Tiedepalsta.fi

Filosofian pitää olla selkeää, loogista, tieteellistä ja ymmärrettävää. Sellaista kuin, Locke, Hume, Kant, marxismi, analyyttinen filosofia ja naturalismi. Ei sellaista kuin Hegel ja eksistentialismi ja monet uskonnot esimerkiksi. Sisäpiirien kummallista keskinäistä jutustelua.

Mutta se ei tarkoita, että tunteet, mystiikka, intuitio ja henkimaailma ja mahdollisesti Jumala pitäisi sivuuttaa.

Fysikalismi on osoitettu virheelliseksi ja tiedeusko. Fysikalismi siksi, että kaikkea ei voi palauttaa fysiikkaan, vaan aineellisten asioiden lisäksi seuraavalla tasolla tulee myös aivan uusia luonnonlakeja, jotka ovat sille tasolle ominaisia ja fysiikan lait eivät riitä tieteelliseen selittämiseen ja ymmärtämiseen.

Seuraava taso on elämän taso. Sitten tulee vielä tietoisuus. Tietoiset olennot ties kuinka korkealle asti. Me yritämme ymmärtää ihmisen tasolta ja maapallon tasolta, kun oikea ymmärrys voi olla vasta universumin ja korkeimman olennon tasolta.

Tiedeusko sen takia, että elämässä päätöksenteossa tiede ei riitä. Tarvitaan paljon muutakin. Maailmankatsomus, arvot, tunteet, intuitio, mystiikkaa, lepoa, mietiskelyä ja elämänkokemusta jne. Tiede on vain osa viisauden suuressa kokonaisuudessa.

OlliS kirjoitti: ↑28 Loka 2025, 15:12 Filosofian pitää olla selkeää, loogista, tieteellistä ja ymmärrettävää. Sellaista kuin, Locke, Hume, Kant, marxismi, analyyttinen filosofia ja naturalismi. Ei sellaista kuin Hegel ja eksistentialismi ja monet uskonnot esimerkiksi. Sisäpiirien kummallista keskinäistä jutustelua.

Mutta se ei tarkoita, että tunteet, mystiikka, intuitio ja henkimaailma ja mahdollisesti Jumala pitäisi sivuuttaa.

Fysikalismi on osoitettu virheelliseksi ja tiedeusko. Fysikalismi siksi, että kaikkea ei voi palauttaa fysiikkaan, vaan aineellisten asioiden lisäksi seuraavalla tasolla tulee myös aivan uusia luonnonlakeja, jotka ovat sille tasolle ominaisia ja fysiikan lait eivät riitä tieteelliseen selittämiseen ja ymmärtämiseen.

Seuraava taso on elämän taso. Sitten tulee vielä tietoisuus. Tietoiset olennot ties kuinka korkealle asti. Me yritämme ymmärtää ihmisen tasolta ja maapallon tasolta, kun oikea ymmärrys voi olla vasta universumin ja korkeimman olennon tasolta.

Tiedeusko sen takia, että elämässä päätöksenteossa tiede ei riitä. Tarvitaan paljon muutakin. Maailmankatsomus, arvot, tunteet, intuitio, mystiikkaa, lepoa, mietiskelyä ja elämänkokemusta jne. Tiede on vain osa viisauden suuressa kokonaisuudessa.

Musta tuntuu, että täällä uskotaan & arvostetaan vain akateemisesti todistettua tietoa ja jo valmiista tiedosta viisastuneita ihmisiä. Ei varsinkaan ikäihmisiä elämän- ja sairaus- yms. kokemuksineen.

OlliS kirjoitti: ↑28 Loka 2025, 15:12 Filosofian pitää olla selkeää, loogista, tieteellistä ja ymmärrettävää. Sellaista kuin, Locke, Hume, Kant, marxismi, analyyttinen filosofia ja naturalismi. Ei sellaista kuin Hegel ja eksistentialismi ja monet uskonnot esimerkiksi. Sisäpiirien kummallista keskinäistä jutustelua.

Mutta se ei tarkoita, että tunteet, mystiikka, intuitio ja henkimaailma ja mahdollisesti Jumala pitäisi sivuuttaa.

