Siinä myyntimiehet menettäisivät sen, että eivät voisi enää kehuskella miten konesalin sähkönsyöttö on kokonaan irti jakeluverkosta. Nyt en muista tuliko sinne siihen aikaan tietoliikenneyhteyksiä kuparilla vai oliko kaikki jo kuitua. Kuparia pitkin se salama tietysti pääsee kulkemaan tietoliikenneyhteyksiäkin pitkin. Siinä taitaisi tulla kyllä sähkönsyöttöön notkahdus jos se generaattori kytkeytyisi päälle vasta kun sähköt katkeaa.Enigma kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:18Eihän se olisi vaikea jatkojalostaa tuota niin, että kun sähköä tulee, niin moottori vain ylläpitää sen kiekon kierroksia, mutta generaattori on kytketty irti. Sitten kun sähkön syöttö lakkaa, niin systeemi kytkee generaattorin päälle.Varaktori kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:13
No juu tuo oli tehty edullisen sähkön aikakaudella. En tiedä lähtisikö näillä hinnoilla kukaan tuota väsäämään. Valitettavasti en muista enää lukuja, mutta eiköhän häviöt oltu ujutettu varmistetun sähkön hintaan jota perittiin niiltä asiakkailta joilla oli räkkipaikka tuolla. Toki se varmasti oli laskettu mukaan jaetun kapasiteetinkin tuotantohintoja laskettaessa.
Uusia keksintöjä
Re: Uusia keksintöjä
Re: Uusia keksintöjä
Joku pieni notkahdus siinä toki tulee, mutta siitä kai selviää jollain väli-Upsilla. Olettaisin, että sellainen muutenkin tietokoneissa, joissa hiemankaan tärkeämpää dataa. Ainakin että onnistuu hallittu alasajo.Varaktori kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:23Siinä myyntimiehet menettäisivät sen, että eivät voisi enää kehuskella miten konesalin sähkönsyöttö on kokonaan irti jakeluverkosta. Nyt en muista tuliko sinne siihen aikaan tietoliikenneyhteyksiä kuparilla vai oliko kaikki jo kuitua. Kuparia pitkin se salama tietysti pääsee kulkemaan tietoliikenneyhteyksiäkin pitkin. Siinä taitaisi tulla kyllä sähkönsyöttöön notkahdus jos se generaattori kytkeytyisi päälle vasta kun sähköt katkeaa.Enigma kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:18Eihän se olisi vaikea jatkojalostaa tuota niin, että kun sähköä tulee, niin moottori vain ylläpitää sen kiekon kierroksia, mutta generaattori on kytketty irti. Sitten kun sähkön syöttö lakkaa, niin systeemi kytkee generaattorin päälle.Varaktori kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:13
No juu tuo oli tehty edullisen sähkön aikakaudella. En tiedä lähtisikö näillä hinnoilla kukaan tuota väsäämään. Valitettavasti en muista enää lukuja, mutta eiköhän häviöt oltu ujutettu varmistetun sähkön hintaan jota perittiin niiltä asiakkailta joilla oli räkkipaikka tuolla. Toki se varmasti oli laskettu mukaan jaetun kapasiteetinkin tuotantohintoja laskettaessa.
Enemmänkin mietin tuota vaihtipyörää ratkaisuksi lämmityssähköön, valaistukseen yms grouvimpaan tarpeeseen.
Re: Uusia keksintöjä
Eli kaipaat jotain tämän tapaista:Enigma kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:46Joku pieni notkahdus siinä toki tulee, mutta siitä kai selviää jollain väli-Upsilla. Olettaisin, että sellainen muutenkin tietokoneissa, joissa hiemankaan tärkeämpää dataa. Ainakin että onnistuu hallittu alasajo.Varaktori kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:23Siinä myyntimiehet menettäisivät sen, että eivät voisi enää kehuskella miten konesalin sähkönsyöttö on kokonaan irti jakeluverkosta. Nyt en muista tuliko sinne siihen aikaan tietoliikenneyhteyksiä kuparilla vai oliko kaikki jo kuitua. Kuparia pitkin se salama tietysti pääsee kulkemaan tietoliikenneyhteyksiäkin pitkin. Siinä taitaisi tulla kyllä sähkönsyöttöön notkahdus jos se generaattori kytkeytyisi päälle vasta kun sähköt katkeaa.Enigma kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:18Eihän se olisi vaikea jatkojalostaa tuota niin, että kun sähköä tulee, niin moottori vain ylläpitää sen kiekon kierroksia, mutta generaattori on kytketty irti. Sitten kun sähkön syöttö lakkaa, niin systeemi kytkee generaattorin päälle.Varaktori kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:13
No juu tuo oli tehty edullisen sähkön aikakaudella. En tiedä lähtisikö näillä hinnoilla kukaan tuota väsäämään. Valitettavasti en muista enää lukuja, mutta eiköhän häviöt oltu ujutettu varmistetun sähkön hintaan jota perittiin niiltä asiakkailta joilla oli räkkipaikka tuolla. Toki se varmasti oli laskettu mukaan jaetun kapasiteetinkin tuotantohintoja laskettaessa.
