Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?Eusa kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 08:31 Fotonihan tapahtuu aineessa - mitään fotonia ei siirry tyhjön yli fotonina.
Esim. teoriassa alitaajuinen valo voi aiheuttaa valosähköisen ilmiön, jos interferenssi (kaksi tai useampi aalto, jotka kumoavat tai vahvistavat toisiaan) luo tarpeeksi energiaa yksittäiselle fotonille materiaalin pinnassa. Tämä tarkoittaa, että alitaajuiset valoaallot vaikuttavat yhdessä niin, että ne ylittävät tarvittavan energiakynnyksen elektronien irrottamiseksi aineesta.
The Nobel Prize in Physics 2022
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Jos oikein ymmärrän tekstiäsi, niin sanot, että alienergiset fotonit/kvantit voisivat yhdistyä korkempienergiseksi kvantiksi.Eusa kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 21:15Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?Eusa kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 08:31 Fotonihan tapahtuu aineessa - mitään fotonia ei siirry tyhjön yli fotonina.
Esim. teoriassa alitaajuinen valo voi aiheuttaa valosähköisen ilmiön, jos interferenssi (kaksi tai useampi aalto, jotka kumoavat tai vahvistavat toisiaan) luo tarpeeksi energiaa yksittäiselle fotonille materiaalin pinnassa. Tämä tarkoittaa, että alitaajuiset valoaallot vaikuttavat yhdessä niin, että ne ylittävät tarvittavan energiakynnyksen elektronien irrottamiseksi aineesta.
En tiedä onko noin, kasvaako kvantin energia, vaiko vain valon intensiteetti.
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Mikä seisovan aallon tappaisi, jos ei esiinny mitään kitkan tapaista hävikkiä?
--
Näinhän se kait on. Löytyykö avaruudesta esimerkkiä aallosta jonka mitattu energia olisi sama jos mitataan heti tai vuorokauden kuluttua ?
Palaa mieleen se planeetan voimavektorin suunta joka ei ehkä osoitakaan pyörintäympyrän keskipisteeseen. Sehän viittaa jonkinlaiseen avaruuden kitkaan. Samoin hypoteesi että kaksi saman tähden planeettaa kiertyvät hiljalleen samaan ratatasoon.
--
Näinhän se kait on. Löytyykö avaruudesta esimerkkiä aallosta jonka mitattu energia olisi sama jos mitataan heti tai vuorokauden kuluttua ?
Palaa mieleen se planeetan voimavektorin suunta joka ei ehkä osoitakaan pyörintäympyrän keskipisteeseen. Sehän viittaa jonkinlaiseen avaruuden kitkaan. Samoin hypoteesi että kaksi saman tähden planeettaa kiertyvät hiljalleen samaan ratatasoon.
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Kaksoisrakokoe ja gravitomagnetismi painivat pikkaisen eri sarjoissa.JMe1 kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 21:56 Mikä seisovan aallon tappaisi, jos ei esiinny mitään kitkan tapaista hävikkiä?
--
Näinhän se kait on. Löytyykö avaruudesta esimerkkiä aallosta jonka mitattu energia olisi sama jos mitataan heti tai vuorokauden kuluttua ?
Palaa mieleen se planeetan voimavektorin suunta joka ei ehkä osoitakaan pyörintäympyrän keskipisteeseen. Sehän viittaa jonkinlaiseen avaruuden kitkaan. Samoin hypoteesi että kaksi saman tähden planeettaa kiertyvät hiljalleen samaan ratatasoon.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Ilmiön saa osutettua järjestelyasetelmalla laserein - interferenssin sammuttavuudet ja vahvistavuudet tuottavat alkuperäisiä taajuuksia suurempia interferenssitaajuuksia sopivin jaksoin. Tällainen vastaava interferointi itsessään mahdollistaa toistuvuudellaan mm. ainerakenteiden ilmiöitä.Tauko kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 21:42Jos oikein ymmärrän tekstiäsi, niin sanot, että alienergiset fotonit/kvantit voisivat yhdistyä korkempienergiseksi kvantiksi.Eusa kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 21:15Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?Eusa kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 08:31 Fotonihan tapahtuu aineessa - mitään fotonia ei siirry tyhjön yli fotonina.