Fysikalismi on osoitettu virheelliseksi ja tiedeusko. Fysikalismi siksi, että kaikkea ei voi palauttaa fysiikkaan, vaan aineellisten asioiden lisäksi seuraavalla tasolla tulee myös aivan uusia luonnonlakeja, jotka ovat sille tasolle ominaisia ja fysiikan lait eivät riitä tieteelliseen selittämiseen ja ymmärtämiseen.

Seuraava taso on elämän taso. Sitten tulee vielä tietoisuus. Tietoiset olennot ties kuinka korkealle asti. Me yritämme ymmärtää ihmisen tasolta ja maapallon tasolta, kun oikea ymmärrys voi olla vasta universumin ja korkeimman olennon tasolta.

Tiedeusko sen takia, että elämässä päätöksenteossa tiede ei riitä. Tarvitaan paljon muutakin. Maailmankatsomus, arvot, tunteet, intuitio, mystiikkaa, lepoa, mietiskelyä ja elämänkokemusta jne. Tiede on vain osa viisauden suuressa kokonaisuudessa.

Ei tarvitse elämässä sivuuttaa ("tunteet, mystiikka, intuitio ja henkimaailma ja mahdollisesti Jumala"), mutta niiden tuominen tieteeseen on mielestäni virhe, tiede ei voi sanoa niistä sanoa yhtään mitään. (Tarkoitan siis nk. kovia tieteitä, fysiikkaa jne.)

Ja fysikalismia tai "tiedeuskoa" ei ole osoitettu virheeksi - eikä tietysti todeksikaan, ja epäilen, ettei koskaan pysytäkään todistamaan. Eikä ole tarvettakaan.

Uskon tuominen tieteeseen, siinä ihmisen aika - minun näkökulmastani - menee täysin hukkaan. Se johtaa välttämättä - minun mielestäni - erilaisiin huuhaahöpsismeihin, koska tieteellä ei ole mitään tarjottavaa tällaisiin pyyntöihin.

OlliS kirjoitti: ↑28 Loka 2025, 15:12 Filosofian pitää olla selkeää, loogista, tieteellistä ja ymmärrettävää. Sellaista kuin, Locke, Hume, Kant, marxismi, analyyttinen filosofia ja naturalismi. Ei sellaista kuin Hegel ja eksistentialismi ja monet uskonnot esimerkiksi. Sisäpiirien kummallista keskinäistä jutustelua.

Nytkö sinä katsot olevasi pätevä arvioimaan myös sitä, mitä filosofian pitää olla ja mitä ei? Eikö sinulla ole mitään jarruja sen suhteen, mihin kuvittelet oman pätevyytesi yltävän?

Entä filosofian kauhukakara Fayerabent? Hänen mielestään VooDoo oli yhtä luotettava tiedonhankintamenetelmä kuin tiedekin. Entä Feuerbach, joka lausui: " Der Mensch ist, was er isst." Saako filosofia olla Wittgensteinin "loputonta silmälasien pudistusta" vai pitääkö siinä pyrkiä Popperin maanläheisempään vaikuttavuutteen tässä ja nyt.

Filosofia on oman vähisen tietämykseni mukaan rajoittamaton avaruus luoda toinen toistaan erikoisempia ideoita, joilla ei Ilkka Niiniluodon mielestä tarvitse olla mitään kosketusta reaalimaailmaan. Sen takia filosofialla ei myöskään ole juurikaan annettavaa luonnontieteille... kuten olemme saaneet jopa kotimaisten filosofien avautumisista nähdä.

Keitähän ne tiedeuskovaiset oikein ovat?
Ilmeisesti he ovat henkilöitä, joilla on monen muun mielestä yltioptimistinen käsitys siitä, että tiede pystyy ratkaisemaan, minkä tahansa ”hienomekaanisen” ja ihmisenä olemisen ongelman.
En käsitä, miten joillekin aiheuttaa syvää mielen karvautta tällaiset veljemme ja siskomme.