Enemmänkin mietin tuota vaihtipyörää ratkaisuksi lämmityssähköön, valaistukseen yms grouvimpaan tarpeeseen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Gravity_battery
https://en.wikipedia.org/wiki/Flywheel_energy_storage
Re: Uusia keksintöjä
Tuo on yksi vaihtoehto: pumpata vettä kun tuulee.Varaktori kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:48
Eli kaipaat jotain tämän tapaista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Gravity_battery
Mutta vauhtipyörä sähkögeneraattorilla on käsittääkseni paljon parempi hyötysuhteeltaan ja helppo sjoittaa lähelle kulutuspaikkaa. Tuossa aiemmin latoin kuvan, jossa ok-talon aurinkopaneelien sähköä varastoisiin vauhtipyörään.
Re: Uusia keksintöjä
No voisihan tuollainen toimia.Enigma kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:52Tuo on yksi vaihtoehto: pumpata vettä kun tuulee.Varaktori kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:48
Eli kaipaat jotain tämän tapaista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Gravity_battery
Mutta vauhtipyörä sähkögeneraattorilla on käsittääkseni paljon parempi hyötysuhteeltaan ja helppo sjoittaa lähelle kulutuspaikkaa. Tuossa aiemmin latoin kuvan, jossa ok-talon aurinkopaneelien sähköä varastoisiin vauhtipyörään.
Re: Uusia keksintöjä
Tällaisten käyttäminen ratkaisi paljon tuota ongelmaa, että tuuli- ja aurinkovoima tuottavat sähköä epäsäännöllisesti.Varaktori kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:56No voisihan tuollainen toimia.Enigma kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:52Tuo on yksi vaihtoehto: pumpata vettä kun tuulee.Varaktori kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:48
Eli kaipaat jotain tämän tapaista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Gravity_battery
Mutta vauhtipyörä sähkögeneraattorilla on käsittääkseni paljon parempi hyötysuhteeltaan ja helppo sjoittaa lähelle kulutuspaikkaa. Tuossa aiemmin latoin kuvan, jossa ok-talon aurinkopaneelien sähköä varastoisiin vauhtipyörään.
Re: Uusia keksintöjä
Iso massa kun pistetään pyörimään vinhaa vauhtia, niin se saattaa maksaa jotain, mutta pienellä googletuksella näkyy monikin taho ottaneen tuon idean ihan vakavasti.Enigma kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 19:00Tällaisten käyttäminen ratkaisi paljon tuota ongelmaa, että tuuli- ja aurinkovoima tuottavat sähköä epäsäännöllisesti.Varaktori kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:56No voisihan tuollainen toimia.Enigma kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:52Tuo on yksi vaihtoehto: pumpata vettä kun tuulee.Varaktori kirjoitti: ↑22 Tammi 2023, 18:48
Eli kaipaat jotain tämän tapaista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Gravity_battery
Mutta vauhtipyörä sähkögeneraattorilla on käsittääkseni paljon parempi hyötysuhteeltaan ja helppo sjoittaa lähelle kulutuspaikkaa. Tuossa aiemmin latoin kuvan, jossa ok-talon aurinkopaneelien sähköä varastoisiin vauhtipyörään.
Re: Uusia keksintöjä
Ei välttämättä. Sen moottorin/generaattorin ei tarvitse olla kovin järeä.
Sanotaan, että 2kW moottori varaa vauhtipyörään 12h aikana 24kWh. Siitä voi sitten purkaa toisen 12h pimeän jakson aikana 2kW tehoa. (ilman mitään häviöitä)
En ole tosin nyt laskenut minkä kokoisen vauhtipyörän tuo tarvitsee.
