Tiedepalsta.fi

Usein kuulen ja näen väitettä, että yksityinen sektori kustantaa julkisen sektorin. Ajatuksena siis, että yksityiseltä sektorilta kerätyillä veroilla pyöritetään julkisen sektorin kaikkia toimintoja.

Onko tämä väite totta? Millaisilla argumenteilla tätä väitettä voi perustella?

Ajatus on Suomessa melko virheellinen, koska kun täällä ei ole mitään innovatiivista, on yritystoiminta pääosin sellaista, että sen pystyisi ilman merkittävää tehokkuuden laskua siirtää julkiselle sektorille. Mallia auton katsastus.

Perusta yksityisen sektorin olemassaoloon on, että se pystyisi olemaan tehokkaampi. Suomessa lienee poikeus, että noin olisi. "Yksityisellä" sektorilla puhti ihan loppu, ja olemassaolo pyörii julkisen puolen antamien armopalojen varassa.

Yhtälailla arvokasta työtä tehdään julkisella sektorillakin. Julkinen sektori siis tuottaa arvonlisäystä, raha on sivuasia. Jos julkinen sektori poistuisi, sen palvelut tuotettaisiin yksityisesti, ja mahdollisesti kalliimmalla. Ainakin USAn vakuutuspohjainen terveysjärjestelmä on tehoton ja kallis.

Valtio voisi alkaa ottaa haltuunsa turhakealoja, jotka hoituvat helposti, mutta tuovat isot katteet. Esimerkiksi valtion ruokakaupasta voisi lähteä perunat ja salaatit ilmaiseksi mukaan.

Totta se on. Yksityinen sektori ei tuota mitään.

Anomalia kirjoitti: ↑16 Heinä 2025, 20:38 Usein kuulen ja näen väitettä, että yksityinen sektori kustantaa julkisen sektorin. Ajatuksena siis, että yksityiseltä sektorilta kerätyillä veroilla pyöritetään julkisen sektorin kaikkia toimintoja.

Onko tämä väite totta? Millaisilla argumenteilla tätä väitettä voi perustella?

Kyllä se on ihan totta. Pohjimmiltaanhan melkein (jotain 95% tms euroalueella?) kaikki raha on yksityisellä sektorilla toimivien liikepankkien luomaa, jota sitten jaellaan ihmisille ja yrityksille velkana.

Joskus keskuspankit lainoittavat myös suoraan valtioita, mutta julkinen velkakin on suurelta osin yksityisen sektorin rahoittamaa, kun valtio myy velkakirjoja joita ostetaan yksityisen sektorin rahalla. Siinä raha liikkuu kyllä isossa kuvassa toiseen suuntaan, kun valtio maksaa korkoa sijoittajille ostaessaan velkakirjat kalliimmalla takaisin tietyn ajan kuluttua.

Keskuspankit rahoittaa myös osan julkisesta velasta tuottamalla lisää uutta rahaa.

Mutta yksityinen sektori tarvitsee julkista sektoria, ilman järjestäytynyttä yhteiskuntaa, infraa, koulutusta, yms, olisi hyvin vaikeaa tehdä bisneksiä.

Ja lopultahan koko rahajärjestelmä on "julkisen sektorin" eli valtioiden ja keskuspankkien hallussa. Et miten sitä nyt haluaa ajatella.

Mistä muualta se julkinen sektori saisi varoja toimintaansa, jos ei yksityiseltä sektorilta? Sieltä ne verotulot saadaan.

Valtiolla on omiakin yrityksiä, mutta esimerkikisi kunnilla niitä ei niinkään ole. Verotulot ovat ainoa merkittävä tulonlähde.

Miksi mm. Anomalia luulee, että veroja edes kerätään?

Keskuspankkien (julkista) johdolla liikepankit (yksityistä) jakavat rahaa ihmisille ja yrityksille että ne pitää rattaat pyörimässä. Osa tästä rahasta kerätään takaisin valtiolle ja kunnille veroina, ja niiden turvin julkinen sektori huolehtii mm. siitä että luottamukseen perustuva rahan arvo säilyy, ja että yrittäjillä on vakaa ympäristö jossa voi yrittää.

