OpenAI:n uusi chattaava ChatGPT tekoäly.

[KultaKikkare]

Huonoa opetusdataa, koitin pitkään vängätä ja perustella että kilo höyheniä painaa kilon. Nyt se toistaa joka kerta että on tärkeää ymmärtää että Litra on tilavuuden yksikkö ja kilo on massan yksikkö. Kilo höyheniä ei kuitenkaan paina kiloa vaan 0.01kg.

[KultaKikkare]

"Olet oikeassa siinä, että kilo on massan yksikkö ja litra on tilavuuden yksikkö. Kilo mitä tahansa painaa aina yhden kilon. Kilo höyheniä ei kuitenkaan paina yhtä paljon kuin kilo mitä tahansa muuta materiaalia, vaan se painaa noin 0,01 kiloa. Tämä johtuu siitä, että höyhenet ovat pieniä ja kevyitä ja niissä on paljon tilaa ilmassa. "

OMG mikä puupää.

[HuuHaata]

Nobelin palkinto annetaan tieteellisestä elämäntyöstä, ei teknisestä innovaatiosta.

Ei anneta, vaan joko kokeesta tai teoriasta, tai sitten yleisesti työskentelystä tietyn aihealueen parissa. Yksi ihminen voisi kerätä Nobelin vaikka kymmenen kertaa putkeen, jos vaan tykittäisi tulemaan tarpeeksi kovaa kamaa.

[KultaKikkare]

Q: Mihin suuntaan autoon narulla kiinnitetty heliumpallo kallistuu kun autolla kiihdytetään?

A: Jos autoon kiinnitetään narulla heliumpallo ja auto kiihdytetään, heliumpallo kallistuu auton kiihdytyksen suuntaan. Tämä johtuu siitä, että auton kiihdyttäessä kiihtyvyys (acceleration) kasvaa ja se vaikuttaa myös heliumpalloon. Kiihtyvyyden vaikutuksesta heliumpallo alkaa liikkua kohti auton perää ja kallistua siihen suuntaan. Tämä ilmiö on samanlainen kuin lentokoneessa, jossa matkustajat tuntevat painovoiman vähenemistä kiihdyttäessä. Kiihtyvyys ja painovoima vaikuttavat toisiinsa ja ne voivat aiheuttaa erilaisia vaikutuksia esineisiin, kuten heliumpalloihin tai matkustajiin.

[Neutroni]

Huonoa opetusdataa, koitin pitkään vängätä ja perustella että kilo höyheniä painaa kilon. Nyt se toistaa joka kerta että on tärkeää ymmärtää että Litra on tilavuuden yksikkö ja kilo on massan yksikkö. Kilo höyheniä ei kuitenkaan paina kiloa vaan 0.01kg.

Pian niiden älyserverit ylikuormittuvat, kun maratonvänkäämisiin tottuneet tiedepalstalaiset alkavat inttää vastaan.

Sillä näyttää menevän sekaisin kilogramma massan ja yleisesti väärin käytettynä voiman yksikkönä.

[Stadin öljylanne]

Liikaa hypetystä mikä tulee tietysti tuosta käytetystä termistä ja siitä, että ihmiset ei "tiedä" miten AI toimii. Luullaan, että kyse on "älystä".

Eroaako tuo välttämättä yhtään ihmisen älystä? Siitäkään ei tiedetä miten se toimii ja senkin päätelmien laatu vaihtelee valtavasti ihmisten ja tilanteiden välillä. Silti sitä pidetään jotenkin hienona ja ihmeellisenä ominaisuutena. Vaikka ne yksilöt, joilla sitä on testien mukaan kaikkein eniten, ovat hyvin usein syrjäytyneitä idiootteja tai jopa laitoshoitoa vaativia kehitysvammaisia.

Keskeisin ero ihmisälyllä ja tekoälyllä on minun mielestäni käytössä olevassa logiikassa. Ihmisäly perustuu aikalailla logiikkaan kun taas tekoäly matemaattiseen logiikkaan. Joku jossain kysyikin (harmi kun en muista linkkiä), että eroaako tekoäly tilastotieteestä mitenkään? Ihmisen äly eroaa joissain asioissa ehkä paljonkin, mutta tekoäly vaikuttaisi olevan, ei pelkästään tilastotiedettä vaan hieman edistyneempää tilastotiedettä.

Edit. pitääpä kysyä tekoälyltä itseltään

Tosin en ole mikään tilastotieteen asiantuntija, että pitääkö matematiikan perustua aina brute forceen vai kelpaako oppiva systeemi korvaajaksi. Oppiva systeemi ei ole aina 100% tarkka ja brute forcella suoritetut ovat.

