Tiedepalsta.fi

Olisi kiva lukea; mikä on uskomattomin tai kummallisin asunto tai miljöö missä olette asuneet? Asumisella tarkoitan nyt yli kuukauden majailemista.


Kummallisin asunto oli opiskelukaverini kanssa vuokrattu ullakkohuone vanhan kartanon vintiltä, mutta sieltä on paljon kivoja muistoja. Ullakkohuone oli sellainen yksi huone jonne käveltiin mielenkiintoista roinaa täynnä olevan vintin läpi.
Espanjalaisen kerrostalon hissi oli myös jännittävä(pelottava) ja mielenkiintoinen porraskäytävät samassa talossa mielettömän kapeat ja vaikka asunto oli siisti ja tilava, porraskäytävä antoi kyllä hieman erilaisen kuvan. Vähän jännitti asunnon ovella että missä sitä joutuu asumaan, vaan hyvin kävi. Tosin asunnossa oli yksi lukittu huone josta kuului outoa huokailua.

Sellainen alppitalo Itävallassa ihan tunnetun laskettelukeskuksen lähettyvillä, 3 kerroksinen ja kohtuu iso. 2 ylintä kerrosta oli majailijoille ja alin siinä asuvalle perheelle.

Käytävät niin kapeita että hankaluuksia ohittaa toista ihmistä, sängyn jalat jalkopäästä hieman lyhyempiä, vessanpönttö sellainen et jos kunnon jöötiä tuli piti nostaa itseänsä ylös ettei se muuskaannu takapuoleen, ihan siinä kiinni rakennus jossa lampaita/sikoja/kanoja sillei vähäsen mutta kun tahdoit raikasta vuoristoilmaa niin paska haisi, valot tuskin valaisi pimeellä joten lukeminen oli hankalaa, piti ääntä sillei oudosti varmaan puurakenteista.


Mutta silti jostain ihmeen syystä viihtyisä, ja perhe mukava vaikkei englantia osannutkaan. Ja etenkin aamupalat, ne oli täydellisiä kaikkine herkkuineen. Yksinkertaista mutta kunnon hyvää.

Me asuttiin vuosi 300 metrisen talon 54. kerroksessa. Hetki meni totutellessa kulmaikkunoihin. Sijainti oli hyvä ja kämppä muuten kiva, mutta talon laatu lopulta heikko ja muutettiin pois.

Nykyisellä mittapuulla ajateltuna 1913 valmistunut punatiilikasarmialueen asunto. Puulämmitys. "Vessassa" iso putki johonkin alas, ei huutelua. Kesällä tuli vesi sisään ulkoseinälle vedettyä muoviletkua pitkin. Lähes 100 neliömetrin asunto yhden 6 ampeerin sulakkeen takana.

Opiskeluaikana Turussa 1800 luvun alkupuolella rakennettu puutaloasunto Kasarmikadulla Piispankadun loppupäässä. Sisäpihalla oli useamman talon yhteinen huusi sontaruumineen. Kakluuni, öljykamina ja yksi kylmävesihana sisällä. Tekun labroja kirjoittaessa kirjoituskoneella piti käydä lämmittelemässä öljykaminan päällä sormia.

Eihän nämä kovin kummallisia olleet. Vähän ajastaan jälkeen jääneitä jopa 1970 luvulla.

Moilanen kirjoitti: ↑03 Syys 2025, 20:44 Me asuttiin vuosi 300 metrisen talon 54. kerroksessa. Hetki meni totutellessa kulmaikkunoihin. Sijainti oli hyvä ja kämppä muuten kiva, mutta talon laatu lopulta heikko ja muutettiin pois.

Hirmu korkea talo!! 54 kerrosta kuulostaa todella pelottavalta!! Näkikö sieltä maahan saakka?

Kissatäti kirjoitti: ↑03 Syys 2025, 21:16

Moilanen kirjoitti: ↑03 Syys 2025, 20:44 Me asuttiin vuosi 300 metrisen talon 54. kerroksessa. Hetki meni totutellessa kulmaikkunoihin. Sijainti oli hyvä ja kämppä muuten kiva, mutta talon laatu lopulta heikko ja muutettiin pois.

Hirmu korkea talo!! 54 kerrosta kuulostaa todella pelottavalta!! Näkikö sieltä maahan saakka?

Joo, kyllä näki; piti seistä ikkunalaudalla varpaat ja nenä kiinni lasissa. Oli aluksi aika jännää.

No ei nyt varmaan kovin kummallinen mutta edellinen asuntoni oli yli sata vuotta vanhaan meijerirakennukseen saneerattu pieni saunallinen yksiö. Oli kyllä mukavan viileä kesähelteillä kun se ainoa ikkunakin oli pohjoisseinällä ja seinät ympärillä oli metrin paksua luonnonkiveä

Mä en ole oikeastaan asunut missään kummallisessa asunnossa koskaan.


Mutta tollaseella asuntoalueella olen asunut vuoden 1980-luvun alussa West Lafayettessa Indianan osavaltiossa. Alueella oli parisenkymmentä pari-kolme kerroksista rakennusta, joissa oli vuokra-asuntoja. Pieni viihtyisä alue siis, jolla oli myös uima-allas, joka oli kiva meistä lapsista kesällä.

Beau Jardin


Tuo Beau Jardin siis sijaitsee West Lafayettessa, jossa sijaitsee mm. Purduen yliopisto:

Home of Purdue


Erittäin viihtyisä pikkukaupunki Indianan osavaltiossa seudulla, joka on täynnä historiaa.

Kotitalossa. Kun synnyin oli juuri tullut 300 metrin tienpätkä metsäautotieltä pihaan. Asuttiin kolme sukupolvea yhdessä 5 x 5 metrin tuvassa. Kamari vanhemmilleni rakennettiin kun olin ihan pieni. Juomavesi kannettiin sangoilla lähteeltä 100 metrin päästä alangolta. Ja ulkosaunaan yhtä kaukaa purosta. Puhelin tuli kun olin alle 10 v. Sähköt tulivat vasta kun olin jo muuttanut pois. Pyykki pestiin kesät talvet puron rannassa pyykkilaudalla. Vesi kuumennettiin oikeassa isossa padassa. Kaikki lämmitettiin puulla.

Toinen on kun asuin kiinalaisessa hotellissa. Kai sen voi asumiseksi laskea kun kahden vuoden aikana vietin siellä yhteensä vuoden. Joka tapauksessa siellä rakennustaito on saavuttanut suomalaisen tason. Kaksi vuotta vanha hotelli oli umpihomeessa

Omakotitalolähiössä kohta 9v asustanu omassa tönössä, en tiijjä onko tämä sen ihmeepää ku keskustan suicide kuutiossa lokkien kirkumisen kuunteleminen.
No paremmin mahtuu Autonromut pihaan täällä.