Esko Valtaojan puheista

[KultaKikkare]

Eikö mustan aukon gravitaation pitäisi olla niin suuri ettei siellä ole kuin hiukkasmössöä, ei siis mitään rakenteita, saati sisäisiä mustia aukkoja?

Ei tuon ekan videon mukaan. Mustan aukon koko olisi pikkasen suurempi kuin havaittava universumi tällä hetkellä, ja väittävät vielä että matematiikka tukee parhaiten tota mallia.

Minusta tuo on vahvasti ristiriidassa mustan aukon gravitaation kanssa. Meidän lähiavaruudessa on valtavia tiheyseroja massassa ja suuria massattomia alueita. Mustan aukon idean mukaan niiden pitäisi olla yhdessä kasassa, eikä syteemi voisi laajeta, eikä planeetat kiertää ympyrää. Vain yksi liikesuunta kohti massakeskittymää olisi mahdollinen, hieman kuin maan vetovoima.

Niin mutta kun se massakeskittymä on koko universumi, kaiken täällä olevan massan summa. Me olemme massakeskittymän sisällä ja massakeskittymä on tarpeeksi harva ettemme repeä riekaleiksi, lähimainkaan. Tai toisin sanoen kaikki täällä on tarpeeksi pientä.

Valtavan paljon suuremmassa skaalassa universumimme olisi yksi iso musta aukko, jonka keskipiste on universumin massakeskipisteessä.

Mustat aukot tunnetaan vielä hyvin huonosti ja vanha tieto voi olla virheellistä.

[Goswell]

Eikö mustan aukon gravitaation pitäisi olla niin suuri ettei siellä ole kuin hiukkasmössöä, ei siis mitään rakenteita, saati sisäisiä mustia aukkoja?

Ei tuon ekan videon mukaan. Mustan aukon koko olisi pikkasen suurempi kuin havaittava universumi tällä hetkellä, ja väittävät vielä että matematiikka tukee parhaiten tota mallia.

Minusta tuo on vahvasti ristiriidassa mustan aukon gravitaation kanssa. Meidän lähiavaruudessa on valtavia tiheyseroja massassa ja suuria massattomia alueita. Mustan aukon idean mukaan niiden pitäisi olla yhdessä kasassa, eikä syteemi voisi laajeta, eikä planeetat kiertää ympyrää. Vain yksi liikesuunta kohti massakeskittymää olisi mahdollinen, hieman kuin maan vetovoima.

Noin minustakin, jotta se musta yleensä edes saadaan aikaan, kuten tuossa äsken selitin, se vaatii mielettömän voiman jolla atomit puristetaan ytimiksi ja ytimiä pitää olla riittävästi riittävän pienessä tilavuudessa jotta gravitaatio kasvaa riittävästi mustan luomiseksi, ei sitä pirukaan siitä enään väljennä, päin vastoin, ahtaammaksi menee oleminen mustan massan kasvaessa.
Neutronitähdetkin kertoo miten se tapahtuu ja etenkin mitä tapahtuu kun massa ei riitä mustaan.

[Enigma]

Niin mutta kun se massakeskittymä on koko universumi, kaiken täällä olevan massan summa. Me olemme massakeskittymän sisällä ja massakeskittymä on tarpeeksi harva ettemme repeä riekaleiksi, lähimainkaan. Tai toisin sanoen kaikki täällä on tarpeeksi pientä.

Tuossa on juuri se epäloogisuus. Jos keskittymän vetovoima on niin suuri, ettei sen reunoilta valo pääse ulos, niin miten se voima voisi olla vetämättä sitä sisäpuolta suht homogeeniseksi ja tasaisen tiheyden omaavaksi palloksi? Näinhän se käy tähtien ja planeettojenkin kohdalla. Ei kai Jupiterin sisällä ole mitään onttoa tilaa?

[KultaKikkare]

Niin mutta kun se massakeskittymä on koko universumi, kaiken täällä olevan massan summa. Me olemme massakeskittymän sisällä ja massakeskittymä on tarpeeksi harva ettemme repeä riekaleiksi, lähimainkaan. Tai toisin sanoen kaikki täällä on tarpeeksi pientä.

