Oloinaccin luvut
Lähetetty: 30 Heinä 2025, 15:26
Oloinaccin lukujono
Lukuteoria keskityy lukujen tutkimukseen. Perinteisesti kyseessä ovat luonnolliset luvut. Niin on tässäkin kehittämäni lukujoukon tapauksessa. Luultavasti tämä on taas itsestäänselvyyttä mutta kunhan värkkäilen aikani kuluksi pilke silmäkulmassa
Minä kun en ole mikään matemaatikko enkä varsinkaan lukuteoriaguru. Olen puoliksi eläkeläinen jolla yksinäisyyttä ja aikaa riittää
Johdanto
Ajatuksen oloinaccin lukujonosta sain kun tutkin Fibonaccin lukuja. Fibonaccin lukujonohan on lukujono joka saadaan kun lasketaan aina yhteen kaksi edellistä lukua ja muodostetaan näin uusi luku. Fibonaccin lukujonon ensimmäiset kymmenen lukua järjestyksessä ovat 0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21 ja 34.
F(n) = 0 , kun n = 0
F(n) = 1 , kun n = 1
F(n) = F(n-1) + F(n-2) , kun n > 1
Fibonaccin luvuista on muokattu useita eri muotoja. Tribonaccin luvuissa lasketaan kahden sijaan yhteen kolme perättäistä lukua. Sen ensimmäiset luvut ovat 0, 0, 1, 1, 2, 4, 7, 13, 24 ja 44,
Tribonaccin lukuja seuraavat korkeamman asteen lukujonot ovat tetranacci, pentanacci, heksanacci, heptanacci, octanacci ja enneanacci. Näissä lasketaan neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan tai yhdeksän perättäistä lukua yhteen.
Oloinaccin lukujono
Oloinaccin lukujonossa luvun arvo saadaan kun lasketaan yhteen lukujonon kaikki edelliset luvut. Tästä tuleekin nimitys. Kreikankielen sana όλοι on suomeksi kaikki. Yhdistin sen vain Fibonacci-sanaan. Siis oloinaccin luvut.
F(n) = 0 , kun n = 0
F(n) = 1 , kun n = 1
F(n) = F(n-1) + F(n-2) +... ...+ F(0) , kun n > 1
Tietty oloinaccin luku saadaan laskettua myös yksinkertaisella kaavalla:
F(n) = 2^(n-2) , kun n > 2
n = oloinaccin luvun järjestysnumero
F(n) = oloinaccin luku
Ensimmäset kymmenen oloinaccin lukua ovat 0, 1, 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 ja 128.
Oloinaccin luvuilla on paljon mielenkiintoisia ominaisuuksia ja olen määrittänyt niistä muutamia konjektuureja.
Konjektuuri 1 (jaollisuus):
Kun n > 2, ovat kaikki oloinaccin luvut jaollisia kahdella. Mistä seuraa että seuraavan oloinaccin luvun saa kertomalla oloinaccin luvun kahdella.
F(n+1) = 2F(n) , kun n > 1
n = oloinaccin luvun järjestysnumero
F(n) = oloinaccin luku
F(n+1) = seuraava oloinaccin luku
Konjektuuri 2 (loppusekvenssi):
Kun n > 2, noudattavat oloinaccin lukujen viimeiset numerot sekvenssiä 2, 4, 8, 6, 2, 4, 8, 6. 2, 4....
n F(n)
0: 0
1: 1
2: 1
3: 2
4: 4
5: 8
6: 16
7: 32
8: 64
9: 128
10: 256
. . .
n = oloinaccin luvun järjestysnumero
F(n) = oloinaccin luku
Konjektuuri 3 (numerosuhde):
Kun oloinaccin luvun numeroiden määrä N jaetaan oloinaccin luvun järjestysnumerolla n saadaan aina tulokseksi likimäärin 0,3. Kuitenkin kun oloinaccin luvun järjestysnumero on tasakymmen saadaan aina täsmälleen 0,3.
k = N / n ~ 0,3
k = N / n = 0,3 , kun n=10, n=20, n=30...
N = oloinaccin luvun numeroiden määrä
n = oloinaccin luvun järjestysnumero
k = numerosuhde
Konjektuuri 4 (korotus):
Kun oloinaccin luku korotetaan toiseen potenssiin saadaan aina tulokseksi jokin oloinaccin luku.
F(n)^2 = F(x)
F(n)^2 ∈ S[F(n)]
F(n) = oloinaccin luku
F(x) = jokin oloinaccin luku
S[F(n)] = oloinaccin lukujoukko
Lopuksi
Mielenkiintoistahan näitä on ajankuluksi pohtia. Ja tulokset saattavat olla joskus todella yllättäviäkin.
