekoherenssi tuottavat tilastollisuuden, jossa ainehiukkasten eli kentän iällisten eksitaatioiden deltapiikit dominoivat.
Ei välttämättä lemppari, koska on myös kvanttimystiikka-tulkinta, joka on hauskempi
How I want a drink, alcoholic of course, after the heavy lectures involving quantum mechanics, and if the lectures were boring or tiring, then any odd thinking was on quartic equations again.
Koitin lähettää sulle yksitysiviestiä, mutta olet näemmä kytkenyt toiminnon pois...
De-broglien aallolla ei ole fysikaalista tulkintaa, se on matemaattinen rakenne, joka auttaa ymmärtämään kvanttimekaniikkaa eli tilastollisuutta abstraktin todennäköisyyden aaltofunktion kautta.JPI kirjoitti: ↑22 Helmi 2023, 02:33 tyhmä kysymys tai ei:
de Broglie aallonpituus lambda = h/p = h/mv (epärelat.)
Mutta entäs jos hiukkanen, massaltaan m, on koostunut useammasta (n), joko löyhästi tai lujasti, toisiinsa sitoutuneesta esim. identtisetä hiukkasesta, joiden massa on m/n? Miten noiden yksittäisten hiukkasten suurempi de Broglie aallonpituus nh/mv "saa aikaan" niistä koostuvan kappaleen/hiukkasen pienemmän aallonpituuden, heh?
Tarkoitin toki peruskuviota. Totta kai sopivan vähillä hiukkaslajeilla voidaan saada sekoittunut interferenssikuvio.JMe1 kirjoitti: ↑22 Helmi 2023, 09:36 Kaksoisrakokokeen idea on käyttää monkromaattista valoa tai samanlaisia hiukkasia (sama liikemäärä), muuten kuvioa ei saada.
--
Katos vaan. Olisin olettanut tämän olevan toisin. Valitaan kaksi valon taajuutta f1 ja f2. Kummatkin synnyttävät omanlaisensa interferenssikuvion.
Kun kuvat laitetaan päällekkäin, pitäisi tulla täsmälleen sama kuvio kuin jos taajuuksien f1 ja f2 fotoneja ammutaan yksitellen, vuorotellen.
Jos tämä koe feilaa, lupaan alkaa uskomaan kvanttimekaniikan outouksiin.
Hyvä kysymyshän tämä. λ on määritelmällisesti monihiukkas-systeemin kvanttimekaaninen ominaisuus.JPI kirjoitti: ↑22 Helmi 2023, 02:33 tyhmä kysymys tai ei:
de Broglie aallonpituus lambda = h/p = h/mv (epärelat.)
Mutta entäs jos hiukkanen, massaltaan m, on koostunut useammasta (n), joko löyhästi tai lujasti, toisiinsa sitoutuneesta esim. identtisetä hiukkasesta, joiden massa on m/n? Miten noiden yksittäisten hiukkasten suurempi de Broglie aallonpituus nh/mv "saa aikaan" niistä koostuvan kappaleen/hiukkasen pienemmän aallonpituuden, heh?
Voit ymmärtää ehkä asian sitä kautta, että kaksoisrakokokeessa interferenssikuvio tarkoittaa, että hiukkaset erkaantuvat yhteisestä liikemäärävektoristaan. Jos jotkin hidut syystä tai toisesta "väkisin" pysyvät saman vektorin noudattajina, eivät ne tietysti keskenään myöskään jakaudu tilastollisesti vahvistusraitoihin.JPI kirjoitti: ↑22 Helmi 2023, 23:04 Noinhan se QM:n matematiikan puolesta on kuten Q-S vastasi. Toisaalta juuri tuon hiukkasten toisiinsa sitoutumisen asteen, löysä tai vahva, pallomainen tai pitkulainen rakenne jne., merkityksettömyys silti tuntuu omituiselta. Luulisi, että jossain kulkee massa-, koko- muotoraja, jonka jälkeen yksi lambda ei olisikaan riittävä kappaleen aalto-ominaisuuden kuvaamiseen. Mutta eihän rajaa siirtymälle kvanttimekamiikasta klassiseen mekaniikkaankaan tunneta täysin, vaikkakin dekoherenssilla on siinä oleellinen merkitys.