Tiedepalsta.fi

Koulutus ei näköjään enää kiinnosta nuoria suomalaisia.

"Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli korkea-asteen koulutus. Pääosin vuoteen 2020 kohdistunut tarkastelu kertoo, että korkeakoulutus laajenee kansainvälisesti, mutta Suomi on jäämässä jälkeen. Vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista nousi OECD-alueella 27 prosentista 48 prosenttiin. Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut 39 prosentista 40 prosenttiin ja vuonna 2021 Suomi on selvästi keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin tasolla. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa. 25–64-vuotiaassa aikuisväestössä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli Suomessa 42,3 prosenttia, kun yhteensä 41,1 prosenttia samasta ikäryhmästä oli OECD-maissa korkea-asteen tutkinto taskussaan.

Korkea-asteen koulutus tuo myös suuremman palkan. Korkeakoulutuksen tuoma palkkaetu verrattuna toisen asteen tutkintoon on OECD-maissa keskimäärin 55 prosenttia. Suomessa korkea-asteen tutkinnon palkkaetu toisen asteen tutkintoon nähden on 34 prosenttia, eli OECD-keskiarvoa pienempi, mutta suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomi on mielenkiintoisesti ainoa OECD-maa, jossa toisen asteen tutkinto ei lisää palkkaa suhteessa perusasteen tutkintoon."

https://www.ts.fi/uutiset/5781045

Mitäpä sitä turhaan kouluttautumaan, kun koulutus ei juurikaan tuo lisää liksaa. Kun tuota lukee, kannattaa muistaa, että muissa Pohjoismaissa palkat ovat lähes kaikilla aloilla paremmat kuin Suomessa. Pisa-tuloksetkin ovat laskeneet reippaasti, joten valoisalta ei tulevaisuuskaan näytä. Nyt niitä Balkanin teillä Suomea kohti vaeltavia huippuammattilaisia tarvittaisiin kipeästi. Onhan yhdellä ministerillä kokemusta charterlentojen järjestämisestä, joten toivottavasti hän tarttuu toimeen ennen kuin muut maat ehtivät viedä nämä huippuosaajat.

Jos menestys perustuisi pelkästään koulun penkin kuluttamiseen, niin Suomesta ei olisi koskaan tullut niin sanottua hyvinvointivaltiota. Enää emme edes sellainen tietenkään ole, vaan olemme siirtyneet elitistiseen mässäilykulttuuriin, jossa vain omahyväisyys on kunnia-asia. Siitä ei seuraa mitään intoa opiskeluun ja ylihintojen makseluun.

Ja sitten kun katsotaan näitä talouden reaalilukemia, niin ei kai kukaan täysillä käyvä lähde sellaiseen velkahelvettiin kuin missä esimerkiksi arvoisa pääministerimme Sanna Marin on. https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asu ... rdType=100

Kotitalouksien velkaantuminen, joka on yli 200% bkt:sta jo nyt. Mikäli julkinen velka saadaan taittumaan, tarkoittaa se todennäköisesti yhä suurempia velkmääriä yksityistalouksille. Se kuuluisa "joku" ne viulut sitten aina maksaa. https://tradingeconomics.com/finland/pr ... ebt-to-gdp

Suomi pysyy pystyssä vain velaksi, mutta vailla mitään vankkoja tulevaisuuden näkymiä mistään muusta tavasta. Pahimmillaan ajaudumme vielä sotaankin tässä. Ei sellaisesta tilanteesta selvitä sillä, että jengi käy pitkiä koulutusjaksoja, ja päätyy kaupan kassalle nälkäpalkalla. Eikä siitä selvitä silläkään, että kaikista tulee vain vanhusten perseen pyyhkijöitä tai sotilaita. Ei ei ei ja vielä kerran ei. No, eliitit ja wannabe-eliitit haluavat ajaa tämän maan suohon, niin sitä sitten saa mitä tilaa.

Sopivasti ryhmät valitsemalla tilastot vääristyvät, suomi on aika kärjessä korkea-asteen koulutuksessa.

Punkero kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 09:57 Sopivasti ryhmät valitsemalla tilastot vääristyvät, suomi on aika kärjessä korkea-asteen koulutuksessa.

Kerropa sitten, miten OECD on "sopivasti" valinnut ryhmät, kun olet perillä sen juonitteluista. Suomi ei ole enää kärjessä korkea-asteen koulutuksessa ja Pisa-tutkimuksessakin huippusija on muisto vain.
Tuolla voit tutustua tutkimukseen ettei tarvitse mutuilla:
https://www.oecd-ilibrary.org/education ... 197152b-en

Aiheesta oli keskustelu tiede.fi foorumissa, sinne linkitetyn artikkelin mukaan tutkimus ei vastannut todellisuutta.

Kopioidaas toisesta keskustelusta tänne, kun aihetta sivuaa.

"Lukioiden kilpailu nuorista kiihtyy, tarjolla on erikoislinjoja kuten skeittausta, frisbeegolfia ja laskettelua"
https://yle.fi/a/74-20012742

Pattinero kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 05:53 Jos menestys perustuisi pelkästään koulun penkin kuluttamiseen, niin Suomesta ei olisi koskaan tullut niin sanottua hyvinvointivaltiota. Enää emme edes sellainen tietenkään ole, vaan olemme siirtyneet elitistiseen mässäilykulttuuriin, jossa vain omahyväisyys on kunnia-asia. Siitä ei seuraa mitään intoa opiskeluun ja ylihintojen makseluun.

Ja sitten kun katsotaan näitä talouden reaalilukemia, niin ei kai kukaan täysillä käyvä lähde sellaiseen velkahelvettiin kuin missä esimerkiksi arvoisa pääministerimme Sanna Marin on. https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asu ... rdType=100

Kotitalouksien velkaantuminen, joka on yli 200% bkt:sta jo nyt. Mikäli julkinen velka saadaan taittumaan, tarkoittaa se todennäköisesti yhä suurempia velkmääriä yksityistalouksille. Se kuuluisa "joku" ne viulut sitten aina maksaa. https://tradingeconomics.com/finland/pr ... ebt-to-gdp

Suomi pysyy pystyssä vain velaksi, mutta vailla mitään vankkoja tulevaisuuden näkymiä mistään muusta tavasta. Pahimmillaan ajaudumme vielä sotaankin tässä. Ei sellaisesta tilanteesta selvitä sillä, että jengi käy pitkiä koulutusjaksoja, ja päätyy kaupan kassalle nälkäpalkalla. Eikä siitä selvitä silläkään, että kaikista tulee vain vanhusten perseen pyyhkijöitä tai sotilaita. Ei ei ei ja vielä kerran ei. No, eliitit ja wannabe-eliitit haluavat ajaa tämän maan suohon, niin sitä sitten saa mitä tilaa.

Tässä on kyllä kyse pitemmän ajan trendistä kuin Marinin hallitus. Nämä hallituskausia koskevat poliittiset märinät voisi pitää omissa ketjuissaan, kiitos. Jos politiikkaa tuodaan mukaan (ja se on yksi tekijä näissä kyllä), voi miettiä ensin, miten aikajänteet menee ja mikä on kokonaiskuva.

Sivistys laskee samaa vauhtia kuin Koraanin lukeminen lisääntyy.

Punkero kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 09:57 Sopivasti ryhmät valitsemalla tilastot vääristyvät, suomi on aika kärjessä korkea-asteen koulutuksessa.

Punkero kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 10:38 Aiheesta oli keskustelu tiede.fi foorumissa, sinne linkitetyn artikkelin mukaan tutkimus ei vastannut todellisuutta.

Vai niin. Luotan kuitenkin enemmän OECD:n tilastoon kuin jonkun jostain johonkin Tiede- lehden keskusteluryhmään linkittämään artikkeliin, jonka lähdekään ei ole tiedossa. Mutta mikäs siinä, monet uskovat Tiede-lehden keskustelupalstan lisäksi joulupukkiin ja jotkut jopa korkeimpaan olioon, joka mukamas on luonut maan ja taivaan ja siinä sivussa ihmisetkin.

Nyt menee off-topiciksi, mutta eikö joulupukinkin tulisi nauttia samanlaista lakiin perustuvaa suojaa kuin tämän korkeimman olion (ainakin jos puhutaan parempiuskoisten korkeammasta oliosta ja hänen profeetastaan). Monelle tulee paha mieli kun joulupukkia parjataan eikä edes hänen olemassaoloonsa uskota.

John Carter kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 10:45 Sivistys laskee samaa vauhtia kuin Koraanin lukeminen lisääntyy.

Sama koskee muuten myös Raamattua.

Enigma kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 14:08

John Carter kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 10:45 Sivistys laskee samaa vauhtia kuin Koraanin lukeminen lisääntyy.

Sama koskee muuten myös Raamattua.

Lähes kaikkia uskontoja, lukuunottamatta buddhalaisuuden tyylisiä uskontoja, jotka eivät juurikaan ole uskontoja, vaan tiettyyn kulttuuriin kuuluva elämäntapa.

John Carter kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 14:13

Enigma kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 14:08

John Carter kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 10:45 Sivistys laskee samaa vauhtia kuin Koraanin lukeminen lisääntyy.

Sama koskee muuten myös Raamattua.

Lähes kaikkia uskontoja, lukuunottamatta buddhalaisuuden tyylisiä uskontoja, jotka eivät juurikaan ole uskontoja, vaan tiettyyn kulttuuriin kuuluva elämäntapa.

