Esko Valtaojan puheista

[Enigma]

Eihän me tiedetä millaisia mustat aukot todella on. Ei ne välttämättä ole sisäänpäin tiheneviä, niiden sisällä voi vaikuttaa muita voimia jotka estävät niitä muuttumasta kiinteäksi massapalloksi. Ihan kuten meidän galaksissakin vaikuttaa.

Ei tiedetkään, mutta oletus äärimmäisestä gravitaatiosta ja massajakauman "onttous" ovat ristiriidassa nykyfysiikan kanssa. Ei tunneta yhtään onttoa taivaankappaletta, eikä kai mikään teoria tue tällaisten olemassaoloa.

[KultaKikkare]

Eihän me tiedetä millaisia mustat aukot todella on. Ei ne välttämättä ole sisäänpäin tiheneviä, niiden sisällä voi vaikuttaa muita voimia jotka estävät niitä muuttumasta kiinteäksi massapalloksi. Ihan kuten meidän galaksissakin vaikuttaa.

Ei tiedetkään, mutta oletus äärimmäisestä gravitaatiosta ja massajakauman "onttous" ovat ristiriidassa nykyfysiikan kanssa. Ei tunneta yhtään onttoa taivaankappaletta, eikä kai mikään teoria tue tällaisten olemassaoloa.

Erikoista kutsua universumia taivaankappaleeksi.

[Enigma]

Eihän me tiedetä millaisia mustat aukot todella on. Ei ne välttämättä ole sisäänpäin tiheneviä, niiden sisällä voi vaikuttaa muita voimia jotka estävät niitä muuttumasta kiinteäksi massapalloksi. Ihan kuten meidän galaksissakin vaikuttaa.

Ei tiedetkään, mutta oletus äärimmäisestä gravitaatiosta ja massajakauman "onttous" ovat ristiriidassa nykyfysiikan kanssa. Ei tunneta yhtään onttoa taivaankappaletta, eikä kai mikään teoria tue tällaisten olemassaoloa.

Erikoista kutsua universumia taivaankappaleeksi.

En kutsukaan. Ei universumissa ole mikään voimakas gravitaatio kaikkialla, vaan massakeskittymät saavat leijailla siellä melko vapaasti.

[Stadin öljylanne]

Mitä lähemmäksi singulariteettia mennään, sitä suurempi kiire. Herääkin kysymys, kuinka lähelle voidaan singulariteettia päästä ennen kuin touhu muuttuu hosumiseksi?

[Goswell]

Eihän me tiedetä millaisia mustat aukot todella on. Ei ne välttämättä ole sisäänpäin tiheneviä, niiden sisällä voi vaikuttaa muita voimia jotka estävät niitä muuttumasta kiinteäksi massapalloksi. Ihan kuten meidän galaksissakin vaikuttaa.

Kun musta tihenee singulariteetiksi syntyy alkuräjähdys joka laajentaa sitä. Kehällä on pimeää ainetta joka etääntyy keskipisteestä alkuräjähdyksen voimalla ja samalla aiheuttaa gravitaation joka ylläpitää laajenevaa tapahtumahorisonttia.

Musta ihan täysin loogista.

Kyllä mää kauhiast ihmettelen, singulariteetit on matemaattinen olio, ei kuulu fysiikkaan, kosmologia on fysiikkaa. Miksi ihmeessä sitä tungetaan mustaan aukkoon, ei sellaisia singulariteettejä ole olemassa kuin matemaatikkojen päässä.
Neutronitähdet syntyessään kertoo meille ihan suoraan miten musta muodostuu. Lisätään vain massaa niin paljon sinne kappaleeseen että gravitaatio kasvaa riittävän suureksi.
Neutronitähden halkaisija on paljon suurempi kuin pienimmän mustan, massaa on ts mustassa paljon enemmin pienemmässä tilavuudessa, joten melko selvää on että gravitaatio kasvaa suuremmaksi.
On myös selvät havainnot että mustan koko kasvaa mustan massan kasvaessa, pienimmät on muutaman kilometrin luokkaa halkaisijaltaan ja suurimmat ovat koko galaksin kokoisia.
Niin että jos sen saatanan singulariteetin nyt pikku hiljaa heivaisi huitsin nevadaan, kiitos.

[KultaKikkare]

Totta, singulaarinen gravitaatio on suhteellisuusteorian entiteetti ja Schwarzschildin kosmologiassa jossa universumi on mustan aukon sisällä ei muodostu singulaarista mustaa aukkoa vaan Einstein–Rosen bridge.