Re: Uusia keksintöjä
"Espoon Otaniemessä nytkähti helmikuun puolella liikkeelle halkaisijaltaan kolmemetrinen vauhtipyörä. Kokeessa on kysymys tiettävästi maailman ensimmäisestä kaupallistettavasta akselittomasta vauhtipyörästä, joka varastoi liikkeeseen energiaa.
Kineettinen energiavarasto säilyttää tulevaisuudessa uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa niiksi hetkiksi, kun tuotanto ylittää kysynnän.
Vauhtipyörän ydin on muutaman sadan kilon painoinen roottori. Se leijuu ilmassa roottorin sisään upotettujen ja sen alapuolelle kiinnitettyjen kestomagneettien avulla. Roottori vakautetaan aluksi aktiivimagneettien avulla, mikä kuluttaa virtaa. Kun säädöt saadaan kohdalleen, kulutus on olematonta.
Roottori on valmistettu hiilikuidusta. Se pysyy materiaaleista parhaiten mitoissaan, kun keskipakoisvoima pyrkii venyttämään kiekkoa. Valmiin tuotteen kehänopeus yltää suunnitelmien mukaan kolminkertaiseen äänennopeuteen, mutta prototyyppiä kokeillaan yksinkertaisella äänennopeudella.
Energia ladataan roottoriin harjattoman kestomagneettimoottorin toimintaperiaatteen mukaisesti. Tyhjiökammion sisäreunalla sijaitsevat roottorin hallintaan vaadittavat toimilaitteen, anturit, staattoriyksiköt ja aktiivimagneetit.
Prototyypin kapasiteetti on alkuvaiheessa hitailla nopeuksilla kaksi kilowattituntia ja jatkuva teho kymmenen kilowattia.
Nykyisissä sähköverkon taajuuden säätelyyn käytetyissä akselillisissa vauhtipyörissä hyötysuhde on 75–85 prosenttia. Akselin poistaminen kasvattaa hyötysuhdetta arviolta yli 90 prosenttiin.
Parin vuoden kuluessa valmistuvasta pilottilaitteesta on tulossa halkaisijaltaan 20-metrinen.
Ensimmäinen kaupallinen malli on suunniteltu halkaisijaltaan nelimetriseksi. Sen tehoksi mitoitetaan 200 kilowattia ja kapasiteetiksi sata kilowattituntia.
Kaupallisesti kannattava kapasiteetti on 10–100 megawattitunnin luokkaa. VTT:n kannattavuusselvityksen mukaan mahdollinen halkaisija olisi peräti 500 metriä."
https://insinoori-lehti.fi/artikkelit/t ... htipyoran/
Kineettinen energiavarasto säilyttää tulevaisuudessa uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa niiksi hetkiksi, kun tuotanto ylittää kysynnän.
Vauhtipyörän ydin on muutaman sadan kilon painoinen roottori. Se leijuu ilmassa roottorin sisään upotettujen ja sen alapuolelle kiinnitettyjen kestomagneettien avulla. Roottori vakautetaan aluksi aktiivimagneettien avulla, mikä kuluttaa virtaa. Kun säädöt saadaan kohdalleen, kulutus on olematonta.
Roottori on valmistettu hiilikuidusta. Se pysyy materiaaleista parhaiten mitoissaan, kun keskipakoisvoima pyrkii venyttämään kiekkoa. Valmiin tuotteen kehänopeus yltää suunnitelmien mukaan kolminkertaiseen äänennopeuteen, mutta prototyyppiä kokeillaan yksinkertaisella äänennopeudella.
Energia ladataan roottoriin harjattoman kestomagneettimoottorin toimintaperiaatteen mukaisesti. Tyhjiökammion sisäreunalla sijaitsevat roottorin hallintaan vaadittavat toimilaitteen, anturit, staattoriyksiköt ja aktiivimagneetit.
Prototyypin kapasiteetti on alkuvaiheessa hitailla nopeuksilla kaksi kilowattituntia ja jatkuva teho kymmenen kilowattia.
Nykyisissä sähköverkon taajuuden säätelyyn käytetyissä akselillisissa vauhtipyörissä hyötysuhde on 75–85 prosenttia. Akselin poistaminen kasvattaa hyötysuhdetta arviolta yli 90 prosenttiin.
Parin vuoden kuluessa valmistuvasta pilottilaitteesta on tulossa halkaisijaltaan 20-metrinen.
Ensimmäinen kaupallinen malli on suunniteltu halkaisijaltaan nelimetriseksi. Sen tehoksi mitoitetaan 200 kilowattia ja kapasiteetiksi sata kilowattituntia.
