The Nobel Prize in Physics 2022

[Eusa]

Fotonihan tapahtuu aineessa - mitään fotonia ei siirry tyhjön yli fotonina.

Esim. teoriassa alitaajuinen valo voi aiheuttaa valosähköisen ilmiön, jos interferenssi (kaksi tai useampi aalto, jotka kumoavat tai vahvistavat toisiaan) luo tarpeeksi energiaa yksittäiselle fotonille materiaalin pinnassa. Tämä tarkoittaa, että alitaajuiset valoaallot vaikuttavat yhdessä niin, että ne ylittävät tarvittavan energiakynnyksen elektronien irrottamiseksi aineesta.

Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?

[Tauko]

Fotonihan tapahtuu aineessa - mitään fotonia ei siirry tyhjön yli fotonina.

Esim. teoriassa alitaajuinen valo voi aiheuttaa valosähköisen ilmiön, jos interferenssi (kaksi tai useampi aalto, jotka kumoavat tai vahvistavat toisiaan) luo tarpeeksi energiaa yksittäiselle fotonille materiaalin pinnassa. Tämä tarkoittaa, että alitaajuiset valoaallot vaikuttavat yhdessä niin, että ne ylittävät tarvittavan energiakynnyksen elektronien irrottamiseksi aineesta.

Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?

Jos oikein ymmärrän tekstiäsi, niin sanot, että alienergiset fotonit/kvantit voisivat yhdistyä korkempienergiseksi kvantiksi.
En tiedä onko noin, kasvaako kvantin energia, vaiko vain valon intensiteetti.

[JMe1]

Mikä seisovan aallon tappaisi, jos ei esiinny mitään kitkan tapaista hävikkiä?
--

Näinhän se kait on. Löytyykö avaruudesta esimerkkiä aallosta jonka mitattu energia olisi sama jos mitataan heti tai vuorokauden kuluttua ?

Palaa mieleen se planeetan voimavektorin suunta joka ei ehkä osoitakaan pyörintäympyrän keskipisteeseen. Sehän viittaa jonkinlaiseen avaruuden kitkaan. Samoin hypoteesi että kaksi saman tähden planeettaa kiertyvät hiljalleen samaan ratatasoon.

[Eusa]

Mikä seisovan aallon tappaisi, jos ei esiinny mitään kitkan tapaista hävikkiä?
--

Näinhän se kait on. Löytyykö avaruudesta esimerkkiä aallosta jonka mitattu energia olisi sama jos mitataan heti tai vuorokauden kuluttua ?

Palaa mieleen se planeetan voimavektorin suunta joka ei ehkä osoitakaan pyörintäympyrän keskipisteeseen. Sehän viittaa jonkinlaiseen avaruuden kitkaan. Samoin hypoteesi että kaksi saman tähden planeettaa kiertyvät hiljalleen samaan ratatasoon.

Kaksoisrakokoe ja gravitomagnetismi painivat pikkaisen eri sarjoissa.

[Eusa]

Fotonihan tapahtuu aineessa - mitään fotonia ei siirry tyhjön yli fotonina.

Esim. teoriassa alitaajuinen valo voi aiheuttaa valosähköisen ilmiön, jos interferenssi (kaksi tai useampi aalto, jotka kumoavat tai vahvistavat toisiaan) luo tarpeeksi energiaa yksittäiselle fotonille materiaalin pinnassa. Tämä tarkoittaa, että alitaajuiset valoaallot vaikuttavat yhdessä niin, että ne ylittävät tarvittavan energiakynnyksen elektronien irrottamiseksi aineesta.

Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?

Jos oikein ymmärrän tekstiäsi, niin sanot, että alienergiset fotonit/kvantit voisivat yhdistyä korkempienergiseksi kvantiksi.
En tiedä onko noin, kasvaako kvantin energia, vaiko vain valon intensiteetti.

Ilmiön saa osutettua järjestelyasetelmalla laserein - interferenssin sammuttavuudet ja vahvistavuudet tuottavat alkuperäisiä taajuuksia suurempia interferenssitaajuuksia sopivin jaksoin. Tällainen vastaava interferointi itsessään mahdollistaa toistuvuudellaan mm. ainerakenteiden ilmiöitä.

[Tauko]

Fotonihan tapahtuu aineessa - mitään fotonia ei siirry tyhjön yli fotonina.

Esim. teoriassa alitaajuinen valo voi aiheuttaa valosähköisen ilmiön, jos interferenssi (kaksi tai useampi aalto, jotka kumoavat tai vahvistavat toisiaan) luo tarpeeksi energiaa yksittäiselle fotonille materiaalin pinnassa. Tämä tarkoittaa, että alitaajuiset valoaallot vaikuttavat yhdessä niin, että ne ylittävät tarvittavan energiakynnyksen elektronien irrottamiseksi aineesta.

Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?

