Tiedepalsta.fi

Lahjakkuus ja älykkyys eivät ole sama asia, mutta ne menevät usein rinnakkain.

Viisaus ei myöskään ole sama kuin älykkyys. Se on elämän mukana tuomaa oppia. Viisaus on helpompi saavuttaa jos on älykäs, mutta ei sen edellytys.

Älykkyyttä on monta lajia, kuten verbaalinen, matemaattis-looginen ja visuaalis-spatiaalinen älykkyys. Älykäs ei ole välttämänttä lainkaan viisas.

Äly on lähinnä päättelyn suorituskykyä, viisaus sitä mihin sitä käyttää. En ole kuuluu koneviisaudesta tai tekoviisaudesta.

Nykyaika jostain syystä kumartaa älyä ja unohtaa viisauden. Ihmiset arvotetaan heidän IQ:n mukaan eikä viisauden mukaan.

Älykkyys on viiltävä miekka, jos henkilöltä puuttuu viisaus ja erityisesti jos ei ole henkisesti tasapainossa. Esimerkkinä naapurimaan tsaari.
Järkevä ihminen pärjää hyvin elämässään, vaikka ei älyllisesti aivan huippua edustaiskaan.

Viisaus kertyy elämän myötä ja koostuu kokemuksista. Äly on synnynnäistä. Joko sitä on tai ei ole. Itsellä on vaikka skitsofrenia vie sen 5-10 %. Kun äly on yli 140 voi hyvin hävitä sen 5-10 prosenttia. Silti kuulut 2 % väestöstä joka kuuluu älymystöön. Ja tästä on sitten mustaa valkoisella omalta kohdalta.

Enigma kirjoitti: ↑19 Tammi 2023, 16:25 Äly on lähinnä päättelyn suorituskykyä, viisaus sitä mihin sitä käyttää. En ole kuuluu koneviisaudesta tai tekoviisaudesta.

Nykyaika jostain syystä kumartaa älyä ja unohtaa viisauden. Ihmiset arvotetaan heidän IQ:n mukaan eikä viisauden mukaan.

Älykkyysosamäärä on helppo mitata halvalla massatestillä ja se korreloi hyvin ihmisen taloudellisen tuottavuuden kanssa tämänkaltaisessa yhteiskunnassa. Siksi sitä käytetään koulutuksessa ja työhaastatteluissa. Tosin tuo on aika liioitellusti sanottu, että korkea älykkyys olisi jotenkin ihmisarvon mittari. Tässä maailmassa raha ratkaisee sellaiset asiat ja sitä voi saada pienellä tuurilla vaikka olisi tyhmempikin. Älykkyys on yleinen ominaisuus eikä mikään erityinen pullonkaularesurssi missään inhimillisessä toiminnassa edes modernissa teknologiaan perustuvassa yhteiskunnassa. Sosiaaliset taidot, kuten johtaminen tai myyminen, ovat paljon arvokkaampia ja arvostetumpia. Nörtit, joihin pelkkä älykkyys yhdistetään, ovat varsin epäarvostettuja sekä valtaeliitin että kansan keskuudessa.

Viisaus on enemmän mielipideasia, jota ei voi määritellä eksaktisti tai mitata objektiivisesti. Ihmisillä on hyvin erilaisia, osin täysin vastakkaisia, käsityksiä siitä mitä on viisaus sekä yksilötasolla että yhteisöillä. Mutta älykkyys on kohtalaisen hyvin määritelty (varmaan parhaiten määriteltyja asioita koko psykologiassa), jos pidättäydytään siinä älykkyysosamääräkokeessa eikä laajenneta sitä keinotekoisesti käsiä heilutellen muille alueille (esim. tunneäly tai viisaus).

Neutroni kirjoitti: ↑19 Tammi 2023, 20:05 Viisaus on enemmän mielipideasia, jota ei voi määritellä eksaktisti tai mitata objektiivisesti.