Tai ainakin jotenkin noin sen pitäis mennä.

Pattinero kirjoitti: ↑16 Heinä 2025, 23:29 Mistä muualta se julkinen sektori saisi varoja toimintaansa, jos ei yksityiseltä sektorilta? Sieltä ne verotulot saadaan.

Valtiolla on omiakin yrityksiä, mutta esimerkikisi kunnilla niitä ei niinkään ole. Verotulot ovat ainoa merkittävä tulonlähde.

Miksi mm. Anomalia luulee, että veroja edes kerätään?

Olet siis niitä, jotka uskovat tämän kyseenalaistamatta.

Jos se olisi totta, niin pitäisi tehdä oletus ettei julkinen sektori tuota talouteen lainkaan lisäarvoa. Mutta se ei ole totta. Lisäarvo ei riipu työntekijän palkan maksajasta.

Taloudessa pankkien käytännössä luoma raha kiertää 1. yksityisen sektorin kautta ostettuina palveluina, tavaroina ja maksettuina palkkoina. 2. julkisen sektorin kautta kerättyinä veroina ja niillä maksettuina etuina/palkkoina. Suunnilleen niin, että mitä enemmän tämä raha kiertää taloudessa, sitä suurempi on BKT.

Optimaalinen julkisen sektorin koko suhteessa yksityiseen on sitten eri kysymys.

KultaKikkare kirjoitti: ↑16 Heinä 2025, 23:23

Anomalia kirjoitti: ↑16 Heinä 2025, 20:38 Usein kuulen ja näen väitettä, että yksityinen sektori kustantaa julkisen sektorin. Ajatuksena siis, että yksityiseltä sektorilta kerätyillä veroilla pyöritetään julkisen sektorin kaikkia toimintoja.

Onko tämä väite totta? Millaisilla argumenteilla tätä väitettä voi perustella?

Kyllä se on ihan totta. Pohjimmiltaanhan melkein (jotain 95% tms euroalueella?) kaikki raha on yksityisellä sektorilla toimivien liikepankkien luomaa, jota sitten jaellaan ihmisille ja yrityksille velkana.

Joskus keskuspankit lainoittavat myös suoraan valtioita, mutta julkinen velkakin on suurelta osin yksityisen sektorin rahoittamaa, kun valtio myy velkakirjoja joita ostetaan yksityisen sektorin rahalla. Siinä raha liikkuu kyllä isossa kuvassa toiseen suuntaan, kun valtio maksaa korkoa sijoittajille ostaessaan velkakirjat kalliimmalla takaisin tietyn ajan kuluttua.

Keskuspankit rahoittaa myös osan julkisesta velasta tuottamalla lisää uutta rahaa.

Mutta yksityinen sektori tarvitsee julkista sektoria, ilman järjestäytynyttä yhteiskuntaa, infraa, koulutusta, yms, olisi hyvin vaikeaa tehdä bisneksiä.

Ja lopultahan koko rahajärjestelmä on "julkisen sektorin" eli valtioiden ja keskuspankkien hallussa. Et miten sitä nyt haluaa ajatella.

Nähdäkseni sekoitat tässä rahan syntymekanismia ja lisäarvon syntyä toisiinsa. Sikäli kyllä liittyvät toisiinsa, että taloudessa kiertävän rahamäärän niukkuus lähes aina heikentää BKT:n kasvua tai saa kasvun negatiiviseksi.

Niin naamakirjassa väitetään...ja elinkeinoelämän vaikuttaja kertoo oman näkemyksensä...

https://www.kokoomus.fi/jocka-traskback ... amentissa/

Anomalia kirjoitti: ↑17 Heinä 2025, 07:02

KultaKikkare kirjoitti: ↑16 Heinä 2025, 23:23

Anomalia kirjoitti: ↑16 Heinä 2025, 20:38 Usein kuulen ja näen väitettä, että yksityinen sektori kustantaa julkisen sektorin. Ajatuksena siis, että yksityiseltä sektorilta kerätyillä veroilla pyöritetään julkisen sektorin kaikkia toimintoja.