Ykkösnolla kirjoitti: ↑28 Loka 2025, 22:02

OlliS kirjoitti: ↑28 Loka 2025, 15:12 Filosofian pitää olla selkeää, loogista, tieteellistä ja ymmärrettävää. Sellaista kuin, Locke, Hume, Kant, marxismi, analyyttinen filosofia ja naturalismi. Ei sellaista kuin Hegel ja eksistentialismi ja monet uskonnot esimerkiksi. Sisäpiirien kummallista keskinäistä jutustelua.

Mutta se ei tarkoita, että tunteet, mystiikka, intuitio ja henkimaailma ja mahdollisesti Jumala pitäisi sivuuttaa.

Fysikalismi on osoitettu virheelliseksi ja tiedeusko. Fysikalismi siksi, että kaikkea ei voi palauttaa fysiikkaan, vaan aineellisten asioiden lisäksi seuraavalla tasolla tulee myös aivan uusia luonnonlakeja, jotka ovat sille tasolle ominaisia ja fysiikan lait eivät riitä tieteelliseen selittämiseen ja ymmärtämiseen.

Seuraava taso on elämän taso. Sitten tulee vielä tietoisuus. Tietoiset olennot ties kuinka korkealle asti. Me yritämme ymmärtää ihmisen tasolta ja maapallon tasolta, kun oikea ymmärrys voi olla vasta universumin ja korkeimman olennon tasolta.

Tiedeusko sen takia, että elämässä päätöksenteossa tiede ei riitä. Tarvitaan paljon muutakin. Maailmankatsomus, arvot, tunteet, intuitio, mystiikkaa, lepoa, mietiskelyä ja elämänkokemusta jne. Tiede on vain osa viisauden suuressa kokonaisuudessa.

Ei tarvitse elämässä sivuuttaa ("tunteet, mystiikka, intuitio ja henkimaailma ja mahdollisesti Jumala"), mutta niiden tuominen tieteeseen on mielestäni virhe, tiede ei voi sanoa niistä sanoa yhtään mitään. (Tarkoitan siis nk. kovia tieteitä, fysiikkaa jne.)

Ja fysikalismia tai "tiedeuskoa" ei ole osoitettu virheeksi - eikä tietysti todeksikaan, ja epäilen, ettei koskaan pysytäkään todistamaan. Eikä ole tarvettakaan.

Uskon tuominen tieteeseen, siinä ihmisen aika - minun näkökulmastani - menee täysin hukkaan. Se johtaa välttämättä - minun mielestäni - erilaisiin huuhaahöpsismeihin, koska tieteellä ei ole mitään tarjottavaa tällaisiin pyyntöihin.

Tuossa se on se tiedeuskoinen asenne, joka täällä ja maailmassa vallitsee nykyään. Tottakai voimme noin tehdä tiedettä, mutta elämässä ja filosofiassa se ei riitä. Tuolla tavoin tiedekin erkanee vähitellen totuudesta, kuten valtavirralle on taas tapahtunut, kun tiede rajoitetaan eksaktiin tieteeseen ja eristetään totuudesta, kokonaisuudesta, totuuden kokonaisuudesta.

Totuuden kokonaisuus on yksi suuri ympyrä, ja tiede, se mitä nyt tiedetään, on vasta pieni osa siitä.

OlliS kirjoitti: ↑29 Loka 2025, 00:33

Ykkösnolla kirjoitti: ↑28 Loka 2025, 22:02

OlliS kirjoitti: ↑28 Loka 2025, 15:12 Filosofian pitää olla selkeää, loogista, tieteellistä ja ymmärrettävää. Sellaista kuin, Locke, Hume, Kant, marxismi, analyyttinen filosofia ja naturalismi. Ei sellaista kuin Hegel ja eksistentialismi ja monet uskonnot esimerkiksi. Sisäpiirien kummallista keskinäistä jutustelua.

Mutta se ei tarkoita, että tunteet, mystiikka, intuitio ja henkimaailma ja mahdollisesti Jumala pitäisi sivuuttaa.

Fysikalismi on osoitettu virheelliseksi ja tiedeusko. Fysikalismi siksi, että kaikkea ei voi palauttaa fysiikkaan, vaan aineellisten asioiden lisäksi seuraavalla tasolla tulee myös aivan uusia luonnonlakeja, jotka ovat sille tasolle ominaisia ja fysiikan lait eivät riitä tieteelliseen selittämiseen ja ymmärtämiseen.