Tuossa on juuri se epäloogisuus. Jos keskittymän vetovoima on niin suuri, ettei sen reunoilta valo pääse ulos, niin miten se voima voisi olla vetämättä sitä sisäpuolta suht homogeeniseksi ja tasaisen tiheyden omaavaksi palloksi? Näinhän se käy tähtien ja planeettojenkin kohdalla. Ei kai Jupiterin sisällä ole mitään onttoa tilaa?

Maapallon massakeskipisteessä ei gravitaatio vaikuta mihinkään suuntaan. Maapallo on planeetta eli kiinteä.

Entäpä galaksimme Milky Way, käytän sitä esimerkkinä koska se tunnetaan paljon tarkemmin kuin koko universumi, sama periaate toimii kuitenkin laajemminkin.

Milky wayn gravitaatio on valtava, pakonopeus milky waystä on yli 500km/s. Ei tietenkään lähelläkään valonnopeutta, mut kyse onkin vain yhdestä galaksista.

95% galaksin massasta on pimeää ainetta joka sijaitsee kehänä galaksin laidalla. Ihan kuten maapallon keskipisteessä ei maapallon gravitaatio vaikuta, ei galaksin sisällä kaukana reunoista pimeä aine vaikuta.

Mutta jos lähestyt galaksia ulkopuolelta pimeän materian gravitaatio iskee koko voimallaan.

[Enigma]

Niin mutta kun se massakeskittymä on koko universumi, kaiken täällä olevan massan summa. Me olemme massakeskittymän sisällä ja massakeskittymä on tarpeeksi harva ettemme repeä riekaleiksi, lähimainkaan. Tai toisin sanoen kaikki täällä on tarpeeksi pientä.

Tuossa on juuri se epäloogisuus. Jos keskittymän vetovoima on niin suuri, ettei sen reunoilta valo pääse ulos, niin miten se voima voisi olla vetämättä sitä sisäpuolta suht homogeeniseksi ja tasaisen tiheyden omaavaksi palloksi? Näinhän se käy tähtien ja planeettojenkin kohdalla. Ei kai Jupiterin sisällä ole mitään onttoa tilaa?

Maapallon massakeskipisteessä ei gravitaatio vaikuta mihinkään suuntaan. Maapallo on planeetta eli kiinteä.

Entäpä galaksimme Milky Way, käytän sitä esimerkkinä koska se tunnetaan paljon tarkemmin kuin koko universumi, sama periaate toimii kuitenkin laajemminkin.

Milky wayn gravitaatio on valtava, pakonopeus milky waystä on yli 500km/s. Ei tietenkään lähelläkään valonnopeutta, mut kyse onkin vain yhdestä galaksista.

95% galaksin massasta on pimeää ainetta joka sijaitsee kehänä galaksin laidalla. Ihan kuten maapallon keskipisteessä ei maapallon gravitaatio vaikuta, ei galaksin sisällä kaukana reunoista pimeä aine vaikuta.

Mutta jos lähestyt galaksia ulkopuolelta pimeän materian gravitaatio iskee koko voimallaan.

Olennaista onkin sen vetovoiman ja materian tiheyden välinen suhde. Mitä lähempänä keskipistettä ollaan sitä suurempi tiheys. Maailmankaikkeudesta ei kai tunneta yhtään onttoa taivaankappaletta, koska niissä vaikuttaa sama gravitaatio kuin maapalollakin. Siksi olisi hyvin outoa, että maailmankaikkeus olisi "musta aukko", jossa valtaosa massasta sen "kuoressa" ja ytimessä tällainen ontto galaksikunta. Kyllä sekin romahtaisi yhdeksi massapalloksi.

[Pattinero]

Täällä sanotaan usein, että "ymmärtää yhtä paljon kuin sika satellitteista" tjsp. Siitä voimme päätellä, että biologisen olennon älyllä on rajansa. Mistä tulee olettamus, että sama ei koskisi ihmistä? Kuintenkin molemmat saman evoluution tuottamia nisäkkäitä, joilla vain hiuksen hieno eri geeneissä.

Niinpä. Ihmisellä on vain kykyä ymmärtää hiukan laajemmin kuin esimerkiksi sialla ihmisen oman käsityksen mukaan on. Pirustako me tiedämme, että paljonko se sika tietää tai edes välittää tietää.