Kaupallisesti kannattava kapasiteetti on 10–100 megawattitunnin luokkaa. VTT:n kannattavuusselvityksen mukaan mahdollinen halkaisija olisi peräti 500 metriä."
https://insinoori-lehti.fi/artikkelit/t ... htipyoran/
Re: Uusia keksintöjä
On tuossa vielä tekemistä
Jos tavallinen ok-talo vaatii (ilman lämmitystä) sähköä noin 5000kWh vuodessa, eli noin 14kWh päivässä. Jos tästä valtaosa kulutetaan valosaan aikaan, niin joku 1-2kWh voisi riittää ilta/yö-kulutukseen. Mutta silloin pitää taas auringon paistaa seuraavana päivänä, jos kaikki sähkö tulisi paneeleista.
Ehkä tuo vaatii hieman suurempia yksikköjä. Voisi olla aurinko/tuulivoiman yhteydessä tasaamassa tuottoa.
Jos tavallinen ok-talo vaatii (ilman lämmitystä) sähköä noin 5000kWh vuodessa, eli noin 14kWh päivässä. Jos tästä valtaosa kulutetaan valosaan aikaan, niin joku 1-2kWh voisi riittää ilta/yö-kulutukseen. Mutta silloin pitää taas auringon paistaa seuraavana päivänä, jos kaikki sähkö tulisi paneeleista.
Ehkä tuo vaatii hieman suurempia yksikköjä. Voisi olla aurinko/tuulivoiman yhteydessä tasaamassa tuottoa.
Re: Uusia keksintöjä
Onkohan tuossa vauhtipyörässä tuo suuri nopeus olennaista? Voisko sitä korvata massalla ja tehdä pyörivän kiekon esim. betonista?
Re: Uusia keksintöjä
Energia on verrannollinen massaan, pyörimisnopeuden neliöön ja säteen neliöön.
Re: Uusia keksintöjä
"Energiatekniikan kandidaatintyö
Pyörivät energiavarastot
Vauhtipyörään varastoitu energia määritetään massan ja roottorin pyörimisnopeuden
avulla. Yhtälö varastoidulle kineettiselle energialle on
, jossa 𝜔 on roottorin pyörimisnopeus ja J on momentin hitaus, joka määritellään
yhtälöstä
, jossa m on roottorin massa (kg), r on roottorin säde (m), ja k on inertiavakio roottorin
muodon mukaan.
Vauhtipyörän kineettistä energiaa voidaan suurentaa sen kokoa kasvattamalla,
esimerkiksi vauhtipyörän sädettä suurentamalla tai korkeutta nostamalla, sekä
vauhtipyörän massaa suurentamalla. Yhtälöstä (1) nähdään pyörimisnopeuden olevan
neliössä, jolloin sillä on suuri merkitys energiamäärän kasvattamisessa."
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y
Pyörivät energiavarastot
Vauhtipyörään varastoitu energia määritetään massan ja roottorin pyörimisnopeuden
avulla. Yhtälö varastoidulle kineettiselle energialle on
, jossa 𝜔 on roottorin pyörimisnopeus ja J on momentin hitaus, joka määritellään
yhtälöstä
, jossa m on roottorin massa (kg), r on roottorin säde (m), ja k on inertiavakio roottorin
muodon mukaan.
Vauhtipyörän kineettistä energiaa voidaan suurentaa sen kokoa kasvattamalla,
esimerkiksi vauhtipyörän sädettä suurentamalla tai korkeutta nostamalla, sekä
vauhtipyörän massaa suurentamalla. Yhtälöstä (1) nähdään pyörimisnopeuden olevan
neliössä, jolloin sillä on suuri merkitys energiamäärän kasvattamisessa."
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y
Re: Uusia keksintöjä
Näyttäisi olevan sylinterille 1/2mr²
Eli 1000kg betonia, 1m säde => J=500 (jotain)
Jos se pyörii (600rpm) 10r/s => w = 20*pii/s, => 1MJ energiaa = 0,28kWh
Nopeudella 1200 rpm päästään noin 1kWh luokkaan
Menikö oikein?
Eli 1000kg betonia, 1m säde => J=500 (jotain)
Jos se pyörii (600rpm) 10r/s => w = 20*pii/s, => 1MJ energiaa = 0,28kWh
Nopeudella 1200 rpm päästään noin 1kWh luokkaan
Menikö oikein?