OpenAI:n uusi chattaava ChatGPT tekoäly.

[Enigma]

Olen eri mieltä. Sitä painevaihtelua sanotaan ääneksi lähinnä silloin kun se yhdistyy tavalla tai toisella ihmisen kuuloon, mikrofoniin tai jollain tavalla siihen, minkä aistimme äänenä. Ja sen lisäksi tämä arvoitus nimenomaan kysyy "kuuluuko" se ääni. Sinä saivartelet tuon olennaisen osan pois. Mitään ei kuulu ilman kuulijaa.

Kyllä sitä voidaan sanoa ääneksi muutenkin.Usein käytetään esimerkiksi sanoja infraääni ja ultraääni, jotka ovat ihmisen kuuloalueen ulkopuolella olevia akustisia aaltoja. Sanoinhan tuon, että kuuleminen on tuossa se taikasana. Mutta kuten sanoin, metsässä ei voi kaatua puuta ilman, että mikään elävä olento sitä kuulee ja siihen jotenkin reagoi. Jos kuulemiseen vaaditaan ihminen, se on sitten jo hyvin keinotekoinen ihmiskeskeinen vaatimus, joka on selvästi ristiriidassa sanan "kuulla" normaalin merkityksen kanssa. Esim. yökkönen voi kuulla lepakon ultraäänet ja suorittaa vastatoimia, vaikka vieressä oleva ihminen ei kuule mitään.

Infra- ja ultraääni ovat nimenomaan suhteutettu ihmisen kuulemaan ääneen. Mitään äänihiukkasta ei siellä ilmassa kulje, eikä mitään äänikenttää ole myöskään.

Tuo on sitten jo filosofisesti hankalampi kysymys, että jos 'kukaan' viittaa ihmiseen, niin onko metsässä äänen kuulevia eläimiä. Luultavasti, mutta ei 100% varmasti. En usko, että arvoitus rajautuu varsinaisesti ihmisiin, vaan ylipäätään kuulijoihin, mutta tämä minun tulkinta.

[Neutroni]

..kuuluuko kaatumisesta ääni?

Ei kuulu kun kuuloelin ei vastaanota ääntä. Ääni kyllä lähtee mutta sitä ei kuulla.

Miten puu voi kaatua metsässä ilman, että mikään eliö kuulee ääntä?

[Lyde19]

Se oli kysymyksen lähtöolettama.

[Enigma]

..kuuluuko kaatumisesta ääni?

Ei kuulu kun kuuloelin ei vastaanota ääntä. Ääni kyllä lähtee mutta sitä ei kuulla.

Miten puu voi kaatua metsässä ilman, että mikään eliö kuulee ääntä?

Jos vaikka raju metsäpalo tämä kuloalueen viimeinen runko.

(joo, saattaa siellä olla vielä joku maamyyrä elossa kolossaan.)

[Tauko]

"Jos metsässä kaatuu puu eikä kukaan ole kuulemassa, kuuluuko kaatumisesta ääni?"

Eikö tuohon olisi olennaisempi kysymys, että lähteekö kaatumisesta ääni.

[Neutroni]

Infra- ja ultraääni ovat nimenomaan suhteutettu ihmisen kuulemaan ääneen. Mitään äänihiukkasta ei siellä ilmassa kulje, eikä mitään äänikenttää ole myöskään.

Ääni on nimenomaan kenttien värähtelyä. Esim. ilman värähtely mallinnetaan yleensä painekentällä ja molekyylien poikkeamalla tasapainoasemasta. Noista voidaan johtaa aaltoyhtälö ja todeta, että aaltomaiset häiriöt voivat edetä noissa kentissä ja johtaa ilman akustiset ominaisuudet.

Ei ääni ole välttämättä niin kaukana hiukkasista kuin luulet. Kiinteiden aineiden fysiikassa kvantittuneita hilavärähtelyjä kuvataan usein kvasihiukkasilla, joita kutsutaan fononeiksi. Ne eivät siis ole fysikaalisia hiukkasia vaan hilavärähtelytiloja, jotka käyttäytyvät hiukkasen tavalla. Ne voivat edetä kiteessä ja niillä on energia ja liikemäärä niin kuin hiukkasilla. Se tavallinen "ääni" on myös tietynlaisia eteneviä hilavärähtelyjä. Niitä kutustaan akustisiksi fononeiksi. Sen lisäksi on olemassa muunlaisia hilavärähtelyjä, jotka eivät liity samalla tavalla äänen etenemiseen aineissa (optiset fononit).

Ja jos mennään tarpeeksi pitkälle kvanttikenttäteorioiden maailmaan, ne ilmiöt mitä me havaitsemme hiukkasina, ovat tietynlaisia kvanttikenttien virityksiä samaan tapaan kuin fononit poikkeama- ja nopeuskenttien virityksiä. Mitään kimpoilevia palloja ei ole olemassakaan. Se on vain karkea yksinkertaistus.

