Maanviljely: Kemialliset lannoitteet vs Luonnonlannoitteet

[deep purpose]

Mitenkäs noitten kemiallisten lannoitteitten käyttö läpi aikojen, mikä siinä on oikeasti totuus?
Ovatko kemialliset lannoitteet turvallisia ja ovatko aikaisemmin ollut ei, tuhoten mullan omat luontaiset piirteensä?

Jos perunat ja kaikki muut raaka-aineet ei jotenkin maistu hyvälle, niin voiko siinä syyttää ihmisten omia virheitä, kun maatalouden teho piti nostaa kattoon.

[Keckuli]

Minä uskon tieteeseen, kemiaan ja tehomaatalouteen. Aamen. Luomu haisee hevon paskalle!

[deep purpose]

Minä uskon tieteeseen, kemiaan ja tehomaatalouteen. Aamen. Luomu haisee hevon paskalle!

Kysyn tätä vähän myöskin sen takia, koska miksi lahden toisella puolella, siellä Eestissä kaikki siellä tuotetut viljelmät ja lihat maistuu 10x paremmalle kuin mitä Suomessa?

[Keckuli]

Epäilyksen häivä nousee heti tuosta 10x kertoimesta. Ei vaikuta kovinkaan tasokkaalta tieteelliseltä faktalta. Syömme myös mielikuvia. Sinulla on mielikuva, että ryppyset luomuporkkanat maistuu paremmalta kuin mehukkaamman oloiset kunnon lannotteilla kasvatetut. Jotta makunäkemyksessäsi olisi edes hivenen tieteellisyyttä, niin pitäisi tehdä sokkotesti: pystyisitköhän edes erottamaan porkkanoita pelkän maun perusteella?

[deep purpose]

Epäilyksen häivä nousee heti tuosta 10x kertoimesta. Ei vaikuta kovinkaan tasokkaalta tieteelliseltä faktalta. Syömme myös mielikuvia. Sinulla on mielikuva, että ryppyset luomuporkkanat maistuu paremmalta kuin mehukkaamman oloiset kunnon lannotteilla kasvatetut. Jotta makunäkemyksessäsi olisi edes hivenen tieteellisyyttä, niin pitäisi tehdä sokkotesti: pystyisitköhän edes erottamaan porkkanoita pelkän maun perusteella?

Ei se nyt ihan näin mene. Maaperän vertailussa Eestin maaperä on paljon vähemmän savisempaa ja myös mullan laatu korkeampaa. Jos saisin tuoda sulle Eestiläisiä ruokia 200€ edestä ja sanoisit että hyi, niin silloin sä joutuisit joko valehtelemaan tahallaan tai en tiiä, no sit sun makunystyrät suussa ovat v*tun erilaisia. Jo pelkät valmis-ruokien vertailut, niin NO CONTEST!

[Keckuli]

Nälän määrä vaikuttaa myös. Jos mulla on iso nälkä, niin kaikki - jopa piimä - maistuu hyvälle. Ei oo kokemustusta mulla eestiläisistä ruoista, muuta kuin muistaakseni joskus 2000 luvun alussa ostin sieltä täysin mauttoman Edam juusto paketin, sen alhaisen hinnan takia. Ei ois kannattanut niitäkään vähiä rahoja tuhlata. Kyllä Suomen Valio jyllää!

[deep purpose]

Joo-o, en tarkoita tätä pahalla, mut Suomessa on valmisruoka-puoli aikas huono. Hyvää ruokaa voi kuitenkin tehdä, jos ostaa tuoreet raaka-aineet, valmistaen omat ruuat alusta loppuun itse!
Suomessa on hyviä tuotteitakin kuten punainen täysmaito ja monet rahkat sekä jogurtit, mut olen huomannut että hyvästä laadusta joutuu silloin pulittamaan muutaman euron enemmän per tuote.
Monet valmis-salaatit on etikalla uitetut ja kana-tuotteiden marinadit pilattu joillain "ken ties millä" litkuilla.
Ja tää ei ole mitenkään pilaa, että näin kertoilen. Mä kävin Eestissä tänä vuona ja ostin mukaan yhden purkin verran "Mulgi-kaalia". Se oli mun viikon herkullisin tuote, vaikka oli myös possunsuikaleita ja ties mitä muuta Suomesta ostettua tavaraa.

Ja en siis hauku Suomen ruokia vittuillaakseni, vaan haluaisin tieteellisesti saada tietää että missä se vika!??

[Molli]

Moi!

no, en lukenut sanatarkkaan, mutta "keinolannoiteet" on turhaan, tahi "arvelen"/"mustatuntuu" tavalla parjattu.
Meillä on tuotantokasveja jotka "eivät siedä"- maullisesti voimakasta typpilannoitusta tai esim lannoitteita tai esim perunalle pitää olla kloorivapaa lannoite. Lannoite ei vaikuta sadonmakuun, kun keinolannoitetta käytettäessä on järki päässä. Makuun järjellisellä ja tarkoituksen mukaisella vaikuttaa enempi lajikekohtaiset eroavaisuudet .. yms johon hetken päästä.
Ekologisesti ajatellen, viljely yleisajattelua vasten, keinolannoiteellinen tuotanto ollessaan tehokkaampaan kuin biodynaaminen on keinolannoitetuotanto mm hiilijalanjäljelleen parempaa ie. ollen satoisempaa kuin bd..
... retkeilin nelisen vuotta sitten kavereiden kanssa Virossa, mukana myös 3 muuta maalaispoikaa ... kysyin ajellessamma huomaattako mitään eroa peltomaisemissa meille päin? - No'oh, eivät,
Kas, täällähän ei ole edes piiriojia, - juu, kah! eips' ole..
ei sarkaojia? Kah, no eip' nävy

..ainoo paikallinen oli virolaine, jonka vieraana olimma.
Häneltä kysyttyäni ojista ja salaojista, hän kertoi jottei niitä tarvita, ainoastaan neukkuaikaan joitain suolämpäreitä on yritelty salaojitella.
Tämä Johtuu Kallioperän muutoksesta kutakuinkin keskellä Suomenlahtea, kallioperän muuttuessa miljerdeja vuosia vanhasta kivestä, kalkkikivien puoleen. Josta juontuu H:ki-Tallinnan junaputken rakentamilliset vaivat..

Tuotantokasvien makuun vaikuttaa mm maaperä. Meilläkin yksinkertaisen helpon perunakasvin moninaisissa lajikkeissa on lajikkeita joista osa on erityisen sopiva mm saviperäiseen maapohjaan, muiden lajikkeiden ollessa tuottavampia hieta/hiesumaassa. Saraturvepohjaiset pellot Periaatteessa on haastavia kaikille viljelykasveille johtuen alhaisesta pH:sta tai mikäli kalkittu suopohjaisten peltojen muista ominaisuuksista..

Viron maaperän etu meikäläiseen maapohjaan verrattuna on maanhappamuus, virolaisen pH on huomattavasti korkeampi kuin meidän viljelysmaiden sekä viromaaperän vesitalous on toista ( aiempi selostus). Meidän pellot pitää kalkita säännöllisin väliajoin, jos tavoittelee keskimääräistä suurempaa kg/ha määrää.. virolaisilla, keskieurooppalaisilla, eteläruotsalaisilla tätä kustannusta ei ole..

vihanneksilla, juureksilla, perunalla makuun vaikuttaa lajike mielestäni enempi kuin viljelytapa, kun viljelytoiminta on tehty järjellisellä tavalla (huom aiempi lannoitus..).

Makuasioista on vaikea sinänsä sanoa mitään, mutta meillä on Valoetu, monien tuotantokasvien kanssa (koskee mukaan lukien puutarhaviljelyä). Moniin viljelykasveihin kertyy makua tuottavia molekyylejä enempi meidän Pohjolan auringon alla kuin etelämpänä tuotettuihin. Voiko olla näin, jotta juonteen aloittaja pitää pehmeämmän makuisista kasveista enempi? (valoetu maistuu juureksissa, vihanneksissa, yrteissä jne mansikka..)

..Perunasta nousee mieleen 90-luvun alkuaikojen eestiläiskaverin kysymys mulle, Miksi perunat on niin pieniä meill? no, meillä on vatuloiden pohdittu jotta Myyvin perunan koko on seulalla lajitteltuna 55-70mm kokkoiset. Hän kertoi, heillä yritettävän kasvattaa peruna mahdollisemman suureksi. Tästä seuraa/tämä on seuraus lajike eroavaisuuksia, hyvin suureksi kasvanut meikäperuna monasti on keskeltä halkeava..

Liha/lihanmaku onkin hieman haastavampi. Possussa -Rotu/ruokinta - ja jälkikäsittely/valmistaminen+? Nauta voi sanoa samaa sekä lampaasta..
Meidän possu on Excellente! suomisikaa ostetaan muualle, muita parantaakseen! vaikka meillä tehtiin emäkämmi possunjalostuksessa rasvapelon takia... Samoin naudasta voisin vuodattaa pitkään, suomilammas on erinomaisen hyvää, jos lampaanmakuun tottumaton saisi syödäkseen tai ottaisi asiakseen valmistaa suomilammasta, Lämmin siivu juuri valmistettua lammasta, lampaan kirkaan ja kepeän rasvan ansiosta Lyö Possun (tai ollen vähintään yhtä hyvää ..kun vilpitön ja vähemmän lampaaseen tottumaton on sanonut).

Ite mitä sisäviron kaupan tiskiltä ostanut lihaa, ja varsinkin naudan kohdalla huomasin sen vastaan olemukseltaan vaarin "omatekemää", ja selvittänytkin aiemmin.. johtuu suolauksesta. Nyky meidän lihat on "ruiskusuolattu" tai käytetty jotain muuta kuin NaCl...Virolaisien leikkeiden makua miettiessäni nousi ajatus, jotta tätä olen maistanut mummolassa, kun pappa oli ite suolannut, joko saavissä kuivasuolannut tahi uppovedessä (vähintään luokkaa 8paino-%) ...

Liha sinänsä on vaikea vertailla, koska virolaiset syö huomattavan osan "tuontina", joten alkuperän rotua ja aeimmin selvitetty on osin arvoitus,
osana ruuanmaku kokemukseen vaikuttaa, ollen nauttittuna "erityisenä hetkenä" retkellä, parantaa makukokemusta myös..

Näin lyhykäisesti,
YT, "Ituniska"

[Molli]

MOI!

...lisätään vielä edelliseen ...
..."mullan määrä"? käsitteenä ei aukea, mutta keinolannoitteiden määrä, ei vaikuta maaperän mururakenteeseen, jos sadon korjaamaton osa jää maaperään.
Mururakenne tarkoittaa, maaperän pysyvän pieninä "kikkara" pallukka rakenteena, joka johtuu maaperässä olevin sienien ym orgaanisten kasvuston osien hyväksi käyttäjiä..

Jos mullan määrä tarkoittaa kivennäismaan yläpuolista maaperän osaa, joka näkyy ja tuntuu meille k'vellessämme peltoloilla, mitä moni sanoo mullaksi, on eloperäistä ainesta. Jonka paksuuden vertailu on pienesti vaikeaa...

[deep purpose]

Molli, ootko tolla alalla vai mistä tiedät näitä? Sinänsä, pitäisi tehdä jonkinlainen makutesti Suomalaisille tuotteille, niin selviäisi ne parhaat herkut.

Esim. xtra gouda tuli mun suosimaksi juustoksi, mutta ikävä kyllä se poistui s-marketin valikoimasta ja jäi vain valmiiksi siivutetut semmoset jäljelle.
On muutama muukin tuote, mikä oli hyvää mutta poistettiin valikoimasta.
Hellsman majoneesi tuli kokeiltua, kun googlasin, että mikä suomen majoneeseista on paras. En pettynyt, nyt mun suosikki.

Naturaalin makuiset tuotteet ovat mulle yleensä niitä, mitä suosin, mitenkäs teille?

[Poistettu]

Lannotteet säkistä ja navetan lietteet pelloille.
Eikös se silloin ole puoliksi luomua?

[Neutroni]

Mitenkäs noitten kemiallisten lannoitteitten käyttö läpi aikojen, mikä siinä on oikeasti totuus?
Ovatko kemialliset lannoitteet turvallisia ja ovatko aikaisemmin ollut ei, tuhoten mullan omat luontaiset piirteensä?

Kemialliset lannoitteet ovat välttämättömiä. Vaihtoehto ei ole luonnonlannoitus vaan nälänhätä. On paljon turvallisempaa elää 85 vuotiaaksi tehotuotettua ruokaa syöden kun yrittää elää satavuotiaaksi syömättä mitään.

Jos perunat ja kaikki muut raaka-aineet ei jotenkin maistu hyvälle, niin voiko siinä syyttää ihmisten omia virheitä, kun maatalouden teho piti nostaa kattoon.

Juu, tehotuotettu ruoka ei maistu niin hyvältä ja ravintoarvotkaan eivät ole aina parhaat mahdolliset. Mutta syyttele virheestä vasta, kun myönnät olevasi sitä mieltä, että "oikein" on antaa miljardien kuolla nälkään sinun makuelämystesi takia. Sitäkin voit miettiä, kummassa porukassa sinä olet, jos 2/3 karsitaan. Sitä jakoa eivät tee eettiset toimikunnat vaan eurot äänestävät kuka syö ja kuka ei.

[Keckuli]

Neutroni, puhut asiaa.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/henrih ... niallista/

"Ilman tehomaataloutta, jalostusta, geenimuuntelua ja muita hyvien ihmisten vastustamia asioita olisi maailma huomattavasti köyhempi ja kärsisi huomattavasti pahemmasta nälänhädästä. Eräiden arvioiden mukaan yli miljardi ihmistä enemmän olisi kuollut nälänhätään ilman ”epäeettistä” ruoantuotantoa. 