Seuraava taso on elämän taso. Sitten tulee vielä tietoisuus. Tietoiset olennot ties kuinka korkealle asti. Me yritämme ymmärtää ihmisen tasolta ja maapallon tasolta, kun oikea ymmärrys voi olla vasta universumin ja korkeimman olennon tasolta.

Tiedeusko sen takia, että elämässä päätöksenteossa tiede ei riitä. Tarvitaan paljon muutakin. Maailmankatsomus, arvot, tunteet, intuitio, mystiikkaa, lepoa, mietiskelyä ja elämänkokemusta jne. Tiede on vain osa viisauden suuressa kokonaisuudessa.

Ei tarvitse elämässä sivuuttaa ("tunteet, mystiikka, intuitio ja henkimaailma ja mahdollisesti Jumala"), mutta niiden tuominen tieteeseen on mielestäni virhe, tiede ei voi sanoa niistä sanoa yhtään mitään. (Tarkoitan siis nk. kovia tieteitä, fysiikkaa jne.)

Ja fysikalismia tai "tiedeuskoa" ei ole osoitettu virheeksi - eikä tietysti todeksikaan, ja epäilen, ettei koskaan pysytäkään todistamaan. Eikä ole tarvettakaan.

Uskon tuominen tieteeseen, siinä ihmisen aika - minun näkökulmastani - menee täysin hukkaan. Se johtaa välttämättä - minun mielestäni - erilaisiin huuhaahöpsismeihin, koska tieteellä ei ole mitään tarjottavaa tällaisiin pyyntöihin.

Tuossa se on se tiedeuskoinen asenne, joka täällä ja maailmassa vallitsee nykyään. Tottakai voimme noin tehdä tiedettä, mutta elämässä ja filosofiassa se ei riitä. Tuolla tavoin tiedekin erkanee vähitellen totuudesta, kuten valtavirralle on taas tapahtunut, kun tiede rajoitetaan eksaktiin tieteeseen ja eristetään totuudesta, kokonaisuudesta, totuuden kokonaisuudesta.

Totuuden kokonaisuus on yksi suuri ympyrä, ja tiede, se mitä nyt tiedetään, on vasta pieni osa siitä.

Täällä maailmassa on tiede ja uskonnot (uskomukset) erillään ja pysyvät erillään sinun halustasi riippumatta. Etkä uskontoasi saa millään keinoin osaksi tiedettä.

Käy niin, että jos tietoon lisäät hölynpölyä, niin koko tuotos on hölynpölyä.

Väitteesi, että "tiedekin erkanee vähitellen totuudesta, kuten valtavirralle on taas tapahtunut, kun tiede rajoitetaan eksaktiin tieteeseen ja eristetään totuudesta".

On taas taattua katkeroitunutta Ollismia.
- Ollilla on totuus
- epäeksakti tiede, pseudotieteet, uskonto, ufot ja luulottelut on totuuden perusta.
- ja totuuden varmistuksena on Ollin pappeus, upseerius, "filosofius", mormonius ja "tieteelliset näytöt".

Henkistä hyvinvointia tietysti voi hakea filosofiasta. Stoalaisuus omalta osaltani viehättää ja kiinnostaa...

"Ole luja kuin kallio, jota vastaan aallot lakkaamatta murtuvat, mutta joka itse seisoo vaarumattomana ja hillitsee aaltojen ärjyt ympärillänsä"

Marcus Aurelius

OlliS kirjoitti: ↑29 Loka 2025, 00:33

Ykkösnolla kirjoitti: ↑28 Loka 2025, 22:02

OlliS kirjoitti: ↑28 Loka 2025, 15:12 Filosofian pitää olla selkeää, loogista, tieteellistä ja ymmärrettävää. Sellaista kuin, Locke, Hume, Kant, marxismi, analyyttinen filosofia ja naturalismi. Ei sellaista kuin Hegel ja eksistentialismi ja monet uskonnot esimerkiksi. Sisäpiirien kummallista keskinäistä jutustelua.

Mutta se ei tarkoita, että tunteet, mystiikka, intuitio ja henkimaailma ja mahdollisesti Jumala pitäisi sivuuttaa.