Kosmologia on teoreettista fysiikkaa joka perustuu mallintamiseen eli matematiikkaan. Tietenkin se on matemaattinen malli. Universumin syntyä on täysin mahdoton tutkia muulla tavalla.

[Major]

Rakenna itsellesi kuutiometrin tilavuuden omaava tyhjä kuutio ja laita sen yhteen kulmaan kopallinen kaasumolekyylejä. Kun riittävän pitkän ajan ne poukkoilevat siellä laatikossa tulee ennemmin tai myöhemmin hetki jolloin ne asettuvat samalle kohdalle kun ne olivat koetta aloittaessa. Hyvin pitkän ajan kuluttua... Tälle on oikein nimikin. Sitä kutsutaan maailmalla nimellä Poincaré recurrence time. Tuo se taisi Eskolla olla mielessä.

[Trash]

Rakenna itsellesi kuutiometrin tilavuuden omaava tyhjä kuutio ja laita sen yhteen kulmaan kopallinen kaasumolekyylejä. Kun riittävän pitkän ajan ne poukkoilevat siellä laatikossa tulee ennemmin tai myöhemmin hetki jolloin ne asettuvat samalle kohdalle kun ne olivat koetta aloittaessa. Hyvin pitkän ajan kuluttua... Tälle on oikein nimikin. Sitä kutsutaan maailmalla nimellä Poincaré recurrence time. Tuo se taisi Eskolla olla mielessä.

Jossain dokumentissa oli tyhjä kuutio jossa oli omena. Sen mukaan kun aikaa kuluu äärettömästi, se aikojen kuluessa muuttuisi puhtaaksi energiaksi ja edelleen useita kertoja uudelleen omenaksi ja muiksikin esineiksi.

[Enigma]

Rakenna itsellesi kuutiometrin tilavuuden omaava tyhjä kuutio ja laita sen yhteen kulmaan kopallinen kaasumolekyylejä. Kun riittävän pitkän ajan ne poukkoilevat siellä laatikossa tulee ennemmin tai myöhemmin hetki jolloin ne asettuvat samalle kohdalle kun ne olivat koetta aloittaessa. Hyvin pitkän ajan kuluttua... Tälle on oikein nimikin. Sitä kutsutaan maailmalla nimellä Poincaré recurrence time. Tuo se taisi Eskolla olla mielessä.

Minä en usko tuohon. Noin voidaan ehkä teoriassa laskea, mutta asiaa ei liene mitenkään todistettu. Vaatittava aikakin luokkaa maailmankaikkeuden ikä.

[Trash]

Niin mutta kun se massakeskittymä on koko universumi, kaiken täällä olevan massan summa. Me olemme massakeskittymän sisällä ja massakeskittymä on tarpeeksi harva ettemme repeä riekaleiksi, lähimainkaan. Tai toisin sanoen kaikki täällä on tarpeeksi pientä.

Tuossa on juuri se epäloogisuus. Jos keskittymän vetovoima on niin suuri, ettei sen reunoilta valo pääse ulos, niin miten se voima voisi olla vetämättä sitä sisäpuolta suht homogeeniseksi ja tasaisen tiheyden omaavaksi palloksi? Näinhän se käy tähtien ja planeettojenkin kohdalla. Ei kai Jupiterin sisällä ole mitään onttoa tilaa?

Maapallon massakeskipisteessä ei gravitaatio vaikuta mihinkään suuntaan. Maapallo on planeetta eli kiinteä.

Entäpä galaksimme Milky Way, käytän sitä esimerkkinä koska se tunnetaan paljon tarkemmin kuin koko universumi, sama periaate toimii kuitenkin laajemminkin.

Milky wayn gravitaatio on valtava, pakonopeus milky waystä on yli 500km/s. Ei tietenkään lähelläkään valonnopeutta, mut kyse onkin vain yhdestä galaksista.

95% galaksin massasta on pimeää ainetta joka sijaitsee kehänä galaksin laidalla. Ihan kuten maapallon keskipisteessä ei maapallon gravitaatio vaikuta, ei galaksin sisällä kaukana reunoista pimeä aine vaikuta.

Mutta jos lähestyt galaksia ulkopuolelta pimeän materian gravitaatio iskee koko voimallaan.