[Stadin öljylanne]

Liikaa hypetystä mikä tulee tietysti tuosta käytetystä termistä ja siitä, että ihmiset ei "tiedä" miten AI toimii. Luullaan, että kyse on "älystä".

Eroaako tuo välttämättä yhtään ihmisen älystä? Siitäkään ei tiedetä miten se toimii ja senkin päätelmien laatu vaihtelee valtavasti ihmisten ja tilanteiden välillä. Silti sitä pidetään jotenkin hienona ja ihmeellisenä ominaisuutena. Vaikka ne yksilöt, joilla sitä on testien mukaan kaikkein eniten, ovat hyvin usein syrjäytyneitä idiootteja tai jopa laitoshoitoa vaativia kehitysvammaisia.

Keskeisin ero ihmisälyllä ja tekoälyllä on minun mielestäni käytössä olevassa logiikassa. Ihmisäly perustuu aikalailla logiikkaan kun taas tekoäly matemaattiseen logiikkaan. Joku jossain kysyikin (harmi kun en muista linkkiä), että eroaako tekoäly tilastotieteestä mitenkään? Ihmisen äly eroaa joissain asioissa ehkä paljonkin, mutta tekoäly vaikuttaisi olevan, ei pelkästään tilastotiedettä vaan hieman edistyneempää tilastotiedettä.

Edit. pitääpä kysyä tekoälyltä itseltään

Tosin en ole mikään tilastotieteen asiantuntija, että pitääkö matematiikan perustua aina brute forceen vai kelpaako oppiva systeemi korvaajaksi. Oppiva systeemi ei ole aina 100% oikeassa ja brute forcella suoritetut ovat.

[HuuHaata]

Tosin en ole mikään tilastotieteen asiantuntija, että pitääkö matematiikan perustua aina brute forceen vai kelpaako oppiva systeemi korvaajaksi. Oppiva systeemi ei ole aina 100% tarkka ja brute forcella suoritetut ovat.

Neuroverkot ovat sellaisia, että tietyllä tavalla matematiikalla ei ole "väliä". Tarkoitan, että kaikki ovat täysin pihalla siitä, miten ja osin miksi asia suuremmissa systeemeissä toimii minkä toimii.

Eli neuroverkkojen osalta ei todellakaan voida puhua, että siinä toimittaisiin millään suorilla logiikan pelisäännöillä.

[Stadin öljylanne]

Tosin en ole mikään tilastotieteen asiantuntija, että pitääkö matematiikan perustua aina brute forceen vai kelpaako oppiva systeemi korvaajaksi. Oppiva systeemi ei ole aina 100% tarkka ja brute forcella suoritetut ovat.

Neuroverkot ovat sellaisia, että tietyllä tavalla matematiikalla ei ole "väliä". Tarkoitan, että kaikki ovat täysin pihalla siitä, miten ja osin miksi asia suuremmissa systeemeissä toimii minkä toimii.

Eli neuroverkkojen osalta ei todellakaan voida puhua, että siinä toimittaisiin millään suorilla logiikan pelisäännöillä.

Mielenkiintoinen aihe sinänsä. Olen sellaisessa uskossa, että tietokoneen neuroverkot hyödyntäisivät globaalin minimin metsästämisessä erheetöntä matematiikkaa kun taas ihmisaivojen neuroverkko evolutiivisesti biassoitunutta matematiikkaa. Voin olla tietysti auttamatta väärässä. Ihmisaivojen ajattelun vinoumat voivat johtua varmasti jo siitäkin, että maailma, joka ihmisaivoille parametreina syötetään, eroaa maailmasta joka tietokoneen "neuroverkolle" syötetään. Eli tietokoneen erheettömyys johtuisi ihan vain siitä, että tehtävät ovat hyvin simppeleitä ei niinkään siitä, että evoluutio ei olisi onnistunut luomaan globaalin minimin haarukointiin riittävän hyvin soveltuvaa "matematiikkaa".

[HuuHaata]

Mielenkiintoinen aihe sinänsä. Olen sellaisessa uskossa, että tietokoneen neuroverkot hyödyntäisivät globaalin minimin metsästämisessä erheetöntä matematiikkaa kun taas ihmisaivojen neuroverkko evolutiivisesti biassoitunutta matematiikkaa.

