Tiedepalsta.fi

Mikä salaliittoteorioissa koukuttaa?

Mielen mekanismien näkökulmasta on kiinnostavaa pohtia, miksi ja miten salaliittoteoriat vetoavat ihmisiin. Niiden kiehtovuus juontaa juurensa monista psykologisista ja sosiaalisista syistä. Tässä muutama esimerkki:

1. Kontrollin tarve: Ihmiset hakevat selityksiä tapahtumille, etenkin oudoille, pelottaville ja arvaamattomille. Salaliittoteoriat voivat tarjota niihin yksinkertaisia, selkeitä vastauksia ja pelkistää monimutkaisia kysymyksiä, mikä tuottaa tunteen tilanteen hallinnasta.

2. Kriittinen ajattelu: Joillekin salaliittoteoriat tarjoavat mahdollisuuden ajatella "kriittisesti" ja kyseenalaistaa vallitsevia näkemyksiä ja instituutioita, antaen kokemuksen, että on muita "valaistuneempi".

3. Yhteisöllisyys: Usko salaliittoteorioihin voi myös koota samanmielisiä ihmisiä yhteen yhteisöksi ja tarjota sosiaalista tukea sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

4. Jännityksen ja mysteerin kaipuu: Salaliittoteoriat voivat tuoda elämään lisää draamaa ja jännitystä tarjoten kiehtovia ja jännittäviä tarinoita, jotka voivat olla kuin todellisuuden trilleri.

Salaliittoteoriat ja tieteelliset teoriat: piirteiden vertailua

Selityksen tarjoaminen:
Salaliittoteoriat tarjoavat yksinkertaisia ja usein salaperäisiä selityksiä tapahtumille, usein ilman vahvaa todistuspohjaa. Tieteelliset teoriat taas perustuvat havaintoihin ja todisteisiin, tarjoten luonnonilmiöille testattavia ja falsifioitavia selityksiä.

Kognitiivinen malli:
Salaliittoteoriat toimivat epäluuloisina ja usein epävirallisina malleina, joilla kyseenalaistetaan viralliset näkemykset. Tieteelliset teoriat taas toimivat ennustavina malleina, jotka perustuvat tieteelliseen menetelmään ja dataan.

Ennustettavuus:
Salaliittoteorioiden ennustettavuus on alhainen, ne ovat usein spekulatiivisia ja perustuvat satunnaisiin todisteisiin. Tieteelliset teoriat puolestaan ovat korkeasti ennustettavia, ne testataan kokeellisesti ja pyritään ennustamaan tulevia ilmiöitä.

Mukaansatempaavuus:
Salaliittoteoriat ovat houkuttelevia niiden salaperäisyyden ja jännittävien tarinoiden vuoksi. Tieteelliset teoriat taas kiinnostavat tieteen harrastajia ja niitä, jotka arvostavat tieteellistä ajattelua.

Validointi:
Salaliittoteoriat ovat usein vaikeita falsifioida ja ne vahvistetaan uskomuksilla sekä satunnaisilla todisteilla. Tieteelliset teoriat taas testataan ja todennetaan tieteellisen menetelmän kautta.

Narratiivisuus:
Salaliittoteoriat rakentuvat salaperäisten ja usein dramaattisten tarinoiden ympärille. Tieteelliset teoriat puolestaan rakentuvat tieteen ja tutkimuksen ympärille, jossa on systemaattinen ja looginen tarina.

Salaliittoteoriat liittyvät usein denialismiin ja erityisesti ilmastodenialismiin, mistä tämänkin palstan keskusteluissa kovin kiivaillaan. Tässä keskustelussa ei kuitenkaan ole tarkoitus osoittaa minkään tietyn salaliittoteorian oikeellisuutta tai kumota sen väitteitä, vaan keskustella yleisesti salaliittoteorioista.

Mikä salaliittoteorioissa mielestänne ihmisiä koukuttaa ja miten se on psykologisesti ja/tai sosiologisesti selitettävissä?

Totuus.

Monet salaliittoteoriat ovat totta, koska monesti iso raha tehdään niin.