Se onkin asiassa jännä piirre, että valtaosa islamia kiihkeästi vastustavista on uskovaisia tai vähintään arvokonservatiiveja, joille kirkko jonkinasteinen perusarvo. Kuitenkin islam toimi aikoinaan tieteen säilyttäjänä, kun kristitty maailma vajosi keskiaikaan. Eli uskonnoissa suhde fundamentaalisuuteen vaihtelee paljon, eikä yksi ole toista parempi.

Rere kirjoitti:
"Mutta mikäs siinä, monet uskovat Tiede-lehden keskustelupalstan lisäksi joulupukkiin..."

Koska olen pukin nähnyt, kukaan ei voi kieltää sen olemassaoloa. Paikalla oli useita näkijöitä, joten kyseessä on objektiivinen havainto.

Rere kirjoitti: ↑16 Tammi 2023, 13:44 Luotan kuitenkin enemmän OECD:n tilastoon kuin jonkun jostain johonkin Tiede- lehden keskusteluryhmään linkittämään artikkeliin, jonka lähdekään ei ole tiedossa.

Minä en luota mihinkään tilastoihin tietämättä mitä taustalla on, varsinkaan jos väitetään joidenkin kehitysmaiden olevan suomea edellä koulutuksessa.

"Onko Suomen nuorten koulutustaso romahtanut?

Lokakuussa ilmestyi OECD:n julkaisu Spotlight on Tertiary Education. Findings from Education at a Glance 2022. Tässä julkaisussa on esillä oheinen pylväsdiagrammisto, jossa kuvataan kuinka suuri osuus kunkin OECD-maan 25-34 -vuotiaista nuorista on saavuttanut korkeakoulututkinnon. Tässä kaaviossa korkeakoulututkinnoksi katsotaan alemmat korkeakoulututkinnot (Bachelor’s or equivalent), ylemmät korkekoulututkinnot (Master’s or equivalent), tohtoritutkinnot (Doctoral or equivalent) sekä myös erilaiset korkeakouluissa suoritetut lyhyt koulutukset (Short-cycle tertiary).

Ensimmäinen virhe tehdään jo tässä vaiheessa. Monissa maissa nämä lyhyet koulutukset nostavat maan nuorison koulutustasoa. Kärjessä keikkuvan Kanadan koulutustaso tippuu Suomen tasolle, jos jätetään nämä lyhytkurssit huomioimatta. Myös Turkissa näiden kurssien osuus on huomattava. Suomessa ei ole tällaista koulutusta. Pohjoismaissa alempien ja ylempien tutkintojen suoritustaso on samaa tasoa. Koulutukseen ja tutkimukseen viime vuosina erityisesti panostanut Tanska on selvästi Pohjoismaiden paras, vaikka Norja ja Ruotsi kiilaavat akateemisten lyhyt-kurssiensa ansiosta pylväsdiagrammistossa Tanskan ohi. Helsingin yliopiston Päättäjäfoorumissa näkyivät pelkät pylväät eikä tätä erottelua tehty.

Hämmästyttävintä on tässä suomalaisen korkeakoulutuksen tilan kotimaisessa arvioinnissa tai sen tilan dissaamisessa on kuitenkin se, ettei mikään asiantuntijataho ole tunnistanut sitä varsinaista syytä, miksi suoritettuja korkeakoulututkintoja on Suomessa vähän. Vaikka julkilausuttuna tavoitteena on ollut, että yli puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon, on maamme korkeakoulutettujen osuus jäänyt junnaamaan selvästi alemmas eli noin 40 %:iin 25-34 vuotiaiden keskuudessa. Yksinkertainen selitys löytyy siitä, että Suomessa aloitetaan korkea-asteen opinnot todella vanhana. Vaikka opiskelijavalintauudistus onkin parantanut tilannetta jonkin verran, on Suomessa edelleen OECD-maiden vanhimmat korkeakouluopiskelijat. Korkeakouluopintojen mediaanialoittamisikä on ollut 24 vuotta. On siten täysin loogista, ettei 25-vuotiaiden joukossa ole vielä kovin kummoinenkaan osa suorittanut edes alempaa korkeakoulututkintoa.

Summa summarum. Kun kerta suomalaiset nuoret aloittavat opintonsa keskimäärin 24 vuoden iässä, ei tutkinnon valmistumistakaan voi odottaa kuin vasta kolmikymppisenä. Tässä ikävaiheessa, 25-30 vuotiaiden joukossa, suomalaiset nuoret ovat vailla tutkintoa, kun heidän eurooppalaiset kollegansa ovat jo hyvin palkattuna työelämässä."
https://issuu.com/opinto-ohjaaja-ammatt ... s/17581459

Jos vertaillaan mitä tahansa asioita, pitäisi ensin varmistaa ovatko ne vertailukelpoisia.
Muuten herkkäuskoiset voivat uskoa sokeasti mitä tahansa roskaa, joka saadaan tilastoihin asiat sopivasti valitsemalla näyttämään aika erilaiselta kuin todellisuus.