Äly ja varallisuus

[Brainwashed]

Suomalainen tutkimus. Ei näy samaa kuin aloituksen ruotsalaistutkimuksessa, eli käyrän kääntyminen tasaiseksi ylimmissä tuloluokissa puuttuu. Suomessa (suomalaismiehillä) armeija-ajan kykytestin tulos liittyy vahvasti palkkaan:
Suomen armeijan käyneillä miehillä kognitiivinen kyvykkyys ja vuositulot kytkeytyvät vahvasti toisiinsa eniten tienaavissa tuloluokissakin. Ruotsalaisaineistolla tulos näyttää erilaiselta.

Capture.PNG
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009392676.html

Veikkaanpa että nuo Suomen tilannetta kuvastavat käyrät ovat pääosin yksityistä sektoria koskevasta datasta tuotettu.

[MooM]

Suomalainen tutkimus. Ei näy samaa kuin aloituksen ruotsalaistutkimuksessa, eli käyrän kääntyminen tasaiseksi ylimmissä tuloluokissa puuttuu. Suomessa (suomalaismiehillä) armeija-ajan kykytestin tulos liittyy vahvasti palkkaan:
Suomen armeijan käyneillä miehillä kognitiivinen kyvykkyys ja vuositulot kytkeytyvät vahvasti toisiinsa eniten tienaavissa tuloluokissakin. Ruotsalaisaineistolla tulos näyttää erilaiselta.

Capture.PNG
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009392676.html

Veikkaanpa että nuo Suomen tilannetta kuvastavat käyrät ovat pääosin yksityistä sektoria koskevasta datasta tuotettu.

Ei ole vielä julkaistu, mutta HS sanoo näin: "Terviöllä ja hänen kollegoillaan on parhaillaan tekeillä samaa aihepiiriä sivuava tutkimus. Siksi hänellä oli jo valmiiksi pääsy vastaavanlaiseen suomalaisaineistoon kuin mitä Keuschnigg ryhmänsä kanssa analysoi Ruotsista."

Jos palkkatieto tulee verottajalta, kuten näissä big data -tutkimuksissa väistämättä on, se ei erottele toimialoja.

[HuuHaata]

Suomalainen tutkimus. Ei näy samaa kuin aloituksen ruotsalaistutkimuksessa, eli käyrän kääntyminen tasaiseksi ylimmissä tuloluokissa puuttuu. Suomessa (suomalaismiehillä) armeija-ajan kykytestin tulos liittyy vahvasti palkkaan:
Suomen armeijan käyneillä miehillä kognitiivinen kyvykkyys ja vuositulot kytkeytyvät vahvasti toisiinsa eniten tienaavissa tuloluokissakin. Ruotsalaisaineistolla tulos näyttää erilaiselta.

Capture.PNG
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009392676.html

Pidän tulosta hyvin outona. Johtuen siitä, että tietämässäni segmentissä kaikkein älykkäimmät joko omaavat muuten huonoa johtajaominaisuutta, ovat esimerkiksi tutkijaorientoituneita joilla ei mennä kuin korkeintaan hikisesti ylädesiiliin, tai ovat yrittäjiä jolloin palkka on mitä on.

Mitä tuo 7.5 tarkoittaa karkeasti älykkyyosamääränä? Jos ollaan kuitenkin jossain alle 140:ssä niin uskon herkemmin. Paras ÄO tienailla lienee jossain 130-140 välissä.

[HuuHaata]

Täytynee olla, että tuossa ei mennä noin korkeisiin älykkyyksiin. Se mielenkiintoisempi kuvaaja tuossa olisi eri kognitiiviset kyvyt ja siitä vähän monimutkaisempi kuvaaja josta näkyy jakauma miten paljon tienaillaan eri tuloksilla.

[MooM]

En tiedä skaalaa. Mutta eiköhän tuo ole samalla tavalla jakautunut kuin äo, ja armeijan käyvä populaatio on melko kattava leikkaus perusterveistä nuorista aikuisista. Äo:n ylimmässä desiilissä on vain neljäsosa mensarajan ylittäviä.

[MooM]

Täytynee olla, että tuossa ei mennä noin korkeisiin älykkyyksiin. Se mielenkiintoisempi kuvaaja tuossa olisi eri kognitiiviset kyvyt ja siitä vähän monimutkaisempi kuvaaja josta näkyy jakauma miten paljon tienaillaan eri tuloksilla.

Ei tuollaista dataa ole saatavilla tuossa mittakaavassa.