Episteeminen epäluottamus pohjalla.

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10782893/

Salaliittoteoriat eivät ole pelkkiä kuvitelmia, vaan monesti ne paljastavat vallanpitäjien salaamia totuuksia. Historia on täynnä esimerkkejä, joissa ensin salaliittoteoriana pidetty väite on myöhemmin osoittautunut todeksi. Watergate-skandaali, NSA:n massavalvonta ja tupakkateollisuuden valehtelu terveydellisistä riskeistä olivat aluksi "vain teorioita", kunnes ne paljastuivat faktoiksi.
Valtavirtamedia ja hallitukset pyrkivät leimaamaan salaliittoteoriat harhaanjohtaviksi, koska totuuden paljastuminen uhkaa vallan rakenteita. Kun informaatiota sensuroidaan ja kyseenalaistavat äänet vaiennetaan, herää kysymys: mitä yritetään piilottaa?
Lisäksi monet salaliittoteoriat perustuvat loogiseen päättelyyn ja epäilyttäviin yhteensattumiin, joita ei voida täysin kumota. Tietoa manipuloidaan, ja vain itsenäisesti ajattelemalla voidaan päästä lähemmäs totuutta.

Stalker kirjoitti: ↑26 Tammi 2025, 22:32 Salaliittoteoriat eivät ole pelkkiä kuvitelmia, vaan monesti ne paljastavat vallanpitäjien salaamia totuuksia. Historia on täynnä esimerkkejä, joissa ensin salaliittoteoriana pidetty väite on myöhemmin osoittautunut todeksi. Watergate-skandaali, NSA:n massavalvonta ja tupakkateollisuuden valehtelu terveydellisistä riskeistä olivat aluksi "vain teorioita", kunnes ne paljastuivat faktoiksi.
Valtavirtamedia ja hallitukset pyrkivät leimaamaan salaliittoteoriat harhaanjohtaviksi, koska totuuden paljastuminen uhkaa vallan rakenteita. Kun informaatiota sensuroidaan ja kyseenalaistavat äänet vaiennetaan, herää kysymys: mitä yritetään piilottaa?
Lisäksi monet salaliittoteoriat perustuvat loogiseen päättelyyn ja epäilyttäviin yhteensattumiin, joita ei voida täysin kumota. Tietoa manipuloidaan, ja vain itsenäisesti ajattelemalla voidaan päästä lähemmäs totuutta.

Juuri näin. On oikeita salaliittoja ja sitten on kajahtaneiden kuviteltuja salaliittoja. Jälkimmäisiä on paljon enemmän. Totuutta etsivän kannattaa siis olla hyvin epäileväinen salaliittoja kohtaan, koska todennäköisyys sille, että salaliitto on puhdasta huuhaata on erittäin suuri.

Corto kirjoitti: ↑26 Tammi 2025, 22:18 Episteeminen epäluottamus pohjalla.

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10782893/

Olen taipuvainen uskomaan tätä teoriaa.

Yleisesti ihmisiin ei kannata luottaa, koska ihmiset ovat ihmisiä. Suomeksi pettävät, valehtelevat jne. jatkuvasti ihan tietämättäänkin.

Lyhyellä aikavälillä ja hyvällä tuurilla voi käydä tietysti niinkin, ettei omalle kohdalle osu tuollaista käytöstä.

Paljonko salaliittoteprian koukuttavuuteen vaikuttaa kuvitelma siitä, että tietää jotain sellaista, mitä tavalliset valtavirtamediaan luottavat ihmiset eivät tiedä?
Tällainen voisi vedota etenkin niihin ihmisiin, jotka eivät ole olleet niitä terävimpiä oppilaita koulussa ja joiden elämä ei muutenkaan ole ollut kovin onnistunutta. Luulen, että osalla ihmisistä salaliittoteorioihin höyrähtäminen on kompensaatiota sille, että elämä on potkinut päähän. Lennokkaimmat salaliittoteoriat eivät useinkaan kestä loogista tarkastelua, mutta jos kohderyhmän kognitiivinen taso on heikko ja logiikka ontuu kuin Rautavaaran Eerikson, niin se ei haittaa.

