Olipa kerran kaksi rakastavaista, Romeo ja Julia, jotka halusivat mennä naimisiin. Heidän perheensä kuitenkin olivat vihoissa keskenään, ja heidän vanhempansa tekivät kaikkensa estääkseen rakastavaisia saamasta toisiaan. Siksi Julia ja Romeo lähetettiin kukin omaan galaksiinsa kauas toisistaan.
Onneksi Romeo ja Julia olivat fyysikoita ja vielä ammatissaan poikkeuksellisen kekseliäitä. Niinpä he löysivät niin sanotun madonreiän, aika-avaruuden tunnelin, joka yhdistää heidän galaksinsa. Ulkoa tunnelin päät näyttävät mustilta aukoilta, joista toinen on Julian ja toinen Romeon galaksissa.
Romeo ja Julia heittäytyivät kumpikin mustaan aukkoon omassa päässään madonreikää. Heidän vanhempansa luulivat, että rakastavaiset ovat epätoivoissaan päätyneet itsemurhaan.
Jotenkin näin voisi kulkea Shakespearen klassisen draaman tarina scifi-versiona. Toisaalta loppu voisi olla onnellinen:
Madonreiässä vallitsevat äärimmäisen voimakkaat painovoimakentät kuljettavat Romeota ja Juliaa niin, että lopulta he päätyvät sylikkäin keskelle madonreikää. Siellä he voivat vihdoin saada toisensa. Madonreiässä rakastavaiset ovat päätyneet toiseen paikkaan avaruudessa, mutta myös toiseen paikkaan ajassa.
Madonreikä on oikopolku, joka yhdistää kaksi aluetta aika-avaruudessa. Madonreikä syntyy, kun supermassiiviset mustat aukot taivuttavat aika-avaruutta. Madonreiästä voi päästä kaukaiseen galaksiin toisessa ajassa.
Kun valohiukkanen kulkee U:n sakaraa alas ja pohjan kaarta pitkin toiseen sakaraan ja sitä pitkin ylös, se päätyy lähelle lähtöpistettään. Jos se siellä osuu sakaroita yhdistävään madonreikään, se voi päätyä samaan paikkaan, josta se lähti, eli menneisyyteen.
Matka voi mennä myös toisinpäin. Jos valohiukkanen osuu madonreikään jo alkumatkasta, se voi oikaista suoraan U:n toiseen sakaraan ja päästä tulevaisuuteen.
Madonreiät ovat siis kosmisia oikopolkuja menneen ja tulevan välillä, eli niiden kautta voi matkustaa ajassa – jos niitä on olemassa. Periaatteessa matkustajat menneisyydestä ja tulevaisuudesta voivat myös kohdata puolimatkassa kuten Romeo ja Julia.
Yksi johtavista madonreikätutkijoista on fyysikko Juan Maldacena yhdysvaltalaisesta Princetonin yliopistosta. Hänen ajatusleikkinsä on myös kosminen versio Romeon ja Julian tarinasta. Hänen laskelmiensa mukaan kahden galaksin välinen madonreikä voi oikeasti olla geometrialtaan sellainen, että siinä voi matkustaa ja kohdata toisen puolimatkassa.
Maldacenan laskelmien mukaan Romeo ja Julia eivät kuitenkaan pääse ulos madonreiästä. Maailmankaikkeus laajenee ja samalla venyttää madonreikää niin kovalla vauhdilla, että he eivät ei koskaan ehdi ulos, vaikka he kiitäisivät kohti madonreiän aukkoa lähes valon nopeudella.