[Brainwashed]

Suomalainen tutkimus. Ei näy samaa kuin aloituksen ruotsalaistutkimuksessa, eli käyrän kääntyminen tasaiseksi ylimmissä tuloluokissa puuttuu. Suomessa (suomalaismiehillä) armeija-ajan kykytestin tulos liittyy vahvasti palkkaan:
Suomen armeijan käyneillä miehillä kognitiivinen kyvykkyys ja vuositulot kytkeytyvät vahvasti toisiinsa eniten tienaavissa tuloluokissakin. Ruotsalaisaineistolla tulos näyttää erilaiselta.

Capture.PNG
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009392676.html

Veikkaanpa että nuo Suomen tilannetta kuvastavat käyrät ovat pääosin yksityistä sektoria koskevasta datasta tuotettu.

Ei ole vielä julkaistu, mutta HS sanoo näin: "Terviöllä ja hänen kollegoillaan on parhaillaan tekeillä samaa aihepiiriä sivuava tutkimus. Siksi hänellä oli jo valmiiksi pääsy vastaavanlaiseen suomalaisaineistoon kuin mitä Keuschnigg ryhmänsä kanssa analysoi Ruotsista."

Jos palkkatieto tulee verottajalta, kuten näissä big data -tutkimuksissa väistämättä on, se ei erottele toimialoja.

Ok, siinä tapauksessa ovat oudon johdonmukaiset nuo käyrät. Ja arvio kognitiivisista kyvyistä tulee siis armeijan palikkatestistä? Sekin on outoa, tai sitten on vain oma bias että palikkatestin tuloksilla ei ole kovin suurta merkitystä armeijan ulkopuolella, mutta näköjää niitä sovelletaan. Itse olin ensimmäisten joukossa joka palautti testipaperit, ja se ei tarkoita että olisin fiksu, vaan annoin vain piut paut tahallani, kun oli muita suunnitelmia kuin mennä upseerikouluun.

[MooM]

Suomalainen tutkimus. Ei näy samaa kuin aloituksen ruotsalaistutkimuksessa, eli käyrän kääntyminen tasaiseksi ylimmissä tuloluokissa puuttuu. Suomessa (suomalaismiehillä) armeija-ajan kykytestin tulos liittyy vahvasti palkkaan:
Suomen armeijan käyneillä miehillä kognitiivinen kyvykkyys ja vuositulot kytkeytyvät vahvasti toisiinsa eniten tienaavissa tuloluokissakin. Ruotsalaisaineistolla tulos näyttää erilaiselta.

Capture.PNG
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009392676.html

Veikkaanpa että nuo Suomen tilannetta kuvastavat käyrät ovat pääosin yksityistä sektoria koskevasta datasta tuotettu.

Ei ole vielä julkaistu, mutta HS sanoo näin: "Terviöllä ja hänen kollegoillaan on parhaillaan tekeillä samaa aihepiiriä sivuava tutkimus. Siksi hänellä oli jo valmiiksi pääsy vastaavanlaiseen suomalaisaineistoon kuin mitä Keuschnigg ryhmänsä kanssa analysoi Ruotsista."

Jos palkkatieto tulee verottajalta, kuten näissä big data -tutkimuksissa väistämättä on, se ei erottele toimialoja.

Ok, siinä tapauksessa ovat oudon johdonmukaiset nuo käyrät. Ja arvio kognitiivisista kyvyistä tulee siis armeijan palikkatestistä? Sekin on outoa, tai sitten on vain oma bias että palikkatestin tuloksilla ei ole kovin suurta merkitystä armeijan ulkopuolella, mutta näköjää niitä sovelletaan. Itse olin ensimmäisten joukossa joka palautti testipaperit, ja se ei tarkoita että olisin fiksu, vaan annoin vain piut paut tahallani, kun oli muita suunnitelmia kuin mennä upseerikouluun.

Testi- ja kyselypohjaisissa tuloksissa on aina tuo motivaation merkitys ja sen liittyminen tietynlaiseen persoonallisuusprofiiliin (tai-profiileihin). Mutta ilmeisesti se on sen verran vähäinen ilmiö, että tuloksia voi käyttää. Eikä noita asioita oikein muuten voi edes mitata tai määrittää isoista joukoista.

Jos siis miettii, kuka tekee vaikka nuo pällitestit vasemmalla kädellä ja arvaillen, niin siihen porukkaan valikoituu varmaan tyyppejä kaikista älykkyysluokista, erilaisista syistä. Mutta ehkä tuollainen suorittamismotivation puute näkyy tulokehityksessä muutenkin, eli on linjassa tulosten kanssa (matalat pisteet, matala tulotaso), vaikkakaan ei todellisen älykkyyden vuoksi? Eli se mensakelpoinen hälläväliä-tyyppi saa matalat pällipisteet ja pysyy matalatuloisena, kun ei halua tai jaksa opiskella ja kilvoitella työelämässä. Noiden määrää on mahdoton arvioida tällaisesta aineistosta, mutta varmasti niitä on.

