Kovien tieteiden yleistajuistaminen

[Goswell]

Ajatus siitä, että symmetrisyys olisi matematiikan läpäisevä periaate, ei pidä paikkaansa.

Tutkimukseni ovat yhä kesken, mutta näyttää jo nyt siltä, että elämme ns. "peilimaailmassa", jossa kaikki perustuu symmetriaan. Myös matematiikka.

Matematiikka ei elä missään maailmassa.

Perustelisitko hieman tätä väitettäsi, sillä ilman maailmankaikkeutta, jossa elämme ei voi olla myöskään matematiikkaa, joka toimii nimenomaan maailmankaikkeutemme sisällä.

Ymmärsit varmasti, mitä tarkoitin. Matematiikka ei ole riippuvainen siitä maailmasta, jossa sitä sovelletaan tai ollaan mahdollisesti kokonaan soveltamatta. Tässä mielessä matematiikka ei elä tässä maailmassa.
Siitä, onko matematiikkaa, jos ei ole mitään, en osaa keskustella saati jotain todistaa. Emme me professoritkaan kaikkea tiedä.

Kun nyt pähkäilin tuota toteamustasi, että mistä kumpuavat maailmankaikkeuttamme ohjaavat lait, niin on kyllä erikoista, että fysiikan lait ovat yksinkertaisesti lakeja, jotka koskettavat ei- mitään. Toisin sanoen ne ovat lakeja, jotka pätisivät hahmottomassa tyhjyydessä, täysin ilman ainetta, energiaa tai mitään muutakaan..

Miksi fysiikan lait pätisivät ilman ainetta, kun ne ainetta koskevat?

Aletaan olla ytimessä, mitä on aine?

[John Carter]

Ajatus siitä, että symmetrisyys olisi matematiikan läpäisevä periaate, ei pidä paikkaansa.

Tutkimukseni ovat yhä kesken, mutta näyttää jo nyt siltä, että elämme ns. "peilimaailmassa", jossa kaikki perustuu symmetriaan. Myös matematiikka.

Matematiikka ei elä missään maailmassa.

Perustelisitko hieman tätä väitettäsi, sillä ilman maailmankaikkeutta, jossa elämme ei voi olla myöskään matematiikkaa, joka toimii nimenomaan maailmankaikkeutemme sisällä.

Ymmärsit varmasti, mitä tarkoitin. Matematiikka ei ole riippuvainen siitä maailmasta, jossa sitä sovelletaan tai ollaan mahdollisesti kokonaan soveltamatta. Tässä mielessä matematiikka ei elä tässä maailmassa.
Siitä, onko matematiikkaa, jos ei ole mitään, en osaa keskustella saati jotain todistaa. Emme me professoritkaan kaikkea tiedä.

Kun nyt pähkäilin tuota toteamustasi, että mistä kumpuavat maailmankaikkeuttamme ohjaavat lait, niin on kyllä erikoista, että fysiikan lait ovat yksinkertaisesti lakeja, jotka koskettavat ei- mitään. Toisin sanoen ne ovat lakeja, jotka pätisivät hahmottomassa tyhjyydessä, täysin ilman ainetta, energiaa tai mitään muutakaan..

Miksi fysiikan lait pätisivät ilman ainetta, kun ne ainetta koskevat?

Onko aineettomia entiteetteja tai aineetonta maailmaa olemassa?

[Varaktori]

Ajatus siitä, että symmetrisyys olisi matematiikan läpäisevä periaate, ei pidä paikkaansa.

Tutkimukseni ovat yhä kesken, mutta näyttää jo nyt siltä, että elämme ns. "peilimaailmassa", jossa kaikki perustuu symmetriaan. Myös matematiikka.

Matematiikka ei elä missään maailmassa.

Perustelisitko hieman tätä väitettäsi, sillä ilman maailmankaikkeutta, jossa elämme ei voi olla myöskään matematiikkaa, joka toimii nimenomaan maailmankaikkeutemme sisällä.

Ymmärsit varmasti, mitä tarkoitin. Matematiikka ei ole riippuvainen siitä maailmasta, jossa sitä sovelletaan tai ollaan mahdollisesti kokonaan soveltamatta. Tässä mielessä matematiikka ei elä tässä maailmassa.
Siitä, onko matematiikkaa, jos ei ole mitään, en osaa keskustella saati jotain todistaa. Emme me professoritkaan kaikkea tiedä.

