Tiedepalsta.fi

Nyt lukemaan ja äänestämään suosikkia!

1.
Pieni sana
pani parastaan
ja pöly lakkasi olemasta...

2.
Sanat ei riitä
kertomaan miten pöly
voikaan pänniä.

3.
Toiset käyttivät suuret sanat,
Minulle jäi näitä pieniä.
Seulon niitä sormissani,
Kerään kämmenelle.
Samaa juurta ne nekin ovat,
Vuorten pölyä,
Hienoksi hiertynyttä.
Pienempi kumpuhan niistä syntyy,
Ei niin terävä.
Riittää hyvin.

4.
Mies sulkee itsensä huoneeseen.
Laudoitettujen ikkunoiden
välistä ohuita viivoja
silmiä kirvelevää valoa
Viivoissa tanssii vuosia vanha pöly
joka on laskeutunut pinnoille ja
valkoisille kankaille ympäri huonetta.
Seinillä mustavalkoisia muistoja
vuosikymmenten takaa,
nurkassa piano lakanalla peitetty.
Lattialla vanhoja uutisia, sanoja,
Keskipohjanmaa-lehtiä ja Helsingin Sanomia
Mies pitää silmiään kiinni ja miettii
kunnes pölyinen valo katoaa ja pimeys
piilottaa muistot seiniltä.
Hän istuu pianon jakkaralle
nostaa valkeaa helmaa,
koskettaa koskettimia ja
näkee musiikkinsa
sävelin lukitussa hämärässä.

Minä makaan sängylläni seinän takana.
Kuuntelen, ja uneksin kaiken.
Niin surumielisiä säveliä.

Minä ihastuin nro 3. Se on ihastuttava!!

Mun ääneni menee numerolle neljä.
Ykkösessä on kiva idea mutta runona - kyllä se on nelonen.

Kolmosessa oli jokin totuuden viesti tästä maailmasta. Sopiva pituus myös.

Eivät muutkaan huonoja olleet.

"Toiset käyttivät suuret sanat,
Minulle jäi näitä pieniä.
Seulon niitä sormissani,
Kerään kämmenelle.
Samaa juurta ne nekin ovat,
Vuorten pölyä,
Hienoksi hiertynyttä.
Pienempi kumpuhan niistä syntyy,
Ei niin terävä.
Riittää hyvin."

Käytännöllistä ja sujuvaa...tätä kolmosta äänestin.

Tein joskus opettajakavereiden kanssa pyöräretken Latviaan. Reissuun kuului parinkymmenen kilometrin tietyöosuus, jonka kruunasi molemmin puolin tietä levitetty sianlanta. ”Kotipaikan” vaihdoin.
Tässäpä vanha eläkkeellelähtöjuhlaan kirjoitettu runo kilpailun ulkopuolelta.

Neljä uupunutta miestä
yhä eteenpäin kiskoo pyöräiestä
Ei voimia enää äijämölyyn
sanat uupuneet on maantien pölyyn
Yhtäkkiä hehtaareittain lietelantaa
Sen kestät, vai täytyykö ylenantaa
Keit on nää inhat ihmiskurjat,
joille kohtalo tarjoaa vain puolet nurjat
Nämä neljä poloista ihmislasta
kaik’ Mansesta, yks tarkemmin Tammelasta
Lujasti kantavat yhteistä käsitystä
Vain se voi jakaa sivistystä,
jolle loma on silkkaa kärsimystä.
Voisko utelu koskea vähempää
Eikö sianpaskaa ois löytynyt lähempää?

Hoo. Tammela ei olekaan Tampereen kaupunginosa. Pitää laittaa Pispala.

Meillä on selkeä voittaja! Onnea paljon voittajarunon, nro 3, kirjoittaneelle Teddylle.

Ykkösnolla kirjoitti: ↑21 Marras 2025, 21:26 Kolmosessa oli jokin totuuden viesti tästä maailmasta.

Kiitos kommentistasi. Se lämmitti. Itsