Tiedepalsta.fi

Stalker kirjoitti: ↑27 Helmi 2023, 11:16

Punkero kirjoitti: ↑27 Helmi 2023, 10:57 "Kalat ovat melkoisia rakennusmestareita. Ne osaavat tehdä ihmeellisiä kuvioita ja hiekkalinnoja pelkästään liikuttamalla eviään ja siirtämällä hiekkaa suussaan.
Vuonna 1995 sukeltajat kummastelivat erikoisia kuvioita merenpohjassa Japanissa Amamin saaren edustalla.
Pohjassa oli varsin monimutkaisia ja täysin symmetrisiä ympyröitä.
Ennen pitkää ne katosivat ja ilmestyivät uudestaan toisaalle. Ympyrät olivat kuin jonkinlaisia mystisiä viljapeltokuvioita. Mikä tai kuka ne oli tehnyt?

Mysteerin selvittäminen kesti niin ikään 18 vuotta. Vuonna 2013 tutkijat päättivät kuvata aluetta ja löysivät kokonaan uuden kalalajin. Rakennusmestarina ja taiteilijana hääri kymmensenttinen pallokala Torquigener albomaculosus.
Pieni kala pyöri ja hyöri ja liikutteli eviään pohjassa, kunnes tuloksena oli ihmeellisen kaunis hiekkaympyrä. Touhuun meni yli viikko, kertoo tutkimus Scientific Reports -tiedelehdessä.

Afrikassa puolestaan Malawijärvessä elävät kirjoahvenet rakentavat todellisia hiekkalinnoja. Ne ottavat hiekkaa suuhunsa ja pikku hiljaa pupeltavat siitä korkeaa kekoa. Tuloksena on hienoja, yläosastaan koverrettuja hiekkapyramideja."
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009415248.html

kalakuva.jpg

No voihan ketsuppi!


Ihminen näkee tuossa täydellisen ympyräsymmetria, mitähän kala tuumaa, ei ainakaan tuossa videossa käynyt katsomassa ylhäältä päin?

Video on leikelty pätkistä, aikaisemmassa viestissä kerrottiin kuvion tekemiseen menevän viikko.
Miten kala oppii tai osaa oppimatta väsätä rinkulan, aika outoa.

Animalia - My Life by Rambo - Part 2

"Korpit ovat tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa osoittautuneet yhtä taitaviksi ongelmien ratkojiksi kuin simpanssit, vaikka lajien aivoilla on 26-kertainen kokoero. Tutkimus on uusi naula sen vanhan käsityksen arkkuun, että suuret aivot tarkoittaisivat muita enemmän älyä.

Lisää näyttöä antoivat naakat ja varikset saamalla testeistä paremmat pisteet kuin bonobot ja gorillat, jotka niin ikään kuuluvat eläinmaailman älyköihin tavalla, jolla ihminen älyn määrittelee.

Lundin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen osallistui kuusi korppia, kymmenen uudenkaledonianvarista ja kymmenen naakkaa. Kaikki olivat aikuisia.

Kokeessa pantiin ruokaa läpinäkyvään sylinteriin, jossa oli reikä molemmissa päissä. Linnut saivat katsella, miten ruoka pantiin sisään, ja niille myös näytettiin, miten sen saa pois. Sitten alkuperäinen sylinteri korvattiin toisella, johon jälleen pantiin ruokaa.
Täydet pisteet korpeille

Tutkijat halusivat nähdä, tajuavatko linnut, että ruokaan pääse käsiksi tämänkin putken päästä, vai yrittävätkö ne nokkia sen kylkeen reiän. Jos niin olisi käynyt, siitä olisi merkitty kokeessa miinus

Niin ei korpeille tarvinnut tehdä. Ne saivat kokeessa täydet pisteet, kuten simpanssit aiemmin tehdyissä testeissä. Naakat oivalsivat jujun 97-prosenttisesti ja varikset 92-prosenttisesti.

Bonoboilla ja gorilloilla prosenttiluvut ovat 95 ja 94. Gorillan aivot ovat miltei sata kertaa niin suuret kuin kokeeseen osallistuineilla lintulajeilla.

Tutkimus on vapaasti luettavissa brittiläisen Royal Societyn Open Science -sivustolla https://royalsocietypublishing.org/doi/ ... sos.160104
https://yle.fi/a/3-8832938

Ei tällaisilla testeillä voi päätellä joidenkin lintujen olevan yhtä älykkäitä kuin kädelliset, ehkä apinoita ja gorilloja kiinnosti enemmän uusi esine kuin pieni nokare ruokaa.
Testi ei paljon älyä vaadi, riittää kun on nälkä ja osaa syödä.

...tähän ruokapurnukan avaustestiin sanoisin Punkeron loppupäätelmän olevan hyvin niin oikein.
...oma kokemus on koirasten herkuilla kouluttamisesta, monet koirat on saanut johdateltua päämäärään, herkuilla, mutta vieläkin oleva lapinkoira on pienestä pitäen tehnyt valintaperusteisesti kurssittajan herkkuille, "jotta nyt kyllä ei tapahdu mitään", tahi "juu tapahtuu", rohkenisin myös sanoa, jotta myös mieliala kysymys kullakin hetkellä, sillä herkkujen laatu niin paljoa vaihtele.. No, niksejä on yks' ja kaks', jotta tapahtumaa ilmenee..

eläinmaailmassa ruoka on hyvä motivaattori. Lintusten älykkyydestä kertoo talitiaisen toiminta, tieten saattaa olla omaa kuvitelmaa. Paraatioven vierellä, noin kolmen metrin pääsä kahden metrin korkeudella on lintulauta jolla talvena 2013 oli pähkinöitä. Ehätin istuskella siinä aamupäivä kahvilla rappusilla, jonkun kuukauden ja antaa lempparit muutamille tirpusille.
Eräs niistä tapasi vetää rituaalitanssia liki oksalla jonkun hetken ennen laskeutui syömään. Oma aivonopeus ihmisellä noihin kuvioihin ei riitä, mutta hetkittäin silmäkulmasta jää muistikuva tirpusen ollessa "erilaisissa pystyakselin kulmissa" tahi hieman siirtynyt sivusuunnassa. Miten tämä liittyy eläinten älykkyyteen?
Pitkä pohjustus, kunnes pähkinälauta olikin eräänä aamupäivänä Tyhjä. Tämä keikaroinnit vetaisevä tintti, tuona aamuna tuli liki oksalle ja lopulta porraskaiteelle vetään rituaalia, sekä välillä kiepsahti oksalle jolla steppaili ennen laudalle menoa, katsellen sieltä ihmistä, oma luulo on selkeästä yrityksestä kertoa, jotta "pähkinöitä ja pian".
Olin tuona syystalvena ostanut pokkarikameran jolla sai otettu 128 ruutua sekunnissa, jotta olisin voinut tirpusen kuviot tallentaa ja katsoa "mitä se tekee?" Vaan onnistuin hukkaamaan tuon pokkarin.
Kahtena myöhäisempänä aamuna päästin tuon lintulaudan olemaan tyhjänä, ja kyllä, ollessani kahvilla tintti ilmaantui seurustelemaan ihan liki. Mielellään ajattelisi tapahtumia selkeäksi viestinnäksi ja älyn osoitukseksi, vai mitä?

Kyllä minun kissani osaavta viestiä, että "Palvelija hei, murot on loppu" kun olen joskus unohtanut laittaa nappuloita kuppiin. Tarkoitus ja viesti ei todellakaan jää epäselväksi.

Punkero kirjoitti: ↑21 Maalis 2023, 21:50 Ei tällaisilla testeillä voi päätellä joidenkin lintujen olevan yhtä älykkäitä kuin kädelliset, ehkä apinoita ja gorilloja kiinnosti enemmän uusi esine kuin pieni nokare ruokaa.
Testi ei paljon älyä vaadi, riittää kun on nälkä ja osaa syödä.

Korppien aivoissa on 1.5miljardia neuronia joka on suunnilleen sama määrä kuin monilla kädellisillä. Neuronit on pakattu paljon tiheämpään eli signaalien siirrossa tulee vähemmän viivettä.

Korppien aivot ei ole lainkaan pienet ainoalla järkevällä mittarilla eli neuronien määrällä mitattuna. Tilavuus tai massa ei ole olennaista.

Kevyiden aivojen hyöty on selvä kun kyseessä on lentävä lintu. Iso aivomassa jossa neuroneita on harvemmassa lienee paremmin suojassa erilaisilta kolauksilta, esim norsulta ei lähde taju ihan pienestä päähän kohdistuneesta kopauksesta.

..tämä aivosolujen tiheysero on ollut tiedossa, mutta onko aivojen solut eli kait ne neuronit lintusilla samanlaisia kuin nisäkkäillä?
tai matelijoilla? Ainakin oma kokemuksena sanoisin punakorvakilpikonnan ainakin oppivan nimensä..

Lintujen hermosolut ainakin kuluttaa vähemmän energiaa.

https://www.sciencedaily.com/releases/2 ... 112439.htm
Bird neurons use three times less glucose than mammalian neurons

Birds have impressive cognitive abilities and show a high level of intelligence. Compared to mammals of about the same size, the brains of birds also contain many more neurons. Now a new study reported in Current Biology on September 8 helps to explain how birds can afford to maintain more brain cells: their neurons get by on less fuel in the form of glucose.

Ihmisen hermosolut on monella tapaa erilaisia kuin muilla nisäkkäillä, myös kokonsa puolesta. Voisi kuvitella että myös lintujen solut ovat erilaisia kuin nisäkkäillä. En löytänyt asiasta tietoa, ehkä ei ole vielä tutkittu?

https://www.medicalnewstoday.com/articl ... er-mammals

Neutroni kirjoitti: ↑14 Tammi 2023, 15:38

Keijona kirjoitti: ↑12 Tammi 2023, 00:02 Vai on rotujen älykkyyden välillä suuret erot,,, Stop the Press! Tasa-arvo onkin harha ja valhe.

Arvo ja älykkyys ovat eri asioita. Älykkyyden arvo on hyvin pieni. Älykkäitä ihmisiä on paljon eikä älykkyys ole pullonkaularesurssi juuri missään todellisessa prosessissa. Lähinnä vain korkeiden johtajien, kuten kuninkaiden ja keisarien, tapauksissa voi tulla ongelmia, kun heidän vallan pöhöttämä ego ei pysty vastaanottamaan tietoja älykkäämmiltä neuvonantajilta ja he vaihtavat ympärilleen klikin, jossa luotettavuutta arvostetaan enemmän kuin älyä ja viisautta.

Neekeri, neekeri, neekeri...
69.

Ehkä joku on sitä mieltä että esimerkiksi hämähäkit (Vaikka tarantellat) ovat vain syömäkoneita mutta kaikkea muuta. Vanhin tarantellani on kyllä huomannut että kun terraariossa on liikehdintää yläpuolella (Tuntuu tärinänä/liikkeinä) niin safkaa on tulossa. Käsittääkseni niveljalkaisilla ei niin sanotusti ole "Aivoja" muuta on kykyä mukautua, oppia ja ennakoida.

Eräs tutkija sanoi että ongelma ei ole siinä että eläimet eivät "Puhu". Kyllä ne "Puhuvat" mutta meidän vajavaisuutemme estää ymmärtämästä niiden kieltä. Luulen että jokainen jolla on ollut lemmikejä (Ihan mitä vain) on huomannut että kyseessä eivät ole vain "Koneet". Moni alkaa syyttämään tässä eläinten inhimillisestämisestä. Kyse ei ole siitä. Tosiasia on että kaikki elolliset olennot viestivät tavalla tai toisella. Onko oikein käyttää vertausta vaikka nelivuotiaaseen lapseen kun kyse on aivan eri asiasta. Ei ihmistä voi eikä kannata verrata mitä eläin on. Ihminen on keskiverto lähes kaikessa ja äly ehkä paras ase. Eläimillä on taas kykyjä joista ihmiset voivat vain haaveilla.

Nora the piano cat.