Tämä koskee luonnollisesti niitä vähemmän älykkäitä salaliittoteorioita, eli melko suurta osaa kaikista salaliitoista. Itse en ole törmännyt tai ainakaan tutustunut sellaisiin salaliittoihin, joita olisin voinut pitää loogisina ja älykkäinä. Jos (tai kun ?) sellaisia on, niistä tuskin keskustellaan aktiivisesti nettipalstoilla. Melko köppänen on salaliitto, jos siitä löytyy kymmeniä artikkeleja ja tuhansia kommentteja netistä.

On tietenkin olemassa asioiden salailua ihan virallisestikin. Itse en kutsuisi esimerkiksi CIA:n projekteja Etelä-Amerikassa tai KGB:n toimintaa Euroopassa salaliitoiksi, vaan valtiollisiksi salaisiksi toiminnoiksi.

HuuHaata kirjoitti: ↑26 Tammi 2025, 23:05 Yleisesti ihmisiin ei kannata luottaa, koska ihmiset ovat ihmisiä. Suomeksi pettävät, valehtelevat jne. jatkuvasti ihan tietämättäänkin.

Lyhyellä aikavälillä ja hyvällä tuurilla voi käydä tietysti niinkin, ettei omalle kohdalle osu tuollaista käytöstä.

Mahtaako tilanne olla nyt ihan niin paha kuin kuvaat?

Luottamus on tärkeä osa yhteiskuntaa ja sen toimintaa. Se mahdollistaa sujuvan yhteistyön, vähentää konfliktien määrää ja edistää taloudellista kasvua. Suomalaista yhteiskuntaa pidetään usein esimerkkinä korkeasta luottamuksen tasosta, mikä näkyy esimerkiksi seuraavissa asioissa:

- Julkiset palvelut: Suomessa on korkea luottamus julkisiin instituutioihin, kuten poliisiin, terveydenhuoltoon ja koulutusjärjestelmään. Tämä luottamus mahdollistaa tehokkaiden ja kattavien palvelujen tarjoamisen.

- Rehellisyys ja arkipäivän luottamus: Suomalaisten korkea luottamus toisiinsa näkyy arkipäivän tilanteissa, kuten siinä, että lapset voivat kulkea turvallisesti kouluun tai että lompakon löytänyt palauttaa sen omistajalle. Ulkomaalaiset usein kiinnittävät huomiota tähän ilmiöön ja pitävät sitä erikoisena ja positiivisena.

- Yritystoiminta: Luottamus on keskeinen tekijä myös liike-elämässä. Suomessa yritykset voivat luottaa siihen, että sopimuksia noudatetaan ja että yhteistyökumppanit toimivat rehellisesti. Tämä luottamus vähentää byrokratiaa ja tekee liiketoiminnan sujuvammaksi.

Vaikka on totta, että ihmiset voivat pettää ja valehdella, luottamus on silti perustavanlaatuinen osa toimivaa yhteiskuntaa. Ilman luottamusta yhteiskunnan rakenteet alkaisivat nopeasti murentua, mikä johtaisi lisääntyvään epäluottamukseen ja kaaokseen.

Voisitko vähän perustella tätä väitettäsi: "Yleisesti ihmisiin ei kannata luottaa, koska ihmiset ovat ihmisiä. Suomeksi pettävät, valehtelevat jne. jatkuvasti ihan tietämättäänkin." Voitko antaa konkreettisia esimerkkejä tai tilastotietoa, joka tukisi sitä?

Naturalisti kirjoitti: ↑27 Tammi 2025, 00:02 Voisitko vähän perustella tätä väitettäsi: "Yleisesti ihmisiin ei kannata luottaa, koska ihmiset ovat ihmisiä. Suomeksi pettävät, valehtelevat jne. jatkuvasti ihan tietämättäänkin." Voitko antaa konkreettisia esimerkkejä tai tilastotietoa, joka tukisi sitä?

