Suomen metsät

[Justis]

200 vuotta sitten Suomen metsät olivat todella huonossa kunnossa. Niitä ryöstettiin surutta niin sahateollisuuden, kaskiviljelyn kuin tervanpoltonkin vuoksi. Suosittelen lukemaan hieman historiaa, aloita vaikka seuraavasta linkistä. https://www.metsa.fi/metsahallitus/nain ... /historia/ .

No korjataan 300 vuotta sitten: ajalta ennen koko metsänhoitoa, kun olivat vielä luonnontilaisia.

Ei auta vieläkään. 1800 luvun surkea tilanne johtui nimenomaan edellisen vuosisadan kaskiviljelystä ja tervan tuotannosta kuin myös Euroopan valtioiden rakennuspuun kysynnästä joista iso osa meni laivoihin. Vasta 1800 luvulla alettiin miettiä että metsiä ei saisi hävittää eli kyllä metsien tila on huomattavasti parantunut kun niitä on ihan oikeasti alettu hoitamaan.

Ks. edellinen viestini

Kerro nyt miten Suomen metsien kehitys ja hoito on kehittynyt vai onko se kehittynyt tässä aikain saatossa?

[Enigma]

No korjataan 300 vuotta sitten: ajalta ennen koko metsänhoitoa, kun olivat vielä luonnontilaisia.

Ei auta vieläkään. 1800 luvun surkea tilanne johtui nimenomaan edellisen vuosisadan kaskiviljelystä ja tervan tuotannosta kuin myös Euroopan valtioiden rakennuspuun kysynnästä joista iso osa meni laivoihin. Vasta 1800 luvulla alettiin miettiä että metsiä ei saisi hävittää eli kyllä metsien tila on huomattavasti parantunut kun niitä on ihan oikeasti alettu hoitamaan.

Ks. edellinen viestini

Kerro nyt miten Suomen metsien kehitys ja hoito on kehittynyt vai onko se kehittynyt tässä aikain saatossa?

En minä siitä tiedä. Kyse oli ihmisen vaikutuksesta metsiin, eikä metsän hyötykäytön toimivuudesta.

[Goswell]

Ihme itkemistä metsistä.
Metsät voi suomessa oikein hyvin, on hoidettu pääosin kunnolla toisin kuin itäisen naapurimaan läpipääsemättömät ryteiköt. Kehitys ollut muutenkin oikeansuuntaista jo pitkään, sekapuustoja suositaan nykyisin siellä missä se on mahdollista, metsiin jätetään hoitamattomia alueita eläimille suojaalueiksi ja jättöpuita, suojavyöhykkeitä vesistöihin ja muihin merkittäviin luontokohteisiin.
Hyvin hoidettu metsä kasvaa hyvin ja silloin se sitoo myös sitä helvetin hiiltä toisin kuin hoitamaton räävikkö tai kasvunsa lopettanut "ikimetsä".
Kenelläkään ei pitäisi olla valittamista, suomi elää metsistä.

[Justis]

Ei auta vieläkään. 1800 luvun surkea tilanne johtui nimenomaan edellisen vuosisadan kaskiviljelystä ja tervan tuotannosta kuin myös Euroopan valtioiden rakennuspuun kysynnästä joista iso osa meni laivoihin. Vasta 1800 luvulla alettiin miettiä että metsiä ei saisi hävittää eli kyllä metsien tila on huomattavasti parantunut kun niitä on ihan oikeasti alettu hoitamaan.

Ks. edellinen viestini

Kerro nyt miten Suomen metsien kehitys ja hoito on kehittynyt vai onko se kehittynyt tässä aikain saatossa?

En minä siitä tiedä. Kyse oli ihmisen vaikutuksesta metsiin, eikä metsän hyötykäytön toimivuudesta.

Et tiedä mutta mielipide on vahva vailla mitään faktaa. Ainakin Suomessa metsiä hoidetaan niin että ne sekä tuottavat puuta ja kasvavat hyvin ja monimuotoisuuskin on jo huomioitu melko hyvin. Parannettavaa varmastikin on mutta jos kaikki maailman maat olisi hoitaneet metsiään yhtä hyvin niin olisiko meillä mitään ongelmaa?

[Enigma]

Ks. edellinen viestini

Kerro nyt miten Suomen metsien kehitys ja hoito on kehittynyt vai onko se kehittynyt tässä aikain saatossa?

En minä siitä tiedä. Kyse oli ihmisen vaikutuksesta metsiin, eikä metsän hyötykäytön toimivuudesta.

Et tiedä mutta mielipide on vahva vailla mitään faktaa. Ainakin Suomessa metsiä hoidetaan niin että ne sekä tuottavat puuta ja kasvavat hyvin ja monimuotoisuuskin on jo huomioitu melko hyvin. Parannettavaa varmastikin on mutta jos kaikki maailman maat olisi hoitaneet metsiään yhtä hyvin niin olisiko meillä mitään ongelmaa?

En ole sanonut mitään metsiehoidon tilasta, kyse oli ekologisuudesta. Metsän tehtävä ei ole tuottaa mitään.