Fysikalismi on osoitettu virheelliseksi ja tiedeusko. Fysikalismi siksi, että kaikkea ei voi palauttaa fysiikkaan, vaan aineellisten asioiden lisäksi seuraavalla tasolla tulee myös aivan uusia luonnonlakeja, jotka ovat sille tasolle ominaisia ja fysiikan lait eivät riitä tieteelliseen selittämiseen ja ymmärtämiseen.

Seuraava taso on elämän taso. Sitten tulee vielä tietoisuus. Tietoiset olennot ties kuinka korkealle asti. Me yritämme ymmärtää ihmisen tasolta ja maapallon tasolta, kun oikea ymmärrys voi olla vasta universumin ja korkeimman olennon tasolta.

Tiedeusko sen takia, että elämässä päätöksenteossa tiede ei riitä. Tarvitaan paljon muutakin. Maailmankatsomus, arvot, tunteet, intuitio, mystiikkaa, lepoa, mietiskelyä ja elämänkokemusta jne. Tiede on vain osa viisauden suuressa kokonaisuudessa.

Ei tarvitse elämässä sivuuttaa ("tunteet, mystiikka, intuitio ja henkimaailma ja mahdollisesti Jumala"), mutta niiden tuominen tieteeseen on mielestäni virhe, tiede ei voi sanoa niistä sanoa yhtään mitään. (Tarkoitan siis nk. kovia tieteitä, fysiikkaa jne.)

Ja fysikalismia tai "tiedeuskoa" ei ole osoitettu virheeksi - eikä tietysti todeksikaan, ja epäilen, ettei koskaan pysytäkään todistamaan. Eikä ole tarvettakaan.

Uskon tuominen tieteeseen, siinä ihmisen aika - minun näkökulmastani - menee täysin hukkaan. Se johtaa välttämättä - minun mielestäni - erilaisiin huuhaahöpsismeihin, koska tieteellä ei ole mitään tarjottavaa tällaisiin pyyntöihin.

Tuossa se on se tiedeuskoinen asenne, joka täällä ja maailmassa vallitsee nykyään. Tottakai voimme noin tehdä tiedettä, mutta elämässä ja filosofiassa se ei riitä. Tuolla tavoin tiedekin erkanee vähitellen totuudesta, kuten valtavirralle on taas tapahtunut, kun tiede rajoitetaan eksaktiin tieteeseen ja eristetään totuudesta, kokonaisuudesta, totuuden kokonaisuudesta.

Totuuden kokonaisuus on yksi suuri ympyrä, ja tiede, se mitä nyt tiedetään, on vasta pieni osa siitä.

Määritelmällisesti tiede ainakin pyrkii eksaktiuteen.

Totuus ei ole metri- tai kappaletavaraa, siksi "totuuden kokonaisuus" on pseudotieteellistä hömppää. Ainoat totuudet (huom! monikossa) ovat hyvin triviaaleja (1 + 2 = 3, veden kiehumispiste on 100 astetta celsiusta..) ja kaikki vähänkään monimutkaisemmat "totuudet" (esim. ihminen ei elä yli 150-vuotiaaksi) ovat totuuksiksi koettuja vailla lopullista varmuutta.

Mitä ikinä mahdatkaan siis tarkoittaa "totuuden kokonaisuudella"?

Wiesti kirjoitti: ↑28 Loka 2025, 23:26 Keitähän ne tiedeuskovaiset oikein ovat?
Ilmeisesti he ovat henkilöitä, joilla on monen muun mielestä yltioptimistinen käsitys siitä, että tiede pystyy ratkaisemaan, minkä tahansa ”hienomekaanisen” ja ihmisenä olemisen ongelman.
En käsitä, miten joillekin aiheuttaa syvää mielen karvautta tällaiset veljemme ja siskomme.

Tiedeuskovaisuus tuntuu riippuvan sanan käyttäjästä. Sillä on ainakin kaksi selvästi erilaista merkitystä. Uskovaiset sanovat usein "tiedeuskoksi" tieteellistä maailmankuvaa, jossa ei uskota jumaliin, koska niistä ei saa tieteellisiä todisteita. Varsinkin pseudotiedettä uskonnollisena propagandana käyttävien lahkojen hihhulit, niin kuin Olli, tykkäävät kutsua heidän pseudotieteensä valheeksi osoittavia "tiedeuskovaisiksi".