Esim. teoriassa alitaajuinen valo voi aiheuttaa valosähköisen ilmiön, jos interferenssi (kaksi tai useampi aalto, jotka kumoavat tai vahvistavat toisiaan) luo tarpeeksi energiaa yksittäiselle fotonille materiaalin pinnassa. Tämä tarkoittaa, että alitaajuiset valoaallot vaikuttavat yhdessä niin, että ne ylittävät tarvittavan energiakynnyksen elektronien irrottamiseksi aineesta.
En tiedä onko noin, kasvaako kvantin energia, vaiko vain valon intensiteetti.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Laserein toteutettu interferessi ei kai kuitenkaan tuota suurempi energisiä fotoneja. Jos se alienergia kuitenkin irrottaa atomista elektroneja niin syy lienee säteilyn intensiteetti ja sen aiheuttamat häiriöt atomissa, eikä fotonin suurempi energia.Eusa kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 22:25Ilmiön saa osutettua järjestelyasetelmalla laserein - interferenssin sammuttavuudet ja vahvistavuudet tuottavat alkuperäisiä taajuuksia suurempia interferenssitaajuuksia sopivin jaksoin. Tällainen vastaava interferointi itsessään mahdollistaa toistuvuudellaan mm. ainerakenteiden ilmiöitä.Tauko kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 21:42Jos oikein ymmärrän tekstiäsi, niin sanot, että alienergiset fotonit/kvantit voisivat yhdistyä korkempienergiseksi kvantiksi.Eusa kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 21:15Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?Eusa kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 08:31 Fotonihan tapahtuu aineessa - mitään fotonia ei siirry tyhjön yli fotonina.
Esim. teoriassa alitaajuinen valo voi aiheuttaa valosähköisen ilmiön, jos interferenssi (kaksi tai useampi aalto, jotka kumoavat tai vahvistavat toisiaan) luo tarpeeksi energiaa yksittäiselle fotonille materiaalin pinnassa. Tämä tarkoittaa, että alitaajuiset valoaallot vaikuttavat yhdessä niin, että ne ylittävät tarvittavan energiakynnyksen elektronien irrottamiseksi aineesta.
En tiedä onko noin, kasvaako kvantin energia, vaiko vain valon intensiteetti.
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Intensiteettiä saa nostaa rajatta, mutta valosähköistä ilmiötä ei tapahdu, jos valon taajuus on liian vähäinen.Tauko kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 23:20Laserein toteutettu interferessi ei kai kuitenkaan tuota suurempi energisiä fotoneja. Jos se alienergia kuitenkin irrottaa atomista elektroneja niin syy lienee säteilyn intensiteetti ja sen aiheuttamat häiriöt atomissa, eikä fotonin suurempi energia.Eusa kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 22:25Ilmiön saa osutettua järjestelyasetelmalla laserein - interferenssin sammuttavuudet ja vahvistavuudet tuottavat alkuperäisiä taajuuksia suurempia interferenssitaajuuksia sopivin jaksoin. Tällainen vastaava interferointi itsessään mahdollistaa toistuvuudellaan mm. ainerakenteiden ilmiöitä.
Interferenssinä taajuuden kohoaminen on spontaanisti yhtä harvinainen kuin neutriinon havaitseminen, koska myös polarisaatio-ajoituksen on suosittava taajuusmodulaatiota. Helposti voi nähdä, etteivät erikätiset helisiteetit löydä fouriersekoittunutta aaltoa, joka voisi lyhentyneellä aallonpituudella kohdistua aaltopakettienergiana elektronia irroittaen.