Jos oikein ymmärrän tekstiäsi, niin sanot, että alienergiset fotonit/kvantit voisivat yhdistyä korkempienergiseksi kvantiksi.
En tiedä onko noin, kasvaako kvantin energia, vaiko vain valon intensiteetti.

Ilmiön saa osutettua järjestelyasetelmalla laserein - interferenssin sammuttavuudet ja vahvistavuudet tuottavat alkuperäisiä taajuuksia suurempia interferenssitaajuuksia sopivin jaksoin. Tällainen vastaava interferointi itsessään mahdollistaa toistuvuudellaan mm. ainerakenteiden ilmiöitä.

Laserein toteutettu interferessi ei kai kuitenkaan tuota suurempi energisiä fotoneja. Jos se alienergia kuitenkin irrottaa atomista elektroneja niin syy lienee säteilyn intensiteetti ja sen aiheuttamat häiriöt atomissa, eikä fotonin suurempi energia.

[Eusa]

Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?

Jos oikein ymmärrän tekstiäsi, niin sanot, että alienergiset fotonit/kvantit voisivat yhdistyä korkempienergiseksi kvantiksi.
En tiedä onko noin, kasvaako kvantin energia, vaiko vain valon intensiteetti.

Ilmiön saa osutettua järjestelyasetelmalla laserein - interferenssin sammuttavuudet ja vahvistavuudet tuottavat alkuperäisiä taajuuksia suurempia interferenssitaajuuksia sopivin jaksoin. Tällainen vastaava interferointi itsessään mahdollistaa toistuvuudellaan mm. ainerakenteiden ilmiöitä.

Laserein toteutettu interferessi ei kai kuitenkaan tuota suurempi energisiä fotoneja. Jos se alienergia kuitenkin irrottaa atomista elektroneja niin syy lienee säteilyn intensiteetti ja sen aiheuttamat häiriöt atomissa, eikä fotonin suurempi energia.

Intensiteettiä saa nostaa rajatta, mutta valosähköistä ilmiötä ei tapahdu, jos valon taajuus on liian vähäinen.

Interferenssinä taajuuden kohoaminen on spontaanisti yhtä harvinainen kuin neutriinon havaitseminen, koska myös polarisaatio-ajoituksen on suosittava taajuusmodulaatiota. Helposti voi nähdä, etteivät erikätiset helisiteetit löydä fouriersekoittunutta aaltoa, joka voisi lyhentyneellä aallonpituudella kohdistua aaltopakettienergiana elektronia irroittaen.

Muistaakseni ainoat onnistuneet kokeet oli tehty kahdella hyvin lyhyellä vaihe-eroisella pulssilla, jotka saatiin sekoittumaan yhteiseen polarisaatioon puoliläpäisevällä peilillä. Jatkuvatehoisin laserein ei tainnut onnistua, mutta intensiteettivaimentuva häntäverho tms tuotti toimivaa interferenssiä. Pitäisi koittaa löytää noita papereita...

[Tauko]

Helposti voi nähdä, etteivät erikätiset helisiteetit löydä fouriersekoittunutta aaltoa, joka voisi lyhentyneellä aallonpituudella kohdistua aaltopakettienergiana elektronia irroittaen.

Onko luonnon tuottamat aallot erikseen mitattavia Fourier komponenttiaaltoja?
Vaiko aalto Fourier-matematiikan approksimaatio?

[JMe1]

Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?
--
No sellainen havainto että netistä löytyvissä interferenssikuvissa valon väri säilyy samana kaikissa interferenssin kohdissa. Eikös tämä ehdota että fotonin energia säilyy aina samana ja aaltokuvio toimii vain ohjurina.

[Eusa]

Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?
--
No sellainen havainto että netistä löytyvissä interferenssikuvissa valon väri säilyy samana kaikissa interferenssin kohdissa. Eikös tämä ehdota että fotonin energia säilyy aina samana ja aaltokuvio toimii vain ohjurina.

Kuten sanoin, taajuusmodulaatio interferenssissä on hyvin harvinainen ja kaksoisrakokokeen monokromaattisilla lasereilla poissuljettua.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Two-photon_physics

Kyseessä on käytännössä vastaava kuin valon itseisvuorovaikutuksessa muodostuva aineellistuminen.

[JMe1]

Syy on se että aallot ja fotoni etenisivät molemmat nopeudella c, toisesta raosta tulleet aallot eivät koskaan saavuttaisi fotonia ja näin ne eivät voisi taivuttaa sen rataa.
--
No, periaatteessa idea voisi edelleenkin toimia jos lähtöpisteestä rakoihin olisi erisuuret matkat ja fotoni sattuisi valitsemaan sen pidemmän reitin. Tämä tietysti näkyisi siten että jos fotonisuihku ohjataan kohti lyhyempää reittiä, interferenssiä ei juurikaan ilmenisi.

Alkaa vaan tuntumaan siltä että nuo fotonin aiheuttamat spekulatiiviset etenemisväreilyt voisivat aivan hyvin liikkua ylivalonnopeudella, sattuu vaan olemaan niin että kaksoisrakokoe on ainoa jossa niiden toiminta tulee esiin.