Toinen merkitys "tiedeuskovaiselle" on yltiöoptimistit, jotka kuvittelevat tieteen ja tekniikan ratkaisevan isot kysymykset aivan pian ja johtavan merkittävään kehitykseen nyt elävien elinaikana. Tälläkin palstalla on ollut porukkaa, joka uskoo suurimman osan nyt elävistä elävän 100-200 vuotta, koska lääketieteessä löydetään ihan pian jotain ihmeellistä. Uusiutuviin energioihin liittyvää "tiedeuskoa" on paljon ja Muskin fanipoikakunnassa (siinä nörtimmässä, ei poliittisessa) on "tiedeuskoa" siitä, että meidän elinaikana perustetaan siirtokuntia Marsiin.

Tieteellinen maailmankatsomus ja naturalismi ovat tiedeuskoisia asenteita totuuteen ja tieteeseen minun mielestä. Täällä taas täytyy olla niiden kannalla, että saa ylipäätänsä keskustella foorumissa. Kun ei ole, on oltava hiljaa foorumissa tai bannataan.

Tämäkin osio on vain silmänlumetta, ei täällä saa sanoa sellaisia mielipiteitä kuin minä nyt sanon, vaikka osion nimi ne muodollisesti sallisi. "Filosofiat ja henkisyysasiat". Sellaiset eivät kuulu tieteeseen, eikä täällä saa niistä siksi keskustella, on naturalismin ja moderaattorien kanta käytännössä.

Tiede pyrkii totuuteen tieteellisellä menetelmällä ja naturalismi määrää tieteellisen menetelmän. Se on tiedeuskoinen asenne minun mielestä.

Minusta menetelmät vaihtelevat. Filosofian, historian, sosiologian, teologian, uskontotieteen menetelmät menevät yli naturalismin salliminen menetelmien. Puhumattakaan rajatieteistä: Ufo-tutkimus ja parapsykologia. Teologiakin on rajatiede. Rajatiede tarkoittaa sellaisten asioiden tutkimista, joiden olemassaolostakaan ei ole varmuutta. Jolloin myös elämän tutkiminen muualla tähtitieteessä on rajatiede, vaikka sitä tutkitaan. Ja ulkomaailman olemassaolo filosofiassa.

Filosofian kirjassani on lueteltu filosofian menetelmät. Tietoteorian kohdalla. Menevät yli naturalististen menetelmien.

OlliS kirjoitti: ↑29 Loka 2025, 08:56 Tiede pyrkii totuuteen tieteellisellä menetelmällä ja naturalismi määrää tieteellisen menetelmän. Se on tiedeuskoinen asenne minun mielestä.

Tiede ei juuri voi perustua muuhun kuin naturalismiin. Ja empirismiin. Sinun "kaikki on mahdollista" -asenteesi on järjetön tieteessä. Sitähän sinun realisminäkemyksesi tarkoittaa. "Todellisuus on sellainen kuin se on, eikä havaintoja tarvita".

Osa niistä ihmisistä, joille uskonto on tärkeä, kuvittelee ihan viilpittömästi, että ihmiset ovat samanlaisia ja kaikkien elämässä pitää olla alue, jossa suitsukkeet tuoksuvat eikä ripaus fanaattisuutta ole pahaksi. Väärä oletus.
Suhtaudun pesäpalloon penkkiurheiluna huomattavasti suuremmalla innostuksella kuin tieteeseen. Pesäpallouskovainen tuskin olisi oikea luonnehdinta kuitenkaan.

Hävettää jo 10 vtta itseäni nuoremman serkkunikin, fil. trin psta, että ´pistin lusikkani´ tähänkin soppaan.

E-M kirjoitti: ↑29 Loka 2025, 11:41 Hävettää jo 10 vtta itseäni nuoremman serkkunikin, fil. trin psta, että ´pistin lusikkani´ tähänkin soppaan.

Miksi ihmeessä? Eihän se hänen häpeänsä ole.