Tämä onkin se ongelman ydin: Kun ei osata mitata objektiivisesti, eletään kuin sitä ei olisi olemassakaan. Tässä tieteellinen ajattelu ampuu pahasti omaan nilkkaan.

Mä näen, että älykkyys on prosessoritehoa, viisaus asuu siinä softassa. Eikä tietokoneella oikein tee mitään ilman molempia.

Enigma kirjoitti: ↑19 Tammi 2023, 20:13 Tämä onkin se ongelman ydin: Kun ei osata mitata objektiivisesti, eletään kuin sitä ei olisi olemassakaan. Tässä tieteellinen ajattelu ampuu pahasti omaan nilkkaan.

Ei varmasti olla. Jokainen arvioi muiden ihmisten viisautta ja tekee päätöksiä sen perusteella. Mutta se on henkilökohtaista näkemystä.

Mä näen, että älykkyys on prosessoritehoa, viisaus asuu siinä softassa. Eikä tietokoneella oikein tee mitään ilman molempia.

No ehkä noin, mutta toisaalta sanoisin, että viisaus alkaa olla niin inhimillinen juttu, että tietokoneanalogiat menevät metsään.

Neutroni kirjoitti: ↑19 Tammi 2023, 20:36

Mä näen, että älykkyys on prosessoritehoa, viisaus asuu siinä softassa. Eikä tietokoneella oikein tee mitään ilman molempia.

No ehkä noin, mutta toisaalta sanoisin, että viisaus alkaa olla niin inhimillinen juttu, että tietokoneanalogiat menevät metsään.

Mielestäni eivät mene. Viisaus asuu niissä ohjelmissa, mitä varten ne on ylipäätään tehty.

Se on selvä, että viisaus on vaikea määrittää, koska siinä vahva moraalinen ulottuvuus.

Sanaa "lahjakas" käytetään myös esim. menestyneestä urheilijasta.
Kun muistellaan nuoruusaikoja niin huomataan, kuinka viisaus oli pahasti hakusessa, vaikkakin äly ehkä terävimmillään.
"Älykkäät vievät maailmaa eteenpäin, mutta viisaat pitävät pystyssä"

Why kirjoitti: ↑20 Tammi 2023, 12:58 Sanaa "lahjakas" käytetään myös esim. menestyneestä urheilijasta.

Lahjakas kai tarkoitta taipumusta, eli että oppii jonkun taidon (vaikka sitten ajatteluun liittyvän) huomattavasti helpommin kuin ihmiset keskimäärin, ja pystyy harjoittelemalla tulemaan siinä huomattavasti keskimääräistä paremmaksi, siis verrattuna niihin, jotka harjoittelevat yhtä paljon, mutta eivät ole yhtä lahjakkaita.

Älykkyys voi siis olla jonkin taidon oppimisessa lahjakkuuden perusta. Jossain muussa taidossa taas se ei juuri auta..

Älykkyys on prosessointitehoa (laskentatehoa). Se auttaa lähes missä vaan ongelmassa. Mutta ei takaa, että lopputulos on hyvä. Taustalla pitää olla ymmärrystä (viisautta) siitä mitä on tekemässä, muuten ei synny mitään valmista.

Lahjakkuus on vaikeampi määritellä: Ehkä soveltuvuus johonkin + suuri mielenkiinto, joka motivoi harjoittelemaan/opiskelemaan => lahjakkuus.

Maailman älykkäimpänä (äo 250-300) pidetyn ihmisen elämä ei ollut helppoa :

Jos tuo älykkyyttä ja viisautta verrataan tietokoneeseen, niin älykkyys on se prosessori ja viisaudet sitä tietoa kovalevyllä. Joillain ihmisellä voi olla pieni kovalevy mutta tehokas prosessor,i ja joillain ihmisillä voi taas olla pieni prosessori mutta iso kovalevy.

"Älykkyys on perittyä, viisaudet on opittuja. " Viisauksia voi kyllä kerätä, mutta älykkyyttä ei.

Voiko älykkyyttä mitenkään kehittää vai onko se läpi elämän vakio?