Onko tämä väite totta? Millaisilla argumenteilla tätä väitettä voi perustella?

Kyllä se on ihan totta. Pohjimmiltaanhan melkein (jotain 95% tms euroalueella?) kaikki raha on yksityisellä sektorilla toimivien liikepankkien luomaa, jota sitten jaellaan ihmisille ja yrityksille velkana.

Joskus keskuspankit lainoittavat myös suoraan valtioita, mutta julkinen velkakin on suurelta osin yksityisen sektorin rahoittamaa, kun valtio myy velkakirjoja joita ostetaan yksityisen sektorin rahalla. Siinä raha liikkuu kyllä isossa kuvassa toiseen suuntaan, kun valtio maksaa korkoa sijoittajille ostaessaan velkakirjat kalliimmalla takaisin tietyn ajan kuluttua.

Keskuspankit rahoittaa myös osan julkisesta velasta tuottamalla lisää uutta rahaa.

Mutta yksityinen sektori tarvitsee julkista sektoria, ilman järjestäytynyttä yhteiskuntaa, infraa, koulutusta, yms, olisi hyvin vaikeaa tehdä bisneksiä.

Ja lopultahan koko rahajärjestelmä on "julkisen sektorin" eli valtioiden ja keskuspankkien hallussa. Et miten sitä nyt haluaa ajatella.

Nähdäkseni sekoitat tässä rahan syntymekanismia ja lisäarvon syntyä toisiinsa. Sikäli kyllä liittyvät toisiinsa, että taloudessa kiertävän rahamäärän niukkuus lähes aina heikentää BKT:n kasvua tai saa kasvun negatiiviseksi.

On syytä pohtia myös koko nykyisen rahajärjestelmän järkevyyttä. Nykyinen rahajärjestelmä perustuu yksityisten pankkien rahanluontiin velkana – ja kun järjestelmä ajautuu kriisiin, veronmaksajat pelastavat pankit. Onko tässä järkeä?

Täysvarantopankkijärjestelmä ja rahareformi voisivat tuoda rahanluonnin keskuspankille – vakaampaa, demokraattisesti ohjattua, ilman jatkuvaa velkakierrettä.

EKP:n digieuro tarjoaa historiallisen mahdollisuuden liukuvaan muutokseen: keskuspankkiraha kansalaisille, ilman markkinariippuvaista velkaa.

Tämä tukee myös MMT:n ajatusta: julkinen sektori voi rahoittaa investointeja suvereenisti, eikä ole sidottu yksityisten lainaehtoihin.

Ei riitä kysyä “kuka maksaa?” – vaan “kuka luo rahan ja millä ehdoilla?”

Naturalisti kirjoitti: ↑17 Heinä 2025, 07:29
On syytä pohtia myös koko nykyisen rahajärjestelmän järkevyyttä. Nykyinen rahajärjestelmä perustuu yksityisten pankkien rahanluontiin velkana – ja kun järjestelmä ajautuu kriisiin, veronmaksajat pelastavat pankit. Onko tässä järkeä?

Ongelmatonta rahajärjestelmää ei ole ollut olemassa.

Toisekseen ei ole mitään keinoa muuttaa nykyistä järjestelmää synnyttämättä samalla ennnenäkemätöntä globaalia talouskriisiä.

Anomalia kirjoitti: ↑17 Heinä 2025, 06:55

Pattinero kirjoitti: ↑16 Heinä 2025, 23:29 Mistä muualta se julkinen sektori saisi varoja toimintaansa, jos ei yksityiseltä sektorilta? Sieltä ne verotulot saadaan.

Valtiolla on omiakin yrityksiä, mutta esimerkikisi kunnilla niitä ei niinkään ole. Verotulot ovat ainoa merkittävä tulonlähde.