Ihmiset eivät yleisesti näytä todellisia karvojaan, kun ei tule tiukkaa paikkaa. Eli jos joku on esimerkiksi omasta mielestään kivassa työssä, ei ole rahantarpeessa vaikka jonkun uhkapeliriippuvuuden tai vastaavan takia, niin tälläisellä yksilöllä ei ole tarvetta huijata tuollaisessa asiassa.

Konkreettinen esimerkki on vaikkapa Suomen velkaantuminen. Jossa kaikki on lupaillut viimeiset vajaat 20 vuotta, että ihan kohta lähtee talouskasvu käyntiin.

Vielä lopuksi se mihin asti ihminen pääsee kokemaan toisten ihmisten petturuuden jne. asteen riippuu vahvasti mihin positioon päätyy ja millaiset arvot omaa. Eniten tuota kokee rehellinen ja johtoasemassa kombolla.

Naturalisti kirjoitti: ↑27 Tammi 2025, 00:02 - Yritystoiminta: Luottamus on keskeinen tekijä myös liike-elämässä. Suomessa yritykset voivat luottaa siihen, että sopimuksia noudatetaan ja että yhteistyökumppanit toimivat rehellisesti. Tämä luottamus vähentää byrokratiaa ja tekee liiketoiminnan sujuvammaksi.

Suhteessa länsimaihin onko noin aidosti? Onko asiaa tutkittu?

Stalker kirjoitti: ↑26 Tammi 2025, 22:32 Salaliittoteoriat eivät ole pelkkiä kuvitelmia, vaan monesti ne paljastavat vallanpitäjien salaamia totuuksia. Historia on täynnä esimerkkejä, joissa ensin salaliittoteoriana pidetty väite on myöhemmin osoittautunut todeksi. Watergate-skandaali, NSA:n massavalvonta ja tupakkateollisuuden valehtelu terveydellisistä riskeistä olivat aluksi "vain teorioita", kunnes ne paljastuivat faktoiksi.
Valtavirtamedia ja hallitukset pyrkivät leimaamaan salaliittoteoriat harhaanjohtaviksi, koska totuuden paljastuminen uhkaa vallan rakenteita. Kun informaatiota sensuroidaan ja kyseenalaistavat äänet vaiennetaan, herää kysymys: mitä yritetään piilottaa?
Lisäksi monet salaliittoteoriat perustuvat loogiseen päättelyyn ja epäilyttäviin yhteensattumiin, joita ei voida täysin kumota. Tietoa manipuloidaan, ja vain itsenäisesti ajattelemalla voidaan päästä lähemmäs totuutta.

On totta, että historia tarjoaa esimerkkejä tapauksista, joissa aluksi salaliittoteoriana pidetty väite on myöhemmin paljastunut todeksi, kuten mainitsemasi Watergate-skandaali, NSA:n massavalvonta ja tupakkateollisuuden valehtelu. On kuitenkin tärkeää huomata, että näissä tapauksissa paljastuneet totuudet perustuivat kuitenkin lopulta perusteellisiin tutkimuksiin ja todisteisiin.

Julkisuudesta salassa touhutaan valitettavasti kaikenlaista hämärää, mutta onko tällöin kyse vasta vain yhteiskunnan säädösten kiertämisestä? Onko tässä tapauksessa siis kyse vielä määritelmän mukaisesta salaliittoteoriasta? Onko tällaista määritelmää olemassa?

HuuHaata kirjoitti: ↑26 Tammi 2025, 22:14 Totuus.

Monet salaliittoteoriat ovat totta, koska monesti iso raha tehdään niin.

Ei koukuta, vaan asioista pitäisi ottaa selvää selvää ja politiikkakin käyttää hyväkseen salaliittoteorioita...

"Salaliittoteoriat kiinnostavat tutkijoita − ja tutkijatkin uskovat niihin
Salaliittoteoriat eivät ole menneisyyttä, vaan niitä riittää meille jokaiselle. Moni ei varmaan edes tiedosta uskovansa johonkin salaliittoteoriaan. Silti useimmat meistä uskovat johonkin sellaiseen. Nykyään erityisesti some ruokkii niitä. On helpompi uskoa influenssereihin eli somevaikuttajiin kuin itse ottaa asioista selvää.