Olennaista onkin sen vetovoiman ja materian tiheyden välinen suhde. Mitä lähempänä keskipistettä ollaan sitä suurempi tiheys. Maailmankaikkeudesta ei kai tunneta yhtään onttoa taivaankappaletta, koska niissä vaikuttaa sama gravitaatio kuin maapalollakin. Siksi olisi hyvin outoa, että maailmankaikkeus olisi "musta aukko", jossa valtaosa massasta sen "kuoressa" ja ytimessä tällainen ontto galaksikunta. Kyllä sekin romahtaisi yhdeksi massapalloksi.

Massiivista kappaletta ympäröivän pallopinnan säde on pidempi kuin mitä pallopinnan ympärysmitan mittaaminen antaisi ymmärtää. Säde pitenee suhteessa ympärysmittaan entisestään jos kappale romahtaa. Tarkoittaa ulkopuolisen havaitsijan kannalta romahtamisen hidastumista (kellot käyvät alempana gravitaatiokentässä hitaammin - samoin hidastuu romahtaminen). Sisäisen tarkkailijan kannalta tilavuus kasvaa, universumi laajenee. Tällä logiikalla ihan tavallinenkin musta aukko voi sisältää oman universuminsa.

[Trash]

Rakenna itsellesi kuutiometrin tilavuuden omaava tyhjä kuutio ja laita sen yhteen kulmaan kopallinen kaasumolekyylejä. Kun riittävän pitkän ajan ne poukkoilevat siellä laatikossa tulee ennemmin tai myöhemmin hetki jolloin ne asettuvat samalle kohdalle kun ne olivat koetta aloittaessa. Hyvin pitkän ajan kuluttua... Tälle on oikein nimikin. Sitä kutsutaan maailmalla nimellä Poincaré recurrence time. Tuo se taisi Eskolla olla mielessä.

Minä en usko tuohon. Noin voidaan ehkä teoriassa laskea, mutta asiaa ei liene mitenkään todistettu. Vaatittava aikakin luokkaa maailmankaikkeuden ikä.

Äärettömän pitkä aika, niin tuo pitäisi tapahtua äärettämän monta kretaa.

[Enigma]

Rakenna itsellesi kuutiometrin tilavuuden omaava tyhjä kuutio ja laita sen yhteen kulmaan kopallinen kaasumolekyylejä. Kun riittävän pitkän ajan ne poukkoilevat siellä laatikossa tulee ennemmin tai myöhemmin hetki jolloin ne asettuvat samalle kohdalle kun ne olivat koetta aloittaessa. Hyvin pitkän ajan kuluttua... Tälle on oikein nimikin. Sitä kutsutaan maailmalla nimellä Poincaré recurrence time. Tuo se taisi Eskolla olla mielessä.

Minä en usko tuohon. Noin voidaan ehkä teoriassa laskea, mutta asiaa ei liene mitenkään todistettu. Vaatittava aikakin luokkaa maailmankaikkeuden ikä.

Äärettömän pitkä aika, niin tuo pitäisi tapahtua äärettämän monta kretaa.

Niin eli ihan laskennallista hömppää.

[Trash]

Rakenna itsellesi kuutiometrin tilavuuden omaava tyhjä kuutio ja laita sen yhteen kulmaan kopallinen kaasumolekyylejä. Kun riittävän pitkän ajan ne poukkoilevat siellä laatikossa tulee ennemmin tai myöhemmin hetki jolloin ne asettuvat samalle kohdalle kun ne olivat koetta aloittaessa. Hyvin pitkän ajan kuluttua... Tälle on oikein nimikin. Sitä kutsutaan maailmalla nimellä Poincaré recurrence time. Tuo se taisi Eskolla olla mielessä.

Minä en usko tuohon. Noin voidaan ehkä teoriassa laskea, mutta asiaa ei liene mitenkään todistettu. Vaatittava aikakin luokkaa maailmankaikkeuden ikä.

Äärettömän pitkä aika, niin tuo pitäisi tapahtua äärettämän monta kretaa.

Niin eli ihan laskennallista hömppää.

Lennokasta teoriaa kyllä. Mutta löytyykö luonnosta äärettömyyttä? Tuossa musta aukko - universumi keskustelussa voisi olla kaksi vaihtoehtoa. Joko suhteellisuusteorian ennustama ääretön tiheys. Tai sitten tuo romahtaminen joka kestäisi äärettömän pitkään. Ja joka tuottaisi uudessa universumissa uusia mustia aukkoja jne. fraktaalin jonka rakenne jatkuu äärettömiin.

[Enigma]

Joko suhteellisuusteorian ennustama ääretön tiheys.

Voiko olla ääretöntä tiheyttä? Ääretön on teoreettinen käsite ja tiheys fysikaalinen suure.