[Brainwashed]

On tietenkin loogista että kognitiiviset kyvyt vaikuttavat tulokäyrään, ja jos käytössä on armeijan palikkatestit ja veroviraston data, niin sittenhän käyrät osoittavat niitten välistä yhteyttä. Jotakin tekijöitä jää tietenkin vielä tuon ulkopuolelle, mutta eivät muuttaisi merkittävästi tulemaa, tuossa on se big picture, marginaalissa sitten sitä sakkaa josta ei oikein ota muutenkaan selvää.

[HuuHaata]

Tuo motivaatio tehdä voisi olla huomattavasti itse älykkyyttä merkittävämpi komponentti. Eli suomeksi suurin osa suuryritysten johtoportaan tuntumasta ovat niitä RUK ensin koska CV ja sitten kaikki elämässä samalla pohjalla.

Toki uskon että jos jätetään ylin 10% tms. pois on lisä-älystä hyötyä.

[MooM]

Tuo motivaatio tehdä voisi olla huomattavasti itse älykkyyttä merkittävämpi komponentti. Eli suomeksi suurin osa suuryritysten johtoportaan tuntumasta ovat niitä RUK ensin koska CV ja sitten kaikki elämässä samalla pohjalla.

Ehkä niin, mutta milläs mittaat?

RUK varmaan on houkutteleva monista syistä ja ne, jotka luontaisesti haluavat johtaa, hakeutuvat useammin sinne kuin selllaiset, jotka eivät. Mutta onhan tuossa pällitestissä muitakin kohtia kuin kognitiivinen suorituskyky ja niitäkin käytetään RUK:iin valinnan perusteella, kuten myös kouluttajien kokemusta tyypistä siihen mennessä. Jos joku fiksu on muuten ihan lapanen, ei sitä pakoteta.

[Keijona]

Ihminen jonka elämä pyörii itsekkyyden ympärillä, aika kuluu lähinnä omaa tavaraa ja asioita keräillessä ja puolustelessa, välillä sitä muille ihmiselle esitellessä, ei voi olla kovin älykäs.
(vaikka kuinka osaisi hyvin päätellä miten päin kolmio kuuluisi olla seuraavana, tai onko vuorossa vihreä neliö vai punainen ympyrä.)

[John Carter]

Miksi meillä on akateemista työttömyyttä, jos äly korreloi tulojen kanssa?

Kertaa korrelaation käsite. Tämän tapaisissa aiheissa korrelaatiokertoimet eivät ole kovin korkeita, eli ennustusarvo yksilön kohdalla on melko heikko.

Kyllä korrelaation käsite on tuttu, mutta pointti oli se, että moiset korrelaatiot eivät ole kovin vakavasti otettavia. Jos on akateemista työttömyyttä, on meillä myös täysin pölvästejä (kuten Tytti Yli-Viikari) korkeissa viroissa.

Jep, Tytti on oiva esimerkki siitä että julkisilla hillotolpilla ei lähtökohtaisesti hillu neroja.

Joo, ei mikään nero ole toi Tytti.
Nyt hovioikeudessa summa nousi. Hovioikeus velvoitti hänet maksamaan vastapuolen kuluja noin 4 000 euroa.

Toisaalta kokonaiskulujen määrä pieneni hiukan, kun hovioikeus muutti päiväsakko­rangaistuksen ehdolliseksi. Käräjillä hänet siis velvoitettiin maksamaan 80 päiväsakkoa, joista hänen tuloillaan tuli maksettavaa 1 680 euroa, mutta nyt sakkorangaistus muuttuikin ehdolliseksi eikä sakkoja siis tarvitse maksaa.

Erikseen hänelle koitui maksettavaa myös rikoksen tuottamasta taloudellisesta hyödystä lentopisteisiin liittyen, mikä oli runsaat 4 500 euroa. Tämä summa ei hovioikeudessa muuttunut.

Yhteissumma näistä kaikista eristä on siis korkojen kanssa helposti lähemmäksi 100 000 euroa.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-200000965 ... t=promobox

[Raspu]

Ylipainoinen, köyhä, ruma, pienimunainen, pienituloinen, tyhmä.
Eikö tuo päde noin 90% miehistä?

[MooM]

Ylipainoinen, köyhä, ruma, pienimunainen, pienituloinen, tyhmä.
Eikö tuo päde noin 90% miehistä?

yhtä aikaa vai joku noista?