Tuo on sitten jo filosofisesti hankalampi kysymys, että jos 'kukaan' viittaa ihmiseen, niin onko metsässä äänen kuulevia eläimiä. Luultavasti, mutta ei 100% varmasti. En usko, että arvoitus rajautuu varsinaisesti ihmisiin, vaan ylipäätään kuulijoihin, mutta tämä minun tulkinta.

No tuossa voidaan jatkaa saivartelua siitä mikä on metsä. Kenties joskus puolen miljardin vuoden päästä, kun Aurinko on steriloinut Maan elämästä, voi kaatua kivettynyt puu ja tuottaa äänen, jota kukaan ei kuule. Onko kivettynyt metsä metsä? Kyllä kai sanaa on käytetty siinä yhteydessä, joten sellaisessa metsässä voi kuulua ääniä, joita kukaan tai mikään ei kuule. Mutta luonnollisessa metsässä elää kymmeniä tuhansia kuulevia eliöitä joka neliömetrillä sekä maassa että puiden pinnalla. Aika hankalaa on kaataa puu niin ettei yksikään niistä kuule mitään.

[Neutroni]

Jos vaikka raju metsäpalo tämä kuloalueen viimeinen runko.

No joku tuollainen skenaario on ehkä mahdollinen. Silloin syntyy ääni (akustisia värähtelyjä), joita kukaan tai mikään ei kuule.

Ajatellaan valoa. Onko valoa, jos kukaan tai mikään ei näe? Esimerkiksi jos laitat ledin metallilaatikkoon ja johdat siihen virtaa. Olet varmaan sitä mieltä, että se tuottaa fotoneja, mutta eikö se sitten ole valoa? Entä, jos laitetaan laatikkoon myös fotodetektori, jonka valosta tuottamalla virralla tuotetaan joku havaittava fysikaalinen ilmiö laatikon ulkopuolella?

No, tuon voi tehdä myös äänellä äänieristetyllä laatikolla, jossa on kaiutin, johon johdetaan äänitaajuista vaihtovirtaa. Oletko tosiaan sitä mieltä, että laatikossa olevia kaasun akustisia värähtelyjä ei voi kuvata sanalla "ääni"? Entä jos ne vaikuttavat mikrofoniin, joka tuottaa jonkin aistein havaittavan ilmiön laatikon ulkopuolella?

[Neutroni]

Eikö tuohon olisi olennaisempi kysymys, että lähteekö kaatumisesta ääni.

No siitä tässä keskustellaan, tarkoittaako sana "ääni" akustisia värähtelyjä väliaineessa vai jonkin biologisen olennon kuuloaistimusta. Ainakin minun akustiikan peruskurssilla "ääni" tai englannin "sound" tarkoitti akustisia värähtelyjä yleensä. Kuuloaistimus on se biologisen olennon fysiologinen reaktio. Tosin siinäkin tuo biologinen olento on aika keinotekoinen rajanveto, jos ei oteta mukaan humpuukimystiikkaa.

Onko akustinen värähtely ääni, jos se aiheuttaa reaktion jossain teknisessä järjestelmässä?

[Aslakki]

Sain tekoälyn polvilleen toisella kysymyksellä.

Q: What time is in the quantum world
An error occurred. If this issue persists please contact us through our help center at help.openai.com.

[Enigma]

Ääni on nimenomaan kenttien värähtelyä. Esim. ilman värähtely mallinnetaan yleensä painekentällä ja molekyylien poikkeamalla tasapainoasemasta. Noista voidaan johtaa aaltoyhtälö ja todeta, että aaltomaiset häiriöt voivat edetä noissa kentissä ja johtaa ilman akustiset ominaisuudet.

Ääni on sen väliaineen värähtelyä, mutta mitään varsinaisia äänihiukkasia ei ole olemassa, tai äänikenttää. On vain se väliaineen atomien/hiukkasten välittämä liike-energia.

Se tavallinen "ääni" on myös tietynlaisia eteneviä hilavärähtelyjä. Niitä kutustaan akustisiksi fononeiksi. (optiset fononit).

En ole kuullut akustisista fotoneista. Tiedossani on vain, että ääni on ilman paineen vaihtelua, joka synnyttää vastaavan värähtelytaajuuden korvassa. Se, että millä mekanismilla tuo toimii hiukkasten tasolla ei tässä ole merkitystä.

[HuuHaata]

Diagnoosina ohjelmasta: Tyhjäpäinen lapsi.

Väitätkö, että Suomessa on liikakalastusta?

En väitä, että Suomessa olisi yleisesti ottaen liikakalastusta. Kalastus on tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Toisaalta on olemassa tiettyjä kalalajeja ja kalavesiä, joissa kalastusmäärät ovat liian suuret ja joissa on tarpeen säätää kalastusta. Tämä voi johtaa lajien uhanalaistumiseen ja ekosysteemien epätasapainoon. On tärkeää säädellä kalastusta niin, että se tapahtuu kestävästi ja että kalakannat pysyvät terveinä.

Missä Suomen järvessä kalastusmäärät ovat liian suuret?