Miksi mm. Anomalia luulee, että veroja edes kerätään?

Olet siis niitä, jotka uskovat tämän kyseenalaistamatta.

Jos se olisi totta, niin pitäisi tehdä oletus ettei julkinen sektori tuota talouteen lainkaan lisäarvoa. Mutta se ei ole totta. Lisäarvo ei riipu työntekijän palkan maksajasta.

Taloudessa pankkien käytännössä luoma raha kiertää 1. yksityisen sektorin kautta ostettuina palveluina, tavaroina ja maksettuina palkkoina. 2. julkisen sektorin kautta kerättyinä veroina ja niillä maksettuina etuina/palkkoina. Suunnilleen niin, että mitä enemmän tämä raha kiertää taloudessa, sitä suurempi on BKT.

Optimaalinen julkisen sektorin koko suhteessa yksityiseen on sitten eri kysymys.

No totta kai uskon, koska se on totta.

Jos BKT otetaan talouden mittariksi, niin se on ehkä yksi heikoimmista sellaisista. Itse juuri selitit, että miksi näin myös on.

Kaikki julkisista varoista maksetut palkat on kerätty jostakin verovaroista. Ja juuri siksi julkisten palkkojen suuruus on merkittävässä roolissa. Totta kai ne kaikki, tai ainakin toivottavasti suurin osa, tuottavat jotain arvoa, sitä en kiistä ollenkaan.

Kyse onkin enemmän siitä, että missä on se kipuraja sille mitä mistäkin arvontuotosta on ylipäätään järkevä maksaa. Tämä koskee erityisesti julkista taloutta. Verukkeeksi ei käy se, että itse ollaan nosteltu hinnat ja verot pilviin, joita minkään maan kansantalous ei kestä. Suomi ei ole Norja, joka on rikas öljyvaltio. Eikä edes Ruotsi, joka osaa pitää taloudestaan Suomea paljon parempaa huolta.

Ja ne kipurajat on Suomessa ylitetty ajat sitten. Se on tapahtunut aivan selvästi julkisella puolella, mutta myös yksityisellä sektorilla näin on käynyt lähinnä ylisuurissa johtajien palkitsemisjärjestelmissä. Kiitos siitä kuuluu pitkään myyräntyötä tehneelle Nokialle.

Anomalia kirjoitti: ↑17 Heinä 2025, 06:55

Pattinero kirjoitti: ↑16 Heinä 2025, 23:29 Mistä muualta se julkinen sektori saisi varoja toimintaansa, jos ei yksityiseltä sektorilta? Sieltä ne verotulot saadaan.

Valtiolla on omiakin yrityksiä, mutta esimerkikisi kunnilla niitä ei niinkään ole. Verotulot ovat ainoa merkittävä tulonlähde.

Miksi mm. Anomalia luulee, että veroja edes kerätään?

Olet siis niitä, jotka uskovat tämän kyseenalaistamatta.

Jos se olisi totta, niin pitäisi tehdä oletus ettei julkinen sektori tuota talouteen lainkaan lisäarvoa. Mutta se ei ole totta. Lisäarvo ei riipu työntekijän palkan maksajasta.

Taloudessa pankkien käytännössä luoma raha kiertää 1. yksityisen sektorin kautta ostettuina palveluina, tavaroina ja maksettuina palkkoina. 2. julkisen sektorin kautta kerättyinä veroina ja niillä maksettuina etuina/palkkoina. Suunnilleen niin, että mitä enemmän tämä raha kiertää taloudessa, sitä suurempi on BKT.

Optimaalinen julkisen sektorin koko suhteessa yksityiseen on sitten eri kysymys.

Koska julkinen sektori kustannetaan verovaroilla, on hieman absurdia puhua julkisen sektorin maksamista veroista. Täytyisi siis olettaa, että kun raha siirtyy ensin yhdestä taskusta toiseen ja sitten takaisin, olisi saatu kasvatettua summaa.