Miten evoluutio voi toimia?

[deep purpose]

Johtuisikohan siitä että ovat toistaiseksi vielä lapsia mitenkään? Fyysiset treenit siis ei mielestäsi vaikuta siihen, että lapsesta tulisi hyvä urheilia enemmänkö? Mee kouluun takas!

Ei VANHEMPIEN treeni vaikuta asiaan mitenkään. Sitähän sinä yrität väittää.

Totta hemmetissä väitän näiin sillä en ole yhtä tyhmä siinä niinkuin te!

Tuossa nyt näyttäisi, että keskustelun kohde on eri. Toinen puhuu geneettisestä peritymisestä, toinen kasvuympäristön vaikutuksesta jälkikasvuun. Voi olla että ymmärsin väärin.
Oli miten oli, niin molemmat antaa eväitä jälkikasvun toiminnalle. Geenit potentiaalia lahjakkuudelle ja kasvuympäristö, vaikkapa musiikkia harrastava perhe, virikkeitä harrastukseen musiikin parissa.
Mutta sen musiikkia kovastikin treenaavan vanhemman geenit ei treenaamalla muutu paremmiksi musiikkigeeneiksi..

Väitin siis että musiikin treenaminen vaikuttaa osiltaan uutuus-geeneihin, jotka voi siten siirtyä seuraaville sukupolville. Onko jossain tieteessä kumottu sellaisen mahdollisuus?

[jester]

Onhan darwinismista väännetty vanhallakin palstalla vuosikausia. Olennaista on minusta ymmärtää, että moderni uus-darwinistinen käsitys ei ole ainoa tieteellinen vaihtoehto. Toisinajattelijoita on. Yksi esimerkki on James A Shapiro, joka on koonnut yhteen erilaisia biologisia mekanismeja käsitteen "Natural genetic engineering" alle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Natural_g ... ngineering

"It can be argued that much of genome change in evolution results from a genetic engineering process utilizing the biochemical systems for mobilizing and reorganizing DNA structures present in living cells."

Yksi toisinajattelijoiden sivusto:
https://www.thethirdwayofevolution.com/

[ID10T]

Ei VANHEMPIEN treeni vaikuta asiaan mitenkään. Sitähän sinä yrität väittää.

Totta hemmetissä väitän näiin sillä en ole yhtä tyhmä siinä niinkuin te!

Tuossa nyt näyttäisi, että keskustelun kohde on eri. Toinen puhuu geneettisestä peritymisestä, toinen kasvuympäristön vaikutuksesta jälkikasvuun. Voi olla että ymmärsin väärin.
Oli miten oli, niin molemmat antaa eväitä jälkikasvun toiminnalle. Geenit potentiaalia lahjakkuudelle ja kasvuympäristö, vaikkapa musiikkia harrastava perhe, virikkeitä harrastukseen musiikin parissa.
Mutta sen musiikkia kovastikin treenaavan vanhemman geenit ei treenaamalla muutu paremmiksi musiikkigeeneiksi..

Väitin siis että musiikin treenaminen vaikuttaa osiltaan uutuus-geeneihin, jotka voi siten siirtyä seuraaville sukupolville. Onko jossain tieteessä kumottu sellaisen mahdollisuus?

Kun ei ne opitut taidot edelleenkään periydy. Kitaristin lapsesta voi tulla kitaristi, mutta se ei ole mitenkään selvä asia.

Mikä on uutuus-geeni?

[deep purpose]

Onko täysin poissuljettu asiakaan toisaalta? Jos uutuusgeenejä ei syntyisi niin miten bakteereista voi tulla homo sapiens?

[Punkero]

Onko täysin poissuljettu asiakaan toisaalta? Jos uutuusgeenejä ei syntyisi niin miten bakteereista voi tulla homo sapiens?

Uusia geenejä ei synny olettamassasi kitaransoittotilanteessa vaan sammuneet geenit vain voisivat alkaa toimimaan tai toimivat lakata toimimasta esim. kun geeneihin liittyy metyyli tai asetyyliryhmiä.
Sikiö kuulee jo kohdussa musiikkia, sillä voi olla vaikutusta joidenkin aivoalueiden kehittymiseen.

[deep purpose]

Onko täysin poissuljettu asiakaan toisaalta? Jos uutuusgeenejä ei syntyisi niin miten bakteereista voi tulla homo sapiens?

Uusia geenejä ei synny olettamassasi kitaransoittotilanteessa vaan sammuneet geenit vain voisivat alkaa toimimaan tai toimivat lakata toimimasta esim. kun geeneihin liittyy metyyli tai asetyyliryhmiä.
Sikiö kuulee jo kohdussa musiikkia, sillä voi olla vaikutusta joidenkin aivoalueiden kehittymiseen.