[Justis]

Kerro nyt miten Suomen metsien kehitys ja hoito on kehittynyt vai onko se kehittynyt tässä aikain saatossa?

En minä siitä tiedä. Kyse oli ihmisen vaikutuksesta metsiin, eikä metsän hyötykäytön toimivuudesta.

Et tiedä mutta mielipide on vahva vailla mitään faktaa. Ainakin Suomessa metsiä hoidetaan niin että ne sekä tuottavat puuta ja kasvavat hyvin ja monimuotoisuuskin on jo huomioitu melko hyvin. Parannettavaa varmastikin on mutta jos kaikki maailman maat olisi hoitaneet metsiään yhtä hyvin niin olisiko meillä mitään ongelmaa?

En ole sanonut mitään metsiehoidon tilasta, kyse oli ekologisuudesta. Metsän tehtävä ei ole tuottaa mitään.

Eikö metsän tehtävä ole tuottaa yhtään mitään? MIKSI metsiä on siis olemassa ylipäätään? Kaipa niillä jokin merkitys on luonnon kiertokulussa?

[Enigma]

Eikö metsän tehtävä ole tuottaa yhtään mitään? MIKSI metsiä on siis olemassa ylipäätään? Kaipa niillä jokin merkitys on luonnon kiertokulussa?

Voi olla, mutta tuo tuottaminen on ihmisen näkökulmaa. Metsällä (luonnolla) on ns. itseisarvo, eli se vain on.

[syytinki]

Metsistä on tehty teollisia puunviljelyplantaaseja sadan vuoden määrätietoisella työllä ja siinä on onnistuttu, ainakin lyhyellä aikavälillä. Kuutiometrejä, tonneja ja euroja on saatu lisää, mutta luontoarvot ovat romahtaneet. Oikeellisuus riippuu täysin henkilökohtaisista preferensseistä rahalla ostettavan krääsän ja villin luonnon arvosta.

Ai pitäiskö lopettaa metsänviljely ja hakkuut sekä pistää munalukko tehtaiden ovelle. Pimpeli pompeli.

Lainaus: "mutta luontoarvot ovat romahtaneet". Tuota noin, mihin tämä tieto perustuu?

Siihen, että hoidettu metsä (puupelto) on huomattavan lajiköyhä verrattuna vanhoihin metsiin, joita ei hoideta. Käy vaikka sienessä joskun vanhassa metsässä (esim. Seitseminen) niin huomaat eron.

Ai jaa. Kysyin kyllä nimimerkkii Neutronilta, mutta mikäs siinä. Tieto tuo ei kuitenkaan ole vaan yksittäinen havainto/mielipide.

Ja mitä sitten, täyspuustoisen metsän pitää olemankin näennäisesti suht' lajiköyhä, se kuuluu metsäluonnon monimuotoisuuteen. Vanhat metsät. Niinpä, aina se cityvihreä uskoo vanhojen metsien autuuteen. Suomen metsät kuitenkin tuppaavat luontojaan tiheytyä yhden puulajin metsiksi kunnes palavat. Elleivät pala kehittyvät aika vähämuotoiseksi metsiköksi.

Vanhojen ikimetsien monimuotoisuus on usein klisee. Vilkaisee vaikka pohjoisen paksusammalisia ikimetsiä. Tuossa klasin alla täällä Espoossa on kapea kaistale metsää, jossa ei ole käyty kirveen kanssa 200 vuoteen. Aika vakiintunut kasvusto.

[Enigma]

Vanhojen ikimetsien monimuotoisuus on usein klisee. Vilkaisee vaikka pohjoisen paksusammalisia ikimetsiä. Tuossa klasin alla täällä Espoossa on kapea kaistale metsää, jossa ei ole käyty kirveen kanssa 200 vuoteen. Aika vakiintunut kasvusto.

Käypä joskun vaikka Helvetinjärvellä, missä vielä vanhoja etelä-Suomen ikimetsiä. Ero on huima näihin hoidettuihin puupeltoihin nähden.

Et voi verrata asiaa Lappiin, koska siellä täysin eri ilmasto.

Mitä tulee metsäpaloihin, niin ne ovat paikallisia ja vain lisäävät monimuotoisuutta. Monet eläinlajit pääsevät pakenemaan ja jatkavat elämäänsä ei-palaneessa metsässä. Kasvit taas levittäytyvät vuosikymmenet "etänä" lähialueilleen.

[Neutroni]

Ai pitäiskö lopettaa metsänviljely ja hakkuut sekä pistää munalukko tehtaiden ovelle. Pimpeli pompeli.

Ei. Se 30 % suojelu toimisi luultavasti hyvin. 70 % voisi ottaa teollisuuskäyttöön.

Lainaus: "mutta luontoarvot ovat romahtaneet". Tuota noin, mihin tämä tieto perustuu?

Tieteelliseen tutkimukseen. Mutta tuskinpa sinä sellaista arvostat.