Parasta, mitä kehitysmaiden aseman kohentamiseksi voitaisiin tehdä, olisi auttaa niitä mahdollisimman nopeasti siirtymään mahdollisimman tehokkaaseen maataloustuotantoon. Tässä taas tehokkainta olisi vapauttaa maatalouden maailmanmarkkinat joko kertarysäyksellä tai lyhyen siirtymäajan kanssa ja lopettaa verovaroin tuetun länsimaisen tuotannon dumppaus kehitysmaihin."

[Molli]

...no tähän makuasiaan, raaka-aineen maku on vaihtelee suuresti viljelytavasta riippumatta. Oikeastaan makutesti on mahdotonta toteuttaa, koska muuttujia on liikaa..
...varsinainen meidän "tehotuotanto" on oikeastaan jo hyvin liki muunmaailman teholuomutuotantoa. Biodynaaminen viljely on asia erikseen.
Miten näin ? Meillä on onnekkaasti lyhyehkö nopea kulkuinen kesä kohtuu viileänä, näin ollen tehotuotannossakin torjunta-aineita käytettään vähäisiä määriä, ja kasvunvahvistajana vain lehtilannoitetta, joka sisältää hivenaineita, sekä kasvunsäätelijäin käyttö on jäänyt hyvin vähäiseksi (korrenvahvike esim).
Vaikka maailman luomutuottajilla on kattojärjestön IFOAMin käsikirja, niin pääsääntöisesti maakohtaiset erot luomusäännöksillä on sen verran merkittäviä, jotta meillä myyty saksalainen luomu, suomisäännöillä ei ole luomua. Meidän luomupelikirja on jyrkkä.
Luomulla myydään hyvää omaatuntoa kuluttajille, joita vallanvoima julistaa yleensäkin "huonoiksi ihmisiksi" (tämä on erijuonteen aihe?), ja markkinoivat voimat osaa hyödyntää? Luomujutska peliin voi perehtyä katsomalla Ruokaviraston sivuilta meikähommaa, ja vieraiden kielten osaamisen mukkaan vertaila mitä mualla kirjoittavat, tähän saa helpoiten linkkejä wikipedian kautta "kliku" auki sieltä kielivalinnoilta.

Maapallo tällä hetkellä tuottaa "rivien välistä" lukien ainakin 30 mrd ihmiselle eväät. Pääosa tuotannon tehokkaimmasta maa-alasta on Kravun- ja kauriin kääntöpiirin välissä, mutta olosuhteista ja viljelöiden tal mahd johtuen tehokkainta tuotantoa on amerikassa, australiassa ja euroopassa.
Miten niin 30 mrd:lle? Lämpimien maiden tuotannosta hukka on valtaisaa. Mikä on täysin eriasia, kuin meillä kansalaisia vaivattavalla ruuanhävikki väikytyksellä.
Lämpimissä maissa sadon varastointi on hyvin haasteellista. Johtuen tuottajien taloudellisista resursseista sekä ehkä tietämyksen tasosta. Koska sadolle ei mahdollista laittaa (rakentaa) kunnon varastointia. Pilaantuu tuotteet varastojen (erilaisia astioita, pussukoita & jopa rakennuksia) lämpötilan tai kosteusolosuhteiden jo huomattavilta osin. Moni tuoretuote varsinkin pilaantuu jo ennen kuljetusta, kuljetuksen aikana kuin saapuu myytäville. Joillain tuotteilla tämä pilaantumis-% on jopa 95 arvioituna. Asiaa selittää osin suurellisesti piirtäen sivuaa, joskus 2010-13 kirjoitettu "kuinka maapallo ruokitaan" tms maailma-instituutin kirja.
Sinä päivänä kun noilla seuduin saadaan tuotanto rokkimaan, meillä eikä muuallakaan paljon ennään kannata traktoreilla pörrätä.. Jolloin tuotantotekijänä vaikuttavan "kotimaisuuden ja huoltovarmuuden" painoarvo koetellaan.

tämä viro/suomi jutska vertailuna sinänsä veikeää, koska ainaskin eteläisten syömät fazerin paahtoleivät tulevat virosta (2017 näin), ja kuinka moni muu tuote? Ruuantuotannosta meillä saa kuvan https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546718 kun lataseen julkaisun itselle.

ah, jälleen näin lyhykäisesti, aika yleispiirteellisesti, pitkän kaavanmukaan selostetuna syntyy romaani..
(Edit pilaantumis-5 = pilaantumis-%)

[deep purpose]

Tehotuotantoa voi olla sitenkin, että sadon makulaatu-asia on kans kunnossa, muuten kyllä ymmärrän pointin.
Menen kohta kaupunkiin ostamaan tehotuotanto ruokaa, valitsen tuotteet joitten kyljessä lukee "The taste matters".