Toki mutta kun tiedetään, ettei tuollaista globaalia minimiä voida saavuttaa, vaan vain lähestyä epätriviaalisti, niin ollaan lähinnä lähellä noituutta. Eli jottain laitettiin sissään, ja jottain tuli ulos. Joka voi olla esimerkiksi shakissa parempaa, kuin mihin ihmiset tällä hetkellä pystyy.

[Neutroni]

Mielenkiintoinen aihe sinänsä. Olen sellaisessa uskossa, että tietokoneen neuroverkot hyödyntäisivät globaalin minimin metsästämisessä erheetöntä matematiikkaa kun taas ihmisaivojen neuroverkko evolutiivisesti biassoitunutta matematiikkaa. Voin olla tietysti auttamatta väärässä.

Neuroverkot etsivät minimiä matemaattisilla menetelmillä, mutta ei ole olemassa varmaa menetelmää minimin löytämiseen moniulotteisissa ongelmissa. Siksi kaikki käytännön menetelmät ovat jollain tavalla approksimatiivisia ja päätyvät lokaaleihin minimeihin.

Ihmisaivojen ajattelun vinoumat voivat johtua varmasti jo siitäkin, että maailma, joka ihmisaivoille parametreina syötetään, eroaa maailmasta joka tietokoneen "neuroverkolle" syötetään. Eli tietokoneen erheettömyys johtuisi ihan vain siitä, että tehtävät ovat hyvin simppeleitä ei niinkään siitä, että evoluutio ei olisi onnistunut luomaan globaalin minimin haarukointiin riittävän hyvin soveltuvaa "matematiikkaa".

Suurempi ongelma on se, että neuroverkolle pitää määritellä minimoitava funktio. Jos ratkaistaan jotain monimutkaista yhteiskunnallista ongelmaa, mitään yksikäsitteistä parhautta ei ole. Tuo funktio pitää määritellä tunteiden ja ideologioiden pohjalta. Rosvokapitalistilla, fasistisella wannabe-diktaattorilla, teokraattisella wannabe-diktaattorilla, kommunistisella wannabe-diktaattorilla tai rauhallista ja mukavaa elämää haluavalla taviksella on aivan erilaiset hyvyysfunktiot.

Tekoäly ei voi mitenkään tiedostaa, että sille annettu hyvyysfunktio on jossain mielessä huono. Se vain maksimoi sen niin hyvin kuin pystyy. Mutta eipä sekään juuri eroa ihmisistä. Ihmisaivojen "hyvyysfunktio" tulee luonteesta ja ideologiasta, johon ihminen on hurahtanut, eikä se hevin muutu vaikka johtaisi millaisiin kauheuksiin tahansa. Ihminen käyttää järkeään härkäpäiseen päämääriensä tavoitteluun eikä päämäärien mielekkyyden puntarointiin.

[Stadin öljylanne]

Mielenkiintoinen aihe sinänsä. Olen sellaisessa uskossa, että tietokoneen neuroverkot hyödyntäisivät globaalin minimin metsästämisessä erheetöntä matematiikkaa kun taas ihmisaivojen neuroverkko evolutiivisesti biassoitunutta matematiikkaa.

Toki mutta kun tiedetään, ettei tuollaista globaalia minimiä voida saavuttaa, vaan vain lähestyä epätriviaalisti, niin ollaan lähinnä lähellä noituutta. Eli jottain laitettiin sissään, ja jottain tuli ulos. Joka voi olla esimerkiksi shakissa parempaa, kuin mihin ihmiset tällä hetkellä pystyy.

Juu ja tarkentaisin itseäni, että se erheetönkään matematiikka ei varsinaisesti ole globaalin minimin etsimisessä erheetöntä, vaan yksi osa löytymisestä perustuu joskus myös hyvään tuuriin. Etukäteen kun ei voi tietää missä on paikallinen minimi ja missä globaali minimi, eikä jokaista gradienttia voi nykyisetkään tietokoneet laskea piste pisteeltä kokonaan läpi, jotta voitaisiin olla varma, että globaali minimi löytyy, puhumattakaan tilanteista, että niitä olisi useampi, jolloin ongelmia tulee ehkä heti lisää.

Edit. Neutroni edellä näköjään jo korjasikin virheellisiä käsityksiäni.

[KultaKikkare]

Tosin en ole mikään tilastotieteen asiantuntija, että pitääkö matematiikan perustua aina brute forceen vai kelpaako oppiva systeemi korvaajaksi. Oppiva systeemi ei ole aina 100% tarkka ja brute forcella suoritetut ovat.