No eikö silloin syntymisen jälkeen sama juttu vielä silloinkin? Aivothan kehittyy vielä vanhemmitenkin vielä. Ja aivojen kehittyminenkö ei silloin vaikuta ollenkaan geeneihinkin ja siten jälkeläisiin?

[Brainwashed]

Onko täysin poissuljettu asiakaan toisaalta? Jos uutuusgeenejä ei syntyisi niin miten bakteereista voi tulla homo sapiens?

On se. Ei geenejä voi opettaa eikä treenata.

[Tauko]

Onko täysin poissuljettu asiakaan toisaalta? Jos uutuusgeenejä ei syntyisi niin miten bakteereista voi tulla homo sapiens?

Ympäristön vaikutusta periytymiseen tutkii epigenetiikka. Jotain näyttöä on esim kasvien pakkaskestävyyden periytymiseen ja joillakin eläimillä/eliöillä ympäristöoloihin sopeutumisessa kuten ravinnon määrä ja ilmasto.
Ihmisen kohdalla näyttöä ei ole, joka osiltaan johtuu hankalasti toteutettavasta tutkimuksestakin, mutta siis näyttöä ei ole.
Epigenetiikka pohjaa geenien aktiivisuuden säätelyyn, ei geenimuutoksiin.

Darwin ei itseasiassa pitänyt täysin mahdottomana Lamarckista näkemystä hankittujen ominaisuuksien periytymisestä, mutta silloinen tietämys ei antanut sille perusteitakaan.

Epigenetiikka, jonka toimivuus on kyseenalainen, antaisi kyllä vauhtia ja enemmän ja nopeamman muuntelumahdollisuuden evoluutiolle.

Uutuusgeeni termiä en tunne eikä tuntenut googlekaan.

[Punkero]

Onko täysin poissuljettu asiakaan toisaalta? Jos uutuusgeenejä ei syntyisi niin miten bakteereista voi tulla homo sapiens?

Uusia geenejä ei synny olettamassasi kitaransoittotilanteessa vaan sammuneet geenit vain voisivat alkaa toimimaan tai toimivat lakata toimimasta esim. kun geeneihin liittyy metyyli tai asetyyliryhmiä.
Sikiö kuulee jo kohdussa musiikkia, sillä voi olla vaikutusta joidenkin aivoalueiden kehittymiseen.

No eikö silloin syntymisen jälkeen sama juttu vielä silloinkin? Aivothan kehittyy vielä vanhemmitenkin vielä. Ja aivojen kehittyminenkö ei silloin vaikuta ollenkaan geeneihinkin ja siten jälkeläisiin?

Pitäisi olla joku mekanismi, miten voisi vaikuttaa, jotain biokemiallisia reaktioita tarvii tapahtua.
Ihmisenkin perimästä suurin osa on turhaa, geenit eivät koodaa mitään, paitsi jos ne aktivoituvat.

Esimerkiksi kasvin pakkasenkestävyys voisi periytyä vaikka niin, että joku sammunut geeni alkaa koodaamaan proteiinia lähetti-RNAn avulla ja kun proteiiniin liittyy joku metalli tai vaikka vitamiini, syntyy entsyymi, mikä pystyy syntetisoimaan solussa olevista aineista yhdistettä, mikä estää kasvin soluseinämiä puhkovien jääkiteiden muodostumista.

Tässä olosuhteista johtuen tapahtuu geenissä joku muutos, siitä on pitkä matka siihen, että kitaraa soittamalla voisi joku geeni herätä.

[Prometheus]

Ei VANHEMPIEN treeni vaikuta asiaan mitenkään. Sitähän sinä yrität väittää.

Totta hemmetissä väitän näiin sillä en ole yhtä tyhmä siinä niinkuin te!

Voisitko selittää mekanismin miten urheileminen vaikuttaa geeniperimään?

Yksinkertaisesti ottaen, geenit jotka saa treeniä vahvistuu ja vaikuttaa siittiöitten ominaisuuksiin. Luulisi tämän olevan perustietoa teillekin jo.

Jos se on perustietoa, niin ei ole varmaankaan vaikeaa antaa meille tyhmille jonkin linkki tutkimuksiin, joissa väittämäsi osoitetaan.

[OlliS]

Evoluutio toimii ihan hyvin, juuri niin kuin on saatu selville evoluutioteorialla.

[deep purpose]

Onko täysin poissuljettu asiakaan toisaalta? Jos uutuusgeenejä ei syntyisi niin miten bakteereista voi tulla homo sapiens?

Ympäristön vaikutusta periytymiseen tutkii epigenetiikka. Jotain näyttöä on esim kasvien pakkaskestävyyden periytymiseen ja joillakin eläimillä/eliöillä ympäristöoloihin sopeutumisessa kuten ravinnon määrä ja ilmasto.
Ihmisen kohdalla näyttöä ei ole, joka osiltaan johtuu hankalasti toteutettavasta tutkimuksestakin, mutta siis näyttöä ei ole.
Epigenetiikka pohjaa geenien aktiivisuuden säätelyyn, ei geenimuutoksiin.