[Neutroni]

Ja mitä sitten, täyspuustoisen metsän pitää olemankin näennäisesti suht' lajiköyhä, se kuuluu metsäluonnon monimuotoisuuteen. Vanhat metsät. Niinpä, aina se cityvihreä uskoo vanhojen metsien autuuteen. Suomen metsät kuitenkin tuppaavat luontojaan tiheytyä yhden puulajin metsiksi kunnes palavat. Elleivät pala kehittyvät aika vähämuotoiseksi metsiköksi.

Ei vanha havumetsä ole mikään monimuotoisuuden keidas. Mutta luonnolliseen metsän uusiutumiseen liittyy kaikkia vaiheita. Kaikkein uhanalaisimpia ovat paahdeympäristölajit, jotka tuleva ensiksi paloaukeille ennen kuin ne ehtivät edes pusikoitua. Tehometsätaloudessa palot sammutetaan alkuunsa, kun ne uhkaavat aina jonkun omistajan omistuksia. Jos 30 % metsistä olisi suojelualueita, palojen voisi antaa kehittyä luonnollisesti ja sen jälkeen seuraisi kaikki metsän kehitysvaiheet.

[Punkero]

Ai pitäiskö lopettaa metsänviljely ja hakkuut sekä pistää munalukko tehtaiden ovelle. Pimpeli pompeli.

Ei. Se 30 % suojelu toimisi luultavasti hyvin. 70 % voisi ottaa teollisuuskäyttöön.

Lainaus: "mutta luontoarvot ovat romahtaneet". Tuota noin, mihin tämä tieto perustuu?

Tieteelliseen tutkimukseen. Mutta tuskinpa sinä sellaista arvostat.

Oletko perehtynyt näihin tutkimuksiin ollenkaan?

"Mustikan pölytys onnistui tänä vuonna erinomaisesti, ja marjaa on runsaasti koko maan alueella, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteesta. Marjan pääsatokausi on nyt alkanut eteläisessä ja keskisessä Suomessa.
"Mustikan kukista lähes 80 prosenttia pölyttyi raakileiksi, mikä on Luken mukaan erinomainen tulos. Yleensä raakileiksi päätyy alle 60 prosenttia kukista."
https://www.ts.fi/uutiset/5716583

Minkä tutkimuksen mukaan suomen metsissä on pölyttäjäkato?

22.1.2008
Suomesta on löydetty lähes 1500 meille uutta lajia. Niistä 185 on tieteelle täysin uusia. Lajeista 60 kuului sukuihin, joiden lajeja ei meillä ole ennen tavattu.
Uusista lajeista 581 on sieniä ja jäkäliä, 173 hämähäkkieläimiä ja 740 hyönteisiä kuten sienisääskiä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000004542168.html

Tieteelle uusia lajeja löydetään lyhyessä tutkimuksessa 185, mikä kertoo siitä, ettei luonnon monimuotoisuutta ole kovin tarkasti tutkittu ainakaan vielä reilu 10 vuotta sitten.

29.7.2019
Asiantuntija Ylellä: ”Valtava muutos” nyt käynnissä Suomen luonnossa – Tuhat uutta lajia vain 20 vuodessa
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/asiant ... d97d94b576

[Wisti]

Tämä liittyy Suomen metsiin, mutta ei luonnonsuojeluun.
Isälläni oli vähän peltoa ja metsää myös. Osa pelloista oli sellaisia, ettei niitä suostunut kukaan vuokraamaan meidän lopetettua viljelyn. Niinpä nämä kaukaiset suopellot metsitettiin istuttamalla tilalle mäntyä, kuten silloinen suositus oli. Ja kasvoihan siellä uljas taimikko ennen pitkää: ei yhtään ainoata suoraa puuta, vaan sen helvetin vänkkyröitä kirjaimellisesti joka ainoa.
Peltoa oli raivattu aina lisää, joten metsittäminen oli uusi asia ja seuraukset katastrofaalisia. Onneksi luonto ei ollut moksiskaan eikä jäänyt murehtimaan, vaan täytti ojat ensin isoilla pajuilla. Sitten paju hävisi ja tilalle tuli koivua ja haapaa ja kohta havupuitakin, joista kasvoi nyt suorarunkoisia.
Vänkkyryyteen oli muistaakseni syynä se, että peltoviljely oli kuluttanut maasta mangaanin. Mangaania kuitenkin liukeni vähitellen käyttökelposeen muotoon ja havupuutkin siis alkoivat taas menestyä.

[Enigma]

"Mustikan pölytys onnistui tänä vuonna erinomaisesti, ja marjaa on runsaasti koko maan alueella,

Suomesta on löydetty lähes 1500 meille uutta lajia. Niistä 185 on tieteelle täysin uusia.

Mustikan määrä ei ole luonnolle tärkeää. Se on luultavasti pois muilta kasveilta.

Tunnettujen lajien määrä ei ole useinkaan hyvä mittari, joku +90% maailman eläin- ja kasvilajeista on yhä tuntematta. Se voi kertoa niin paremmista menetelmistä, kun toki myös momimuotoisuuden lisääntymisestä.

[Punkero]

Mustikan määrä ei ole luonnolle tärkeää. Se on luultavasti pois muilta kasveilta.

Muut varmaan huomasivat että mustikan pölytyksen onnistuminen kertoo pölyttäjien määrästä.