Neuroverkot ovat sellaisia, että tietyllä tavalla matematiikalla ei ole "väliä". Tarkoitan, että kaikki ovat täysin pihalla siitä, miten ja osin miksi asia suuremmissa systeemeissä toimii minkä toimii.

Eli neuroverkkojen osalta ei todellakaan voida puhua, että siinä toimittaisiin millään suorilla logiikan pelisäännöillä.

Mielenkiintoinen aihe sinänsä. Olen sellaisessa uskossa, että tietokoneen neuroverkot hyödyntäisivät globaalin minimin metsästämisessä erheetöntä matematiikkaa kun taas ihmisaivojen neuroverkko evolutiivisesti biassoitunutta matematiikkaa. Voin olla tietysti auttamatta väärässä. Ihmisaivojen ajattelun vinoumat voivat johtua varmasti jo siitäkin, että maailma, joka ihmisaivoille parametreina syötetään, eroaa maailmasta joka tietokoneen "neuroverkolle" syötetään. Eli tietokoneen erheettömyys johtuisi ihan vain siitä, että tehtävät ovat hyvin simppeleitä ei niinkään siitä, että evoluutio ei olisi onnistunut luomaan globaalin minimin haarukointiin riittävän hyvin soveltuvaa "matematiikkaa".

Tekoäly vastasi aika ympäripyöreästi mukaillen kysymystäsi.

On totta, että tietokoneiden ja ihmisaivojen neuroverkot toimivat eri tavoin. Tietokoneiden neuroverkot perustuvat matemaattisiin menetelmiin ja ne kykenevät käsittelemään suuria määriä dataa nopeasti ja tekemään päätöksiä tarkasti määritellyjen sääntöjen perusteella. Ihmisaivojen neuroverkot puolestaan perustuvat biologisiin mekanismeihin ja ne toimivat monimutkaisemmin ja epätarkemmin kuin tietokoneiden neuroverkot. Ihmisaivoissa on myös paljon vinoumia ja epätarkkuuksia, jotka johtuvat esimerkiksi henkilökohtaisista kokemuksista ja arvoista sekä ympäristöstä ja yhteiskunnallisista tekijöistä.

Tietokoneiden neuroverkot voivat tosiaan olla erheetöntä matematiikkaa käyttäviä, koska ne toimivat tarkasti määritellyjen sääntöjen mukaisesti. Ihmisaivojen neuroverkot puolestaan ovat evolutiivisesti biassoitunutta matematiikkaa käyttäviä, koska ne perustuvat biologisiin mekanismeihin ja ne ovat kehittyneet evoluution kautta. Ihmisaivojen ajattelun vinoumat johtuvat osittain myös siitä, että ne käyttävät evolutiivisesti biassoitunutta matematiikkaa, joka on kehittynyt monimutkaisessa ympäristössä ja jonka tarkoituksena on ennen kaikkea auttaa ihmisiä selviytymään ja lisääntymään.

[Enigma]

Et voi jakaa fysiikassa asioita malleihin ja todellisiin asioihin. Fysiikka on laskennallista todellisuuden mallintamista. Mitään muuta (järjellistä) tapaa mallintaa todellisuutta ei ole tai muuta tapaa saada tietoa todellisuudesta kuin havainnot ei ole.

No ei voi jakaa missään, jos tuolle tielle lähtee: kielikin on vain joukko symboleja.

Mutta on siinä ero, jos puhutaan ihan mitattavasta/havaittavasta hiukkasesta tai sitten tällaisesta laskennallisesta "summafunktiosta", jolla koitetaan mallintaa energian siirtymistä materian läpi.

[Punkero]

En ole nähnyt niitä käytettävän. Veikkaan syyksi sitä, että ilmassa kvantti-ilmiöiden merkitys on niin pieni, että klassinen malli, joka kuvaa äänen paine- ja poikkeamakenttänä, toimii hyvin.

Voisitteko avata keskustelun äänen ominaisuuksista kun tässsä ketjussa olisi tarkoitus keskustella tekoälystä.

Pidetään mielessä sääntö 6.

6) Kaikenlainen häiriökäyttäytyminen on kielletty. Esimerkiksi:
- Asiattomat viestit, keskustelun häirintä, turhat ja asiaankuulumattomat viestit
- Henkilökohtaiset loukkaukset ja hyökkäykset toista keskustelijaa kohtaan
- Trollaus, provosoiminen, saarnaaminen, propaganda
- Kiihotus kansanryhmää vastaan, halventava käyttäytyminen