Muistaakseni ainoat onnistuneet kokeet oli tehty kahdella hyvin lyhyellä vaihe-eroisella pulssilla, jotka saatiin sekoittumaan yhteiseen polarisaatioon puoliläpäisevällä peilillä. Jatkuvatehoisin laserein ei tainnut onnistua, mutta intensiteettivaimentuva häntäverho tms tuotti toimivaa interferenssiä. Pitäisi koittaa löytää noita papereita...
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Onko luonnon tuottamat aallot erikseen mitattavia Fourier komponenttiaaltoja?
Vaiko aalto Fourier-matematiikan approksimaatio?
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?
--
No sellainen havainto että netistä löytyvissä interferenssikuvissa valon väri säilyy samana kaikissa interferenssin kohdissa. Eikös tämä ehdota että fotonin energia säilyy aina samana ja aaltokuvio toimii vain ohjurina.
--
No sellainen havainto että netistä löytyvissä interferenssikuvissa valon väri säilyy samana kaikissa interferenssin kohdissa. Eikös tämä ehdota että fotonin energia säilyy aina samana ja aaltokuvio toimii vain ohjurina.
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Kuten sanoin, taajuusmodulaatio interferenssissä on hyvin harvinainen ja kaksoisrakokokeen monokromaattisilla lasereilla poissuljettua.JMe1 kirjoitti: ↑15 Huhti 2023, 09:35 Löytyykö tästä muita ajatuksia vai onko konsensus, että näinhän se on?
--
No sellainen havainto että netistä löytyvissä interferenssikuvissa valon väri säilyy samana kaikissa interferenssin kohdissa. Eikös tämä ehdota että fotonin energia säilyy aina samana ja aaltokuvio toimii vain ohjurina.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Two-photon_physics
Kyseessä on käytännössä vastaava kuin valon itseisvuorovaikutuksessa muodostuva aineellistuminen.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Alkaa vaan tuntumaan siltä että nuo fotonin aiheuttamat spekulatiiviset etenemisväreilyt voisivat aivan hyvin liikkua ylivalonnopeudella, sattuu vaan olemaan niin että kaksoisrakokoe on ainoa jossa niiden toiminta tulee esiin.JMe1 kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 07:53 Syy on se että aallot ja fotoni etenisivät molemmat nopeudella c, toisesta raosta tulleet aallot eivät koskaan saavuttaisi fotonia ja näin ne eivät voisi taivuttaa sen rataa.
--
No, periaatteessa idea voisi edelleenkin toimia jos lähtöpisteestä rakoihin olisi erisuuret matkat ja fotoni sattuisi valitsemaan sen pidemmän reitin. Tämä tietysti näkyisi siten että jos fotonisuihku ohjataan kohti lyhyempää reittiä, interferenssiä ei juurikaan ilmenisi.
Niiden nopeuden voisi arvioida pidentämällä toisen raon etenemisreitin matkaa rajalle jossa interferenssi loppuu.
Eikös se kuitenkin ollut niin että kattonopeus c oli sovittu, kun luonnossa ei oltu havaittu mitään nopeampaa.
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Mainitsin aiemmin, että pilottiaalto sisältää perinteisen kvanttimekaniikan aaltofunktion, joka fotonin tapauksessa etenee toki valonnopeudella.JMe1 kirjoitti: ↑15 Huhti 2023, 17:20Alkaa vaan tuntumaan siltä että nuo fotonin aiheuttamat spekulatiiviset etenemisväreilyt voisivat aivan hyvin liikkua ylivalonnopeudella, sattuu vaan olemaan niin että kaksoisrakokoe on ainoa jossa niiden toiminta tulee esiin.JMe1 kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 07:53 Syy on se että aallot ja fotoni etenisivät molemmat nopeudella c, toisesta raosta tulleet aallot eivät koskaan saavuttaisi fotonia ja näin ne eivät voisi taivuttaa sen rataa.