- Jarppi Sääksjärvi
Lukuteoria keskityy lukujen tutkimukseen. Perinteisesti kyseessä ovat luonnolliset luvut. Niin on tässäkin kehittämäni lukujoukon tapauksessa. Luultavasti tämä on taas itsestäänselvyyttä mutta kunhan värkkäilen aikani kuluksi pilke silmäkulmassa
Johdanto
Ajatuksen oloinaccin lukujonosta sain kun tutkin Fibonaccin lukuja. Fibonaccin lukujonohan on lukujono joka saadaan kun lasketaan aina yhteen kaksi edellistä lukua ja muodostetaan näin uusi luku. Fibonaccin lukujonon ensimmäiset kymmenen lukua järjestyksessä ovat 0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21 ja 34.
F(n) = 0 , kun n = 0
F(n) = 1 , kun n = 1
F(n) = F(n-1) + F(n-2) , kun n > 1
Fibonaccin luvuista on muokattu useita eri muotoja. Tribonaccin luvuissa lasketaan kahden sijaan yhteen kolme perättäistä lukua. Sen ensimmäiset luvut ovat 0, 0, 1, 1, 2, 4, 7, 13, 24 ja 44,
Tribonaccin lukuja seuraavat korkeamman asteen lukujonot ovat tetranacci, pentanacci, heksanacci, heptanacci, octanacci ja enneanacci. Näissä lasketaan neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan tai yhdeksän perättäistä lukua yhteen.
Oloinaccin lukujono
Oloinaccin lukujonossa luvun arvo saadaan kun lasketaan yhteen lukujonon kaikki edelliset luvut. Tästä tuleekin nimitys. Kreikankielen sana όλοι on suomeksi kaikki. Yhdistin sen vain Fibonacci-sanaan. Siis oloinaccin luvut.
F(n) = 0 , kun n = 0
F(n) = 1 , kun n = 1
F(n) = F(n-1) + F(n-2) +... ...+ F(0) , kun n > 1
Tietty oloinaccin luku saadaan laskettua myös yksinkertaisella kaavalla:
F(n) = 2^(n-2) , kun n > 2
n = oloinaccin luvun järjestysnumero
F(n) = oloinaccin luku
Ensimmäset kymmenen oloinaccin lukua ovat 0, 1, 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 ja 128.
Oloinaccin luvuilla on paljon mielenkiintoisia ominaisuuksia ja olen määrittänyt niistä muutamia konjektuureja.
Konjektuuri 1 (jaollisuus):
Kun n > 2, ovat kaikki oloinaccin luvut jaollisia kahdella. Mistä seuraa että seuraavan oloinaccin luvun saa kertomalla oloinaccin luvun kahdella.
F(n+1) = 2F(n) , kun n > 1
n = oloinaccin luvun järjestysnumero
F(n) = oloinaccin luku
F(n+1) = seuraava oloinaccin luku
Konjektuuri 2 (loppusekvenssi):
Kun n > 2, noudattavat oloinaccin lukujen viimeiset numerot sekvenssiä 2, 4, 8, 6, 2, 4, 8, 6. 2, 4....
n F(n)
0: 0
1: 1
2: 1
3: 2
4: 4
5: 8
6: 16
7: 32
8: 64
9: 128
10: 256
. . .
n = oloinaccin luvun järjestysnumero
F(n) = oloinaccin luku
Konjektuuri 3 (numerosuhde):
Kun oloinaccin luvun numeroiden määrä N jaetaan oloinaccin luvun järjestysnumerolla n saadaan aina tulokseksi likimäärin 0,3. Kuitenkin kun oloinaccin luvun järjestysnumero on tasakymmen saadaan aina täsmälleen 0,3.
k = N / n ~ 0,3
k = N / n = 0,3 , kun n=10, n=20, n=30...
N = oloinaccin luvun numeroiden määrä
n = oloinaccin luvun järjestysnumero
k = numerosuhde
Konjektuuri 4 (korotus):
Kun oloinaccin luku korotetaan toiseen potenssiin saadaan aina tulokseksi jokin oloinaccin luku.
F(n)^2 = F(x)
F(n)^2 ∈ S[F(n)]
F(n) = oloinaccin luku
F(x) = jokin oloinaccin luku
S[F(n)] = oloinaccin lukujoukko
Lopuksi
Mielenkiintoistahan näitä on ajankuluksi pohtia. Ja tulokset saattavat olla joskus todella yllättäviäkin.
- Jarppi Sääksjärvi