Darwin ei itseasiassa pitänyt täysin mahdottomana Lamarckista näkemystä hankittujen ominaisuuksien periytymisestä, mutta silloinen tietämys ei antanut sille perusteitakaan.

Epigenetiikka, jonka toimivuus on kyseenalainen, antaisi kyllä vauhtia ja enemmän ja nopeamman muuntelumahdollisuuden evoluutiolle.

Uutuusgeeni termiä en tunne eikä tuntenut googlekaan.

Joo, epigenetiikka sitä sitten tutkii, kiitos tiedosta. Mutta miten geenimuutoksia ei olisi sitten eli millä tavalla muuten voi ympäristön vaikutus siirtyä jälkeläisille? Uutuusgeeneillä tarkoitan tavallaan mutaatiogeenejä. Mutaatiogeenit ei välttämättä muuttuisi paljon kerralla.

Jos kaikki 5 pääistia elikkä makuaisti, hajuaisti, näköaisti, kuuloaisti ja tuntoaisti ottaa biodataa talteen, niin mihin ne rekisteröityy ja nämäkö ei sitten ollenkaan siirry geeiperimän kautta jälkeläisiinkin?

[deep purpose]

Totta hemmetissä väitän näiin sillä en ole yhtä tyhmä siinä niinkuin te!

Voisitko selittää mekanismin miten urheileminen vaikuttaa geeniperimään?

Yksinkertaisesti ottaen, geenit jotka saa treeniä vahvistuu ja vaikuttaa siittiöitten ominaisuuksiin. Luulisi tämän olevan perustietoa teillekin jo.

Jos se on perustietoa, niin ei ole varmaankaan vaikeaa antaa meille tyhmille jonkin linkki tutkimuksiin, joissa väittämäsi osoitetaan.

Yläasteen biologia, mutaatiogeenit.
PS. Sori tosta tyhmäksi haukkumisesta.

[Tuulispää]

Evoluutio toimii ihan hyvin, juuri niin kuin on saatu selville evoluutioteorialla.

ID selittää asiaa tarkemmin:

[MooM]

Jos kaikki 5 pääistia elikkä makuaisti, hajuaisti, näköaisti, kuuloaisti ja tuntoaisti ottaa biodataa talteen, niin mihin ne rekisteröityy ja nämäkö ei sitten ollenkaan siirry geeiperimän kautta jälkeläisiinkin?

Sitä, miten muisti ja muu aivojen kouliintuminen toimii, ei ihan tunneta. Varmasti systeemi muuttuu monella tasolla, ehkä jopa geenitkin. Ainakin niin, että geenien . aktiivisuus käynnistyy tai sammuu (epigenetiikka). Mutta on hyvä oletus, että se ei suoraan vaikuta sukusoluihin, joissa se seuraavalle sukupolvelle siirtyvä geneettinen materiaali on.

Vanhemman olosuhteet vaikuttavat jälkeäisiin nopeasti ajatellen kolmella tavalla: ennen raskautta suoraan sukusoluihin tulleet muutokset: mutaatiot sattumalta tai esim. lääkeaineiden tai säteilyn vuoksi, vaikka nämäkin ovat tietysti pohjimmiltaan sattumaa. Riski vain on paljon isompi. Epigeneettiset jututkin saattavat vaikuttaa tässä. Lisääntymishetken olosuhteet vaikuttavat siihen, mikä siittiö pääsee perille. Ehkä myös siittiöiden ominaisuuksissa voi olla vaikutusta siitä, mikä isän tilanne on (siittiöitä syntyy koko ajan lisää, munasolut kehittyvät jo lapsuusiässä ja vain kypsyvät sitä mukaa, kun kuukautiskierto pyörii). Ja kolmantena raskausajan olosuhteet ja altistukset, jotka voivat tuottaa mutaatioita ja häiriöitä sikiön kehityksessä.

Evoluutiossa mutaatiot ovat vain yksi ajuri ja pelimerkkien lähde. Tärkeämpää on ihan tavanomainen jalostuminen. Jokaisessa hedelmöityksessä yksilö saa uniikin kombon vanhempiensa geenejä (identtiset kaksoset tietysti saman), osa ympäristöön paremin sopivia ominaisuuksia, osa huonommin. JA kun näistä komboista ne soveltuvimmat tuottavat enemmän hyviä jälkeläisiä, laji kehittyy ympäristöönsä sopivimmaksi ja hyvin huonot karsiutuvat. Jos ympäristöt eri laumojen/ryhmien välillä ovat erilaiset, evoluutio tuottaa väistämättä niin isoja eroja siinä, mikä on hyvä missäkin ympäristössä, että syntyy uusia lajeja.