Mutta, rajansa on myös ihmisellä. Ja mitä tulee näihin avaruuteen ja äärettömyyksiin liittyviin asioihin, niin rajat tulevat vastaan todella nopeasti. Sen verran suurista asioista on kyse. Pari tutkimussatelliittia tai kaukoputkea ovat lopppujen lopuksi pieni pisara meressä.

[Enigma]

Mutta, rajansa on myös ihmisellä. Ja mitä tulee näihin avaruuteen ja äärettömyyksiin liittyviin asioihin, niin rajat tulevat vastaan todella nopeasti. Sen verran suurista asioista on kyse. Pari tutkimussatelliittia tai kaukoputkea ovat lopppujen lopuksi pieni pisara meressä.

Kyllä se raja hieman kasvaakin tieteen ja koulutuksen myötä. Nykyinen sukupolvi tutkii jo asioita tietokoneen avulla, kun Einstein vielä käytti laskutikkua. Sekä laskeminen tehostuu, että pohjatietämys kasvaa. Tosin ei tämä älykkyyden kasvu välttämättä ole kovin nopeaa.

[Pattinero]

Mutta, rajansa on myös ihmisellä. Ja mitä tulee näihin avaruuteen ja äärettömyyksiin liittyviin asioihin, niin rajat tulevat vastaan todella nopeasti. Sen verran suurista asioista on kyse. Pari tutkimussatelliittia tai kaukoputkea ovat lopppujen lopuksi pieni pisara meressä.

Kyllä se raja hieman kasvaakin tieteen ja koulutuksen myötä. Nykyinen sukupolvi tutkii jo asioita tietokoneen avulla, kun Einstein vielä käytti laskutikkua. Sekä laskeminen tehostuu, että pohjatietämys kasvaa. Tosin ei tämä älykkyyden kasvu välttämättä ole kovin nopeaa.

Niin. Kumpi vaatii oikeasti enemmän älyä.
- Se, että kehität jotakin tutkimusmenetelmää ilman valmiita apuvälineitä ja tekniikoita?
- Vai se, että tutkit jonkun muun jokus kehittämillä valmiilla laitteilla ja pohjatiedoilla ilmiöitä?

Asian ymmärtämistä voi yrittää valaista siten, että otetaan esimerkiksi sähkö kokonaan pois. Samalla otetaan pois ne välineet, ja tiedot ja jopa tietäjät, joilla sitä voi tuottaa. Miten nykyihminen selviäisi siitä? Ei olisi välttämättä kovinkaan helppo olosuhde.

Einstein oli aikoinaan oikeastaan aika lähellä tuota tilannetta. Häntä edeltävät tutkijat ja tiedemiehet ovat omanneet vielä vähemmän teknologiaa ja tietoa siitä miten sitä voi hyödyntää. Esimerkiksi juuri Einstein ei voinut olla kovinkaan tyhmä äijä. Eikä moni muukaan todella suuren innovaation toteuttaja. Ja ne tulokset ovat kuitenkin meille täyttä arkipäivää. Ja hyvin moni on niin arkinen, ettei sen tausta edes tule mieleen.

Ja kyllä näistä älyyn ja oivalluksiin liittyvistä asioista saisi vaikka kuinka paljon esimerkkejä aikaiseksi.

[Enigma]

Mutta, rajansa on myös ihmisellä. Ja mitä tulee näihin avaruuteen ja äärettömyyksiin liittyviin asioihin, niin rajat tulevat vastaan todella nopeasti. Sen verran suurista asioista on kyse. Pari tutkimussatelliittia tai kaukoputkea ovat lopppujen lopuksi pieni pisara meressä.

Kyllä se raja hieman kasvaakin tieteen ja koulutuksen myötä. Nykyinen sukupolvi tutkii jo asioita tietokoneen avulla, kun Einstein vielä käytti laskutikkua. Sekä laskeminen tehostuu, että pohjatietämys kasvaa. Tosin ei tämä älykkyyden kasvu välttämättä ole kovin nopeaa.

Niin. Kumpi vaatii oikeasti enemmän älyä.
- Se, että kehität jotakin tutkimusmenetelmää ilman valmiita apuvälineitä ja tekniikoita?
- Vai se, että tutkit jonkun muun jokus kehittämillä valmiilla laitteilla ja pohjatiedoilla ilmiöitä?