Mutta eivät salaliittoteoriat ole pelkästään tavallisten ihmisten alaa. Myös monet tutkijat uskovat niihin ja ovat jopa olleet näitä uskomuksia luomassa.

Psykologian tohtori, dosentti Jukka Häkkinen on kirjoittanut mainion teoksen ”Salaliitot ympärilläni. Miksi totuus ei kiinnosta aivojamme?” Siinä hän mainitsee muun muassa useita salaliittoteorioihin uskoneita Nobel-palkittuja tutkijoita. Yksi tunnetuimpia muita tutkijoita on vastikään kuollut norjalainen sosiologi, media- ja rauhantutkija Johan Galtung, joka uskoi joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin toimineen yhteistyössä Israelin tiedustelupalvelun Mossadin kanssa.
Psykologina Häkkinen ei jää pelkästään luettelemaan, kuinka hulluja tai ihan järkeviltäkin vaikuttavia salaliittoteorioita onkaan olemassa. Hän tuo esille muun muassa oman alansa eli havaintopsykologian näkökulmasta, miten ihmisen aivot toimivat niin, että ne uskovat näihin teorioihin, vaikka järjen luulisi toimivan toisin. Hänestä aivot suojaavat ihmisen mielenterveyttä luomalla illuusiomaailman.

Häkkinen on mainio kirjoittaja ja kenen tahansa on helppoa lukea tämä kirja.

Salaliittoteoriat ovat osa politiikkaa
Yhteiskuntatieteellisempää näkökulmaa tarjoaa valtio-opin yliopistonlehtori Ari-Elmeri Hyvösen ja yliopistotutkija Niko Pyrhösen toimittama kirja ”Salaliittoteorioiden politiikat. Yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia”. Kirjan artikkelien kirjoittajat ovat alan tutkijoita tai viestinnän ammattilaisia.

Tämä kirja on hieman tieteellisemmin kirjoitettu kuin Häkkisen, mutta silti kenen tahansa luettavissa. Kirjan lähestymistapa liittyy suoremmin politiikkaan. Mukana on muun muassa luku perussuomalaisten suhtautumisesta väestönvaihtoteoriaan tai Unkarista, jossa luvun kirjoittajan mukaan salaliittomainen tieto on politiikan valtavirtaa. Donald Trump väitteineen mainitaan useammassakin yhteydessä. Ja some tietenkin jyllää kaiken peittävänä sateenvarjona salaliittoteorioiden ylläpitäjänä.Kirjan lopputulemana on, että salaliittopolitikoinnin tehtävänä on härnätä poliittisia vastustajia, sekoittaa perinteistä journalismia ja jopa nostattaa oman ryhmän henkeä tai lisätä huumoria. Toisaalta tavoitteet voivat olla paljon vakavampia ja salaliittoteorioiden avulla demokratiaa pyritään myös horjuttamaan.

Ja se tulee muistaa, että politiikassa on myös oikeita salaliittoja. Näistäkin molemmissa kirjoissa kerrotaan. Osa niistä on hyvää ajavia, mutta enemmistö nakertaa demokraattisen maailman perustaa. Siksi meidän tulee tietää niistä.

Tämän toisen kirjan kirjoittajat pitävät oikeaa tietoa ja siihen liittyvää valistusta parhaana keinona estää totuudenvastaisten salaliittojen vaikutuksia. Häkkinen taas peräänkuuluttaa ymmärtävää suhtautumista salaliittoteorioihin uskoviin, vaikka he olisivatkin omasta mielestämme täysin väärässä.

Teksti: Leena Vähäkylä



Jukka Häkkinen on ollut mukana Media ja yhteiskunta -akatemiaohjelmassa. Hän toimii tutkijana Helsingin yliopistossa.Ari-Elmeri Hyvönen on mukana Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikössä. Hyvönen työskentelee valtio-opin yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa.