Niiden nopeuden voisi arvioida pidentämällä toisen raon etenemisreitin matkaa rajalle jossa interferenssi loppuu.

Eikös se kuitenkin ollut niin että kattonopeus c oli sovittu, kun luonnossa ei oltu havaittu mitään nopeampaa.

[Q-S]

Syy on se että aallot ja fotoni etenisivät molemmat nopeudella c, toisesta raosta tulleet aallot eivät koskaan saavuttaisi fotonia ja näin ne eivät voisi taivuttaa sen rataa.
--
No, periaatteessa idea voisi edelleenkin toimia jos lähtöpisteestä rakoihin olisi erisuuret matkat ja fotoni sattuisi valitsemaan sen pidemmän reitin. Tämä tietysti näkyisi siten että jos fotonisuihku ohjataan kohti lyhyempää reittiä, interferenssiä ei juurikaan ilmenisi.

Alkaa vaan tuntumaan siltä että nuo fotonin aiheuttamat spekulatiiviset etenemisväreilyt voisivat aivan hyvin liikkua ylivalonnopeudella, sattuu vaan olemaan niin että kaksoisrakokoe on ainoa jossa niiden toiminta tulee esiin.

Niiden nopeuden voisi arvioida pidentämällä toisen raon etenemisreitin matkaa rajalle jossa interferenssi loppuu.

Eikös se kuitenkin ollut niin että kattonopeus c oli sovittu, kun luonnossa ei oltu havaittu mitään nopeampaa.

Mainitsin aiemmin, että pilottiaalto sisältää perinteisen kvanttimekaniikan aaltofunktion, joka fotonin tapauksessa etenee toki valonnopeudella.

Pilottiaalto-formalismissa on erikoisuus, jossa aalto "kuljettaa klassiseksi tulkittavaa hiukkasta", mutta on huomattava, että hiukkanen ei takaisinkytkeydy aaltoon. Eli siis pilottiaallon vaikutus on yksisuuntainen, jos sen niin haluaa ilmaista. Tässä mielessä monesti esillä olevat nestepisara-analogiat eivät täysin toimi.

Formalismi on sama vanha kvanttimekaniikka, joka on muotoiltu matematiikaltaan eri tavalla.

[Eusa]

Syy on se että aallot ja fotoni etenisivät molemmat nopeudella c, toisesta raosta tulleet aallot eivät koskaan saavuttaisi fotonia ja näin ne eivät voisi taivuttaa sen rataa.
--
No, periaatteessa idea voisi edelleenkin toimia jos lähtöpisteestä rakoihin olisi erisuuret matkat ja fotoni sattuisi valitsemaan sen pidemmän reitin. Tämä tietysti näkyisi siten että jos fotonisuihku ohjataan kohti lyhyempää reittiä, interferenssiä ei juurikaan ilmenisi.

Alkaa vaan tuntumaan siltä että nuo fotonin aiheuttamat spekulatiiviset etenemisväreilyt voisivat aivan hyvin liikkua ylivalonnopeudella, sattuu vaan olemaan niin että kaksoisrakokoe on ainoa jossa niiden toiminta tulee esiin.

Niiden nopeuden voisi arvioida pidentämällä toisen raon etenemisreitin matkaa rajalle jossa interferenssi loppuu.

Eikös se kuitenkin ollut niin että kattonopeus c oli sovittu, kun luonnossa ei oltu havaittu mitään nopeampaa.

Kattonopeus c on sovittu siksi, että on havaittu valon ja kaiken kausaalisen tiedon signaalin etenevän tasavauhtia tasalaatuisessa ympäristössä. Tasalaatuisimmaksi ja hidastamattomimmaksi on havaittu tyhjötila, joten siihen se on määritelty vauhdiksi c. Aika-avaruusotoksista tunnistetaan paras tyhjö ja siellä etenevä valo toimii mittausten perusteena. Mittaajan oma nopeus suhteessa mitattaviin joustaa sitten niin, että mitat kutistuvat nopeuden suunnassa.

[JMe1]

hiukkanen ei takaisinkytkeydy aaltoon
--
Ihmetyttää mistä matematiikka sitten on saanut synnytettyä reitit jotka muistuttavat vedessä muodostuvaa interferenssiaallokkoa. Toistan - minusta se vaatii johonkin värähtelevän komponentin.

[Eusa]

hiukkanen ei takaisinkytkeydy aaltoon
--
Ihmetyttää mistä matematiikka sitten on saanut synnytettyä reitit jotka muistuttavat vedessä muodostuvaa interferenssiaallokkoa. Toistan - minusta se vaatii johonkin värähtelevän komponentin.

Idea on, että kaikkien aaltolähteiden välillä on jatkuvaa signaalia, ikään kuin kantoaaltoa, johon lähetetty hiukkanen moduloituu "ohjaukseen".