Näen asian niin, että esim. kuun tutkimus on helpottunut sitä myötä kun tekniikka kehittynyt. Ensin kaukoputki, sitten observatoriot, luotaimet ja käynti paikan päällä. Pelkällä ajattelulla ei pääse kovin pitkälle avaruuteen.

[Pattinero]

Mutta, rajansa on myös ihmisellä. Ja mitä tulee näihin avaruuteen ja äärettömyyksiin liittyviin asioihin, niin rajat tulevat vastaan todella nopeasti. Sen verran suurista asioista on kyse. Pari tutkimussatelliittia tai kaukoputkea ovat lopppujen lopuksi pieni pisara meressä.

Kyllä se raja hieman kasvaakin tieteen ja koulutuksen myötä. Nykyinen sukupolvi tutkii jo asioita tietokoneen avulla, kun Einstein vielä käytti laskutikkua. Sekä laskeminen tehostuu, että pohjatietämys kasvaa. Tosin ei tämä älykkyyden kasvu välttämättä ole kovin nopeaa.

Niin. Kumpi vaatii oikeasti enemmän älyä.
- Se, että kehität jotakin tutkimusmenetelmää ilman valmiita apuvälineitä ja tekniikoita?
- Vai se, että tutkit jonkun muun jokus kehittämillä valmiilla laitteilla ja pohjatiedoilla ilmiöitä?

Näen asian niin, että esim. kuun tutkimus on helpottunut sitä myötä kun tekniikka kehittynyt. Ensin kaukoputki, sitten observatoriot, luotaimet ja käynti paikan päällä. Pelkällä ajattelulla ei pääse kovin pitkälle avaruuteen.

Nimenomaan. Älyä on tarvittu todella paljon kun niitä tekniikoita ei ole edes ollut olemassakaan. Siitä on seurannut tarve kehittää tekniikkaa tyhjästä. Ja se jos mikä ei ole tyhmeliinien hommaa. Nykyihminen ei ole yhtään sen älkykkäämpi kuin mitä se oli 100 vuotta sitten. Elämme vain teknologisesti eri ajassa. Jos teknologian kehittymisen ottaa pois, niin mitä eroa jää?

[Enigma]

Näen asian niin, että esim. kuun tutkimus on helpottunut sitä myötä kun tekniikka kehittynyt. Ensin kaukoputki, sitten observatoriot, luotaimet ja käynti paikan päällä. Pelkällä ajattelulla ei pääse kovin pitkälle avaruuteen.

Nimenomaan. Älyä on tarvittu todella paljon kun niitä tekniikoita ei ole edes ollut olemassakaan. Siitä on seurannut tarve kehittää tekniikkaa tyhjästä. Ja se jos mikä ei ole tyhmeliinien hommaa. Nykyihminen ei ole yhtään sen älkykkäämpi kuin mitä se oli 100 vuotta sitten. Elämme vain teknologisesti eri ajassa. Jos teknologian kehittymisen ottaa pois, niin mitä eroa jää?

Ei kyse ole vain älystä, vaan myös tiedosta ja välineistä. Älyllä oivalletaan uusia asioita, mutta tutkiminen vaatii paljon rutiinia, jossa hyödynnetään jo osattua ja tiedettyä.

[Pattinero]

Näen asian niin, että esim. kuun tutkimus on helpottunut sitä myötä kun tekniikka kehittynyt. Ensin kaukoputki, sitten observatoriot, luotaimet ja käynti paikan päällä. Pelkällä ajattelulla ei pääse kovin pitkälle avaruuteen.

Nimenomaan. Älyä on tarvittu todella paljon kun niitä tekniikoita ei ole edes ollut olemassakaan. Siitä on seurannut tarve kehittää tekniikkaa tyhjästä. Ja se jos mikä ei ole tyhmeliinien hommaa. Nykyihminen ei ole yhtään sen älkykkäämpi kuin mitä se oli 100 vuotta sitten. Elämme vain teknologisesti eri ajassa. Jos teknologian kehittymisen ottaa pois, niin mitä eroa jää?

Ei kyse ole vain älystä, vaan myös tiedosta ja välineistä. Älyllä oivalletaan uusia asioita, mutta tutkiminen vaatii paljon rutiinia, jossa hyödynnetään jo osattua ja tiedettyä.