Niko Pyrhönen työskentelee yliopistotutkijana Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uskonto ja populismi hybridissä mediaympäristössä (MERELPO) -hankkeessa, jota Suomen Akatemia rahoittaa."

https://www.aka.fi/tietysti/kirjavinkit ... at-niihin/

Eipä sekään ole ollut mikään "foliohattuteoria" että Ylen toimittajakunta on ollut tietyn poliittisen ajattelumallin mukaisesti ohjailtua työssään. Vastahan se on talon sisältä, tai sieltä lähteneitten viestinnästä tullut ilmi.

anarkistialkuasukas kirjoitti: ↑27 Tammi 2025, 06:22 Eipä sekään ole ollut mikään "foliohattuteoria" että Ylen toimittajakunta on ollut tietyn poliittisen ajattelumallin mukaisesti ohjailtua työssään. Vastahan se on talon sisältä, tai sieltä lähteneitten viestinnästä tullut ilmi.

"Arto Nyberg HBL:lle: ”Tuntuu vähän siltä kuin joku olisi halunnut päästä minusta eroon”
Arto Nybergin ohjelma lopetettiin yllättäen 20 vuoden jälkeen." -Iltalehti

Nybergin lisäksi on muitakin jotka ovat saaneet loparin ja sitten he jotka lähtevät jo ennen irtisanomisia?

Millainen mahtanee olla työilmapiiri tällä hetkellä YLE:ssä henkilöillä jotka työskentelevät siellä? Voi vain arvailla...

Taitaa suurimmassa osassa salaliittoteorioita pääsyy olla se, että tapahtumien oikea kulku ei ole joko tiedossa, tai se on ainakin joiltakin osin epämääräinen.

Globaalisti kuuluisimpia salaliittoja ruokkineita tapahtumia on ainakin JFK:n murha, kuulennot ja jostakin syystä esimerkiksi WTC-iskut. Jälkimmäisessä salaliitot ovatkin todella laajalle vietyjä. Torneihin ei osunut koneita, ja jos osui, niin kuka ne sinne todellisuudessa oli tilannut osumaan. Tapahtuma onkin sellainen kokonaisuus, ettei ole ihme, että salaliittoteorioita syntyy ja ne voivat hyvin.

Joku ei hoitanut hommiaan, tai joku hoiti ne tarkoituksella siten, että kaksi tornia tuhoutuu näyttävästi keskellä päivää, tappaen tuhansia ihmisiä New Yorkin Manhattanilla. Ja juu, jälkimmäinen on totta, ja syyllisiä olivat asian masinoineet terroristit. Joidenkin kyky uskoa se kaikki on vain rajallista. Eikä ihme, koska tapahtuma on elokuvamaisen absurdi.

Suomessa taitaa kotikutoiset salaliittoteoriat olla vähän vähemmällä huomiolla. Meillä ne kohdistuvat muutamiin selvittämättömiin henkirikoksiin kuten Bodom tai Kyllikki Saari. Suomettuminen on menneen ajan poliittinen toimintamalli, joka on oikea salaliittoteorioiden graalin malja. Tai pandoran lipas, ihan miten vain.

Oli miten oli, niin salaliittoteorioita kylvää ympäristöönsä tapahtumat, joissa esimerkiksi tekijät tai tapahtumien todellinen kulku on edes osittain hämärän peitossa. Kaikkea ei kaikesta tiedetä oikeastaan koskaan.

Nytkin nuo Itämeren kaapelien katkeamiset ja muut tihutyöt alkavat olla jo sillä tasolla, että ainakin itsellä alkaa jo tulla mieleen kaikenmaailman ajatuksia siitä, että kuka niitä oikeasti tilaa. Venäjä joo, mutta onko se kuitenkin aivan liian selkeä vastaus. Ja lopulta, hyötyykö Venäjäkään enää koko jutusta? Mielestäni välttämättä ei. Eli, joku saattaa toimia heidän puolestaan tietäen, että länsi syyttää touhusta Venäjää. Siis ehkä.

Ja olihan ne taannoiset Itämeren kaasuputkien räjäytykset ilmeisesti ukrainalaisten tekemiä sitten lopulta. Tai kuka tässä nyt mistään täysin varmakaan voi olla. Ja juuri siitä salaliittoteorioissa on kyse.