En osaa sanoa tarkkaan, missä Suomen järvissä kalastusmäärät olisivat liian suuret. Kalakantojen tilaa ja kalastusta säädellään paikallisesti eri järvillä ja vesistöillä erilaisin menetelmin. Joissain järvissä kalastusmäärät voivat olla liian suuret, kun taas toisissa järvissä ne voivat olla sopivia tai jopa liian pieniä. Kalastusta säätelevät mm. kalavesien omistajat, kalastusseurat, kalastusoikeuksien omistajat ja viranomaiset. Kalastusta säädellään myös kalastuslaeilla ja -asetuksilla.

Etkö luota suomalaisiin viranomaisiin kalastusasioissa?

En ole sanonut, etteikö minulla olisi luottamus suomalaisiin viranomaisiin kalastusasioissa. Suomessa on asiantuntevia ja luotettavia viranomaisia, jotka vastaavat kalastuksen säätelystä ja valvonnasta. Heidän tehtävänään on varmistaa, että kalastus tapahtuu kestävästi ja että kalakannat pysyvät terveinä. He myös neuvovat ja ohjeistavat kalastajia kalastuksen säännöistä ja hyvistä kalastustavoista. Toisaalta on tärkeää muistaa, että myös kalastajien on noudatettava sääntöjä ja kalastettava vastuullisesti, jotta kalakannat säilyvät terveinä ja kalastus olisi kestävää.

Eivätkö suomalaiset kalasta tarpeeksi kurinalaisesti?

En osaa sanoa yleisesti ottaen, kalastaako suomalaiset tarpeeksi kurinalaisesti. On tärkeää, että kalastajat noudattavat kalastuslaeja ja -asetuksia ja että he kalastavat vastuullisesti ja kestävästi. Kalastus on osa suomalaista kulttuuria ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, ja kalastajilla on vastuu pitää huolta kalakannoista ja ympäristöstä. Toisaalta on myös tärkeää muistaa, että kaikki kalastajat eivät välttämättä noudata sääntöjä tai kalasta kurinalaisesti. On tärkeää, että viranomaiset valvovat kalastusta ja puuttuvat mahdollisiin lainvastaisuuksiin.

[HuuHaata]

Täynnä vihapuhetta koko ohjelma. Piiloaggressiivinen.

[Neutroni]

Ääni on sen väliaineen värähtelyä, mutta mitään varsinaisia äänihiukkasia ei ole olemassa, tai äänikenttää. On vain se väliaineen atomien/hiukkasten välittämä liike-energia.

Fysiikassa ei oikein voi sanoa mitä on olemassa. Kaikissa teknisesti mielekkäissä äänen malleissa käytetään kenttiä. Energia on ilmiö, jolla kentät vuorovaikuttavat toistensa kanssa. Kaikki voidaan mallintaa kenttinä ja niiden välisinä vuorovaikutuksina, sekä hiukkaset, ääni ja kaikki tunnetut energiamuodot.

En ole kuullut akustisista fotoneista.

Se on fononi. Fononi, hilavärähtelyn kvantti, on eri asia kuin fotoni, sähkömagneettisen kentän kvantti.

https://en.wikipedia.org/wiki/Phonon

Tiedossani on vain, että ääni on ilman paineen vaihtelua, joka synnyttää vastaavan värähtelytaajuuden korvassa. Se, että millä mekanismilla tuo toimii hiukkasten tasolla ei tässä ole merkitystä.

Tietenkin sillä on merkitystä, jos keskustellaan mitä ääni on. Tuo on ilmeisesti joku puoliksi unohdettu yläasteen fysiikan taso. Kannattaa huomata, että koulussa on jätetty muutamia asioita, tärkeitäkin, mainitsematta ennen kuin alkaa muodostamaan kovin perusteellisia filosofisia näkökantoja mitä ne fysiikan ilmiöt ovat.

[Enigma]

Se on fononi. Fononi, hilavärähtelyn kvantti, on eri asia kuin fotoni, sähkömagneettisen kentän kvantti.

Noilla fononeilla ei liene mitään tekemistä äänen ilmassa kulkemisen kanssa

"Fononi on kiteen värähtelyenergian kvantti.[1] Fononeihin liittyvät ilmiöt ovat tärkeä osa tiiviin aineen fysiikkaa, koska ne vaikuttavat materiaalien fysikaalisiin ominaisuuksiin kuten lämmönjohtavuuteen ja sähkönjohtavuuteen. Lämmön johtuminen eristeessä johtuu fononien etenemisestä, ja matalataajuiset fononit ovat äänen kvantittuneita värähtelyjä kiinteässä aineessa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fononi

Ja noin muutenkin kyse on taas laskennallisesta mallista, ei mistään todellisesta hiukkasesta.

"Värähtelyn energiatilojen miehitys voidaan siksi kuvata kiteessä liikkuvilla hiukkasilla, joita kutsutaan fononeiksi."

[Punkero]

monta mansikkaa mahtuu litran kattilaan

Noin 8-10 kiloa mansikoita mahtuu litran kattilaan.
monta perunaa on kilossa

Noin 10-12 perunaa on kilossa.
monta mansikkaa on kilossa

Noin 500-700 mansikkaa on kilossa.