En ole aivan varma, että oletko ymmärtänyt pointtiani. Mutta se ei olekaan mitenkään harvinaista.

[KultaKikkare]

Niin mutta kun se massakeskittymä on koko universumi, kaiken täällä olevan massan summa. Me olemme massakeskittymän sisällä ja massakeskittymä on tarpeeksi harva ettemme repeä riekaleiksi, lähimainkaan. Tai toisin sanoen kaikki täällä on tarpeeksi pientä.

Tuossa on juuri se epäloogisuus. Jos keskittymän vetovoima on niin suuri, ettei sen reunoilta valo pääse ulos, niin miten se voima voisi olla vetämättä sitä sisäpuolta suht homogeeniseksi ja tasaisen tiheyden omaavaksi palloksi? Näinhän se käy tähtien ja planeettojenkin kohdalla. Ei kai Jupiterin sisällä ole mitään onttoa tilaa?

Maapallon massakeskipisteessä ei gravitaatio vaikuta mihinkään suuntaan. Maapallo on planeetta eli kiinteä.

Entäpä galaksimme Milky Way, käytän sitä esimerkkinä koska se tunnetaan paljon tarkemmin kuin koko universumi, sama periaate toimii kuitenkin laajemminkin.

Milky wayn gravitaatio on valtava, pakonopeus milky waystä on yli 500km/s. Ei tietenkään lähelläkään valonnopeutta, mut kyse onkin vain yhdestä galaksista.

95% galaksin massasta on pimeää ainetta joka sijaitsee kehänä galaksin laidalla. Ihan kuten maapallon keskipisteessä ei maapallon gravitaatio vaikuta, ei galaksin sisällä kaukana reunoista pimeä aine vaikuta.

Mutta jos lähestyt galaksia ulkopuolelta pimeän materian gravitaatio iskee koko voimallaan.

Olennaista onkin sen vetovoiman ja materian tiheyden välinen suhde. Mitä lähempänä keskipistettä ollaan sitä suurempi tiheys. Maailmankaikkeudesta ei kai tunneta yhtään onttoa taivaankappaletta, koska niissä vaikuttaa sama gravitaatio kuin maapalollakin. Siksi olisi hyvin outoa, että maailmankaikkeus olisi "musta aukko", jossa valtaosa massasta sen "kuoressa" ja ytimessä tällainen ontto galaksikunta. Kyllä sekin romahtaisi yhdeksi massapalloksi.

Niin siis milky wayllä on valtava gravitaatio eikä se silti romahda massapalloksi vaan laajenee. Sitä ei kutsuta taivaankappaleeksi koska se ei ole yhtenäinen kappale.

Ennenalkuräjähdystä se oli äärettömän tiheä massakeskittymä ja nyt alkuräjähdyksen voima laajentaa ja samalla harventaa sitä.

[KultaKikkare]

Eihän me tiedetä millaisia mustat aukot todella on. Ei ne välttämättä ole sisäänpäin tiheneviä, niiden sisällä voi vaikuttaa muita voimia jotka estävät niitä muuttumasta kiinteäksi massapalloksi. Ihan kuten meidän galaksissakin vaikuttaa.

Kun musta tihenee singulariteetiksi syntyy alkuräjähdys joka laajentaa sitä. Kehällä on pimeää ainetta joka etääntyy keskipisteestä alkuräjähdyksen voimalla ja samalla aiheuttaa gravitaation joka ylläpitää laajenevaa tapahtumahorisonttia.

Musta ihan täysin loogista.

[John Carter]

Esko Valtaojalla on mainioita kirjoja ja myös yhteiskunnallisena keskustelijana arvostan häntä. Oli aikoinaan myös kansainvälisesti tunnetuin tähtitieteilijämme, kun oli mukana vielä työelämässä ja taitaa edelleen voittaa vuosittain tunnetuimman tieteentekijämme tittelin. Puheenaiheessa, Futucastissa, ym. kotimaisissa podcasteissa on myös mielenkiintoisia jaksoja Eskon kera nykyään tuolla tuubissa.
3F - Renaz Ebrahimi, Esko Valtaoja ja uskonto nimeltä intersektionaalinen feminismi