--
No, periaatteessa idea voisi edelleenkin toimia jos lähtöpisteestä rakoihin olisi erisuuret matkat ja fotoni sattuisi valitsemaan sen pidemmän reitin. Tämä tietysti näkyisi siten että jos fotonisuihku ohjataan kohti lyhyempää reittiä, interferenssiä ei juurikaan ilmenisi.
Niiden nopeuden voisi arvioida pidentämällä toisen raon etenemisreitin matkaa rajalle jossa interferenssi loppuu.
Eikös se kuitenkin ollut niin että kattonopeus c oli sovittu, kun luonnossa ei oltu havaittu mitään nopeampaa.
Pilottiaalto-formalismissa on erikoisuus, jossa aalto "kuljettaa klassiseksi tulkittavaa hiukkasta", mutta on huomattava, että hiukkanen ei takaisinkytkeydy aaltoon. Eli siis pilottiaallon vaikutus on yksisuuntainen, jos sen niin haluaa ilmaista. Tässä mielessä monesti esillä olevat nestepisara-analogiat eivät täysin toimi.
Formalismi on sama vanha kvanttimekaniikka, joka on muotoiltu matematiikaltaan eri tavalla.
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Kattonopeus c on sovittu siksi, että on havaittu valon ja kaiken kausaalisen tiedon signaalin etenevän tasavauhtia tasalaatuisessa ympäristössä. Tasalaatuisimmaksi ja hidastamattomimmaksi on havaittu tyhjötila, joten siihen se on määritelty vauhdiksi c. Aika-avaruusotoksista tunnistetaan paras tyhjö ja siellä etenevä valo toimii mittausten perusteena. Mittaajan oma nopeus suhteessa mitattaviin joustaa sitten niin, että mitat kutistuvat nopeuden suunnassa.JMe1 kirjoitti: ↑15 Huhti 2023, 17:20Alkaa vaan tuntumaan siltä että nuo fotonin aiheuttamat spekulatiiviset etenemisväreilyt voisivat aivan hyvin liikkua ylivalonnopeudella, sattuu vaan olemaan niin että kaksoisrakokoe on ainoa jossa niiden toiminta tulee esiin.JMe1 kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 07:53 Syy on se että aallot ja fotoni etenisivät molemmat nopeudella c, toisesta raosta tulleet aallot eivät koskaan saavuttaisi fotonia ja näin ne eivät voisi taivuttaa sen rataa.
--
No, periaatteessa idea voisi edelleenkin toimia jos lähtöpisteestä rakoihin olisi erisuuret matkat ja fotoni sattuisi valitsemaan sen pidemmän reitin. Tämä tietysti näkyisi siten että jos fotonisuihku ohjataan kohti lyhyempää reittiä, interferenssiä ei juurikaan ilmenisi.
Niiden nopeuden voisi arvioida pidentämällä toisen raon etenemisreitin matkaa rajalle jossa interferenssi loppuu.
Eikös se kuitenkin ollut niin että kattonopeus c oli sovittu, kun luonnossa ei oltu havaittu mitään nopeampaa.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
hiukkanen ei takaisinkytkeydy aaltoon
--
Ihmetyttää mistä matematiikka sitten on saanut synnytettyä reitit jotka muistuttavat vedessä muodostuvaa interferenssiaallokkoa. Toistan - minusta se vaatii johonkin värähtelevän komponentin.
--
Ihmetyttää mistä matematiikka sitten on saanut synnytettyä reitit jotka muistuttavat vedessä muodostuvaa interferenssiaallokkoa. Toistan - minusta se vaatii johonkin värähtelevän komponentin.
Re: The Nobel Prize in Physics 2022
Idea on, että kaikkien aaltolähteiden välillä on jatkuvaa signaalia, ikään kuin kantoaaltoa, johon lähetetty hiukkanen moduloituu "ohjaukseen".
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