Kun nyt pähkäilin tuota toteamustasi, että mistä kumpuavat maailmankaikkeuttamme ohjaavat lait, niin on kyllä erikoista, että fysiikan lait ovat yksinkertaisesti lakeja, jotka koskettavat ei- mitään. Toisin sanoen ne ovat lakeja, jotka pätisivät hahmottomassa tyhjyydessä, täysin ilman ainetta, energiaa tai mitään muutakaan..

Miksi fysiikan lait pätisivät ilman ainetta, kun ne ainetta koskevat?

Onko aineettomia entiteetteja tai aineetonta maailmaa olemassa?

Kysy Ollilta.
Sellainenkin koulukunta on joka pitää matemaattisia käsitteitä jonkin sortin entiteetteinä jonkin sortin aineettomassa maailmassa. Samainen porukka on myös sitä mieltä että matematiikkaa ei keksitä, vaan se löydetään. Sehän on tuossa näkemyksessä kaikilta osin jo olemassa jossakin joten keksimiselle ei oikein olekaan tarvetta.

[Wisti]

Ajatus siitä, että symmetrisyys olisi matematiikan läpäisevä periaate, ei pidä paikkaansa.

Tutkimukseni ovat yhä kesken, mutta näyttää jo nyt siltä, että elämme ns. "peilimaailmassa", jossa kaikki perustuu symmetriaan. Myös matematiikka.

Matematiikka ei elä missään maailmassa.

Perustelisitko hieman tätä väitettäsi, sillä ilman maailmankaikkeutta, jossa elämme ei voi olla myöskään matematiikkaa, joka toimii nimenomaan maailmankaikkeutemme sisällä.

Ymmärsit varmasti, mitä tarkoitin. Matematiikka ei ole riippuvainen siitä maailmasta, jossa sitä sovelletaan tai ollaan mahdollisesti kokonaan soveltamatta. Tässä mielessä matematiikka ei elä tässä maailmassa.
Siitä, onko matematiikkaa, jos ei ole mitään, en osaa keskustella saati jotain todistaa. Emme me professoritkaan kaikkea tiedä.

Kun nyt pähkäilin tuota toteamustasi, että mistä kumpuavat maailmankaikkeuttamme ohjaavat lait, niin on kyllä erikoista, että fysiikan lait ovat yksinkertaisesti lakeja, jotka koskettavat ei- mitään. Toisin sanoen ne ovat lakeja, jotka pätisivät hahmottomassa tyhjyydessä, täysin ilman ainetta, energiaa tai mitään muutakaan..

Miksi fysiikan lait pätisivät ilman ainetta, kun ne ainetta koskevat?

Onko aineettomia entiteetteja tai aineetonta maailmaa olemassa?

Matemaattiset oliot ovat kohtalaisen aineettomia entiteettejä. Tyhjä joukko olisi hyvä aineettoman maailman entiteetti.

[Tauko]

Ajatus siitä, että symmetrisyys olisi matematiikan läpäisevä periaate, ei pidä paikkaansa.

Tutkimukseni ovat yhä kesken, mutta näyttää jo nyt siltä, että elämme ns. "peilimaailmassa", jossa kaikki perustuu symmetriaan. Myös matematiikka.

Matematiikka ei elä missään maailmassa.

Perustelisitko hieman tätä väitettäsi, sillä ilman maailmankaikkeutta, jossa elämme ei voi olla myöskään matematiikkaa, joka toimii nimenomaan maailmankaikkeutemme sisällä.

Ymmärsit varmasti, mitä tarkoitin. Matematiikka ei ole riippuvainen siitä maailmasta, jossa sitä sovelletaan tai ollaan mahdollisesti kokonaan soveltamatta. Tässä mielessä matematiikka ei elä tässä maailmassa.
Siitä, onko matematiikkaa, jos ei ole mitään, en osaa keskustella saati jotain todistaa. Emme me professoritkaan kaikkea tiedä.

No, jos kysymyksen muotoilisi niin, että onko matematiikkaa ilman ihmistä, niin vastaus olisi, että on. Mutta jos kysytään, että onko matematiikkaa ilman maailmankaikkeutta, niin vastaus olisi, että ei. Ei ainakaan nykyisen tiedon perusteella maailmankaikkeudestamme.

Mitä järkeä on kysyä, onko jotain, jos ei ole mitään?

Kysymys voisi olla myös niinpäin, että onko olemassa matematiikkaa, jota ei ole kehitetty kuvaamaan maailman toimintaa. Ja vastaus on, että on.

[John Carter]

Ajatus siitä, että symmetrisyys olisi matematiikan läpäisevä periaate, ei pidä paikkaansa.

Tutkimukseni ovat yhä kesken, mutta näyttää jo nyt siltä, että elämme ns. "peilimaailmassa", jossa kaikki perustuu symmetriaan. Myös matematiikka.

Matematiikka ei elä missään maailmassa.

Perustelisitko hieman tätä väitettäsi, sillä ilman maailmankaikkeutta, jossa elämme ei voi olla myöskään matematiikkaa, joka toimii nimenomaan maailmankaikkeutemme sisällä.

Ymmärsit varmasti, mitä tarkoitin. Matematiikka ei ole riippuvainen siitä maailmasta, jossa sitä sovelletaan tai ollaan mahdollisesti kokonaan soveltamatta. Tässä mielessä matematiikka ei elä tässä maailmassa.
Siitä, onko matematiikkaa, jos ei ole mitään, en osaa keskustella saati jotain todistaa. Emme me professoritkaan kaikkea tiedä.

Kun nyt pähkäilin tuota toteamustasi, että mistä kumpuavat maailmankaikkeuttamme ohjaavat lait, niin on kyllä erikoista, että fysiikan lait ovat yksinkertaisesti lakeja, jotka koskettavat ei- mitään. Toisin sanoen ne ovat lakeja, jotka pätisivät hahmottomassa tyhjyydessä, täysin ilman ainetta, energiaa tai mitään muutakaan..

Miksi fysiikan lait pätisivät ilman ainetta, kun ne ainetta koskevat?

Onko aineettomia entiteetteja tai aineetonta maailmaa olemassa?

Matemaattiset oliot ovat kohtalaisen aineettomia entiteettejä. Tyhjä joukko olisi hyvä aineettoman maailman entiteetti.

Itseäni ihmetyttää sellaisten joukkojen olemassaolo, jotka eivät ole itsensä jäseniä. Hieman sama asia siis kyseessä, kuin jo 500- luvulla eaa. Epimenideen esittämä toteamus: Tämä lause on epätosi. Koska lause on tosi vain, jos se on epätosi, niin se ei ole tosi, eikä epätosi. Samaan kategoriaan kuuluu myös Valehtelijan paradoksi.

[Eusa]

Peilautuminen on vain yksi symmetria. Transition ja kierron lisäksi vain mielikuvitus on rajana millaista kuvautumista haluaa kutsua symmetriaksi.

Joten matematiikka on helposti täyttä symmetriaa. Matematiikka ei riipu kaikkeudestamme, mutta kaikkeutemme riippuu matematiikasta eli logiikasta. Peruslogiikkoja ovat kausaatio ja korrelaatio.

[Jalo Arkkivalo]

Ajatus siitä, että symmetrisyys olisi matematiikan läpäisevä periaate, ei pidä paikkaansa.

Tutkimukseni ovat yhä kesken, mutta näyttää jo nyt siltä, että elämme ns. "peilimaailmassa", jossa kaikki perustuu symmetriaan. Myös matematiikka.

Matematiikka ei elä missään maailmassa.

Perustelisitko hieman tätä väitettäsi, sillä ilman maailmankaikkeutta, jossa elämme ei voi olla myöskään matematiikkaa, joka toimii nimenomaan maailmankaikkeutemme sisällä.

Ymmärsit varmasti, mitä tarkoitin. Matematiikka ei ole riippuvainen siitä maailmasta, jossa sitä sovelletaan tai ollaan mahdollisesti kokonaan soveltamatta. Tässä mielessä matematiikka ei elä tässä maailmassa.
Siitä, onko matematiikkaa, jos ei ole mitään, en osaa keskustella saati jotain todistaa. Emme me professoritkaan kaikkea tiedä.

Kun nyt pähkäilin tuota toteamustasi, että mistä kumpuavat maailmankaikkeuttamme ohjaavat lait, niin on kyllä erikoista, että fysiikan lait ovat yksinkertaisesti lakeja, jotka koskettavat ei- mitään. Toisin sanoen ne ovat lakeja, jotka pätisivät hahmottomassa tyhjyydessä, täysin ilman ainetta, energiaa tai mitään muutakaan..

Miksi fysiikan lait pätisivät ilman ainetta, kun ne ainetta koskevat?

Aletaan olla ytimessä, mitä on aine?

Ja kun tämä on ratkaistu pitää vielä ratkaista miten fysiikka "koskettaa" ainetta.

[Neutroni]

Sellainenkin koulukunta on joka pitää matemaattisia käsitteitä jonkin sortin entiteetteinä jonkin sortin aineettomassa maailmassa. Samainen porukka on myös sitä mieltä että matematiikkaa ei keksitä, vaan se löydetään. Sehän on tuossa näkemyksessä kaikilta osin jo olemassa jossakin joten keksimiselle ei oikein olekaan tarvetta.

Matematiikassa on keksimistä aksioomien valitseminen. Periaatteessa, sitten kun ne on valittu, loput on löytämistä. Järjestelmän aksioomat määräävät kaikki niistä seuraavat todet lauseet (vaikka kaikkia ei voida todistaa todeksi järjestelmän sisällä).

[Goswell]

Ajatus siitä, että symmetrisyys olisi matematiikan läpäisevä periaate, ei pidä paikkaansa.

Tutkimukseni ovat yhä kesken, mutta näyttää jo nyt siltä, että elämme ns. "peilimaailmassa", jossa kaikki perustuu symmetriaan. Myös matematiikka.

Matematiikka ei elä missään maailmassa.

Perustelisitko hieman tätä väitettäsi, sillä ilman maailmankaikkeutta, jossa elämme ei voi olla myöskään matematiikkaa, joka toimii nimenomaan maailmankaikkeutemme sisällä.

Ymmärsit varmasti, mitä tarkoitin. Matematiikka ei ole riippuvainen siitä maailmasta, jossa sitä sovelletaan tai ollaan mahdollisesti kokonaan soveltamatta. Tässä mielessä matematiikka ei elä tässä maailmassa.
Siitä, onko matematiikkaa, jos ei ole mitään, en osaa keskustella saati jotain todistaa. Emme me professoritkaan kaikkea tiedä.

Kun nyt pähkäilin tuota toteamustasi, että mistä kumpuavat maailmankaikkeuttamme ohjaavat lait, niin on kyllä erikoista, että fysiikan lait ovat yksinkertaisesti lakeja, jotka koskettavat ei- mitään. Toisin sanoen ne ovat lakeja, jotka pätisivät hahmottomassa tyhjyydessä, täysin ilman ainetta, energiaa tai mitään muutakaan..

Miksi fysiikan lait pätisivät ilman ainetta, kun ne ainetta koskevat?

Aletaan olla ytimessä, mitä on aine?

Ja kun tämä on ratkaistu pitää vielä ratkaista miten fysiikka "koskettaa" ainetta.

Jospa mää plöräytän jotakin.

Kuten hyvin tieteellisesti olen tarinoinut, aine on kvanttipöhinää, kuin vihainen ampiaisparvi jossa mikään ei ole paikallaan.
Fysiikka taas koskettaa vain tuon parven keskiarvoa, raapaisee vain sen pintaa jota ei ole edes olemassa, joten aika heikolla jäällä mennään, eikö?
Ihmisille on olemassa pinta, vuorovaikutuksille sitä ei ole olemassa, eikö niin.

Ihmispolo on koskenut, katsonut ja tuntenut vain tuon pinnan ja parven keskimääräiset ominaisuudet, se mitä todella on olemassa on pysynyt piilossa ihan näihin päiviin asti. Ne ominaisuudet syntyy siellä missä se kvanttiparvi pörisee, pinta antaa vain keskiarvon tai paremminkin resultantin.

[Varaktori]

Sellainenkin koulukunta on joka pitää matemaattisia käsitteitä jonkin sortin entiteetteinä jonkin sortin aineettomassa maailmassa. Samainen porukka on myös sitä mieltä että matematiikkaa ei keksitä, vaan se löydetään. Sehän on tuossa näkemyksessä kaikilta osin jo olemassa jossakin joten keksimiselle ei oikein olekaan tarvetta.

Matematiikassa on keksimistä aksioomien valitseminen. Periaatteessa, sitten kun ne on valittu, loput on löytämistä. Järjestelmän aksioomat määräävät kaikki niistä seuraavat todet lauseet (vaikka kaikkia ei voida todistaa todeksi järjestelmän sisällä).

Vakaumuksellinen platonisti uskoo, että matemaattiset oliot ovat tosiolevaisia sinänsä. Ne ovat ikuisesti olemassa jossain
toisessa, muuttumattomassa ja ihmisestä riippumattomassa todellisuudessa eli "lukujen taivaassa". Niinpä platonistin mielestä matematiikassa ei varsinaisesti koskaan keksitä mitään, vaan ainoastaan löydetään tai paljastetaan platonisen todellisuuden struktuureja. Matemaatikon tehtävänä on "vain" raottaa ideoiden maailmaa verhoavaa huntua, mutta tämä ei ole niinkään helppo tehtävä, koska vain harvat ja valitut onnistuvat kurkistamaan hunnun taakse.

https://journal.fi/tt/article/download/58246/19908/

Tuo minulla oli mielessä.
Vähän liian hapokasta kyllä meikäläiselle.

[John Carter]

Ajatus siitä, että symmetrisyys olisi matematiikan läpäisevä periaate, ei pidä paikkaansa.

Tutkimukseni ovat yhä kesken, mutta näyttää jo nyt siltä, että elämme ns. "peilimaailmassa", jossa kaikki perustuu symmetriaan. Myös matematiikka.

Matematiikka ei elä missään maailmassa.

Perustelisitko hieman tätä väitettäsi, sillä ilman maailmankaikkeutta, jossa elämme ei voi olla myöskään matematiikkaa, joka toimii nimenomaan maailmankaikkeutemme sisällä.

Ymmärsit varmasti, mitä tarkoitin. Matematiikka ei ole riippuvainen siitä maailmasta, jossa sitä sovelletaan tai ollaan mahdollisesti kokonaan soveltamatta. Tässä mielessä matematiikka ei elä tässä maailmassa.
Siitä, onko matematiikkaa, jos ei ole mitään, en osaa keskustella saati jotain todistaa. Emme me professoritkaan kaikkea tiedä.

Kun nyt pähkäilin tuota toteamustasi, että mistä kumpuavat maailmankaikkeuttamme ohjaavat lait, niin on kyllä erikoista, että fysiikan lait ovat yksinkertaisesti lakeja, jotka koskettavat ei- mitään. Toisin sanoen ne ovat lakeja, jotka pätisivät hahmottomassa tyhjyydessä, täysin ilman ainetta, energiaa tai mitään muutakaan..

Miksi fysiikan lait pätisivät ilman ainetta, kun ne ainetta koskevat?

Onko aineettomia entiteetteja tai aineetonta maailmaa olemassa?

Matemaattiset oliot ovat kohtalaisen aineettomia entiteettejä. Tyhjä joukko olisi hyvä aineettoman maailman entiteetti.

Itse asiassa tähän ongelmaan paneuduttiin jo vuonna 430 eaa. vastineena Parmenideen opetuksiin, jotka kielsivät liikkeen, muutoksen ja tyhjyyden olemassaolon täysin. Demokritos esitti, että kaikki oleva on ikuista, mutta kielsi kuitenkin sen, että tyhjyys olisi sama kuin "ei mitään". Tämä tekee hänestä ensimmäisen tunnetun ajattelijan, joka esitti täydellisen tyhjyyden olemassaoloa. Ympärillämme tapahtuvat muutokset hän selitti hiukkasten, atomien, avulla. Ne olivat aina olemassa, mutta kykenivät järjestäytymään eri muotoihin. Demokritos oli myös matematiikan ja erityisesti geometrian edelläkävijä. Hän kirjoitti näistä aiheista teokset Numeroista, Geometriasta, Sivuamisista, Kuvauksista ja Irrationaaleista.

[Wisti]

Peilautuminen on vain yksi symmetria. Transition ja kierron lisäksi vain mielikuvitus on rajana millaista kuvautumista haluaa kutsua symmetriaksi.

Joten matematiikka on helposti täyttä symmetriaa. Matematiikka ei riipu kaikkeudestamme, mutta kaikkeutemme riippuu matematiikasta eli logiikasta. Peruslogiikkoja ovat kausaatio ja korrelaatio.

Matematiikan väittäminen symmetriaksi ei tarkoita mitään.

[Eusa]

Peilautuminen on vain yksi symmetria. Transition ja kierron lisäksi vain mielikuvitus on rajana millaista kuvautumista haluaa kutsua symmetriaksi.

Joten matematiikka on helposti täyttä symmetriaa. Matematiikka ei riipu kaikkeudestamme, mutta kaikkeutemme riippuu matematiikasta eli logiikasta. Peruslogiikkoja ovat kausaatio ja korrelaatio.

Matematiikan väittäminen symmetriaksi ei tarkoita mitään.

Matematiikka on yhtä helposti täyttä symmetriaa kuin mun jorinat on täyttä bullshittiä.

[Wisti]

Peilautuminen on vain yksi symmetria. Transition ja kierron lisäksi vain mielikuvitus on rajana millaista kuvautumista haluaa kutsua symmetriaksi.

Joten matematiikka on helposti täyttä symmetriaa. Matematiikka ei riipu kaikkeudestamme, mutta kaikkeutemme riippuu matematiikasta eli logiikasta. Peruslogiikkoja ovat kausaatio ja korrelaatio.

Matematiikan väittäminen symmetriaksi ei tarkoita mitään.

Matematiikka on yhtä helposti täyttä symmetriaa kuin mun jorinat on täyttä bullshittiä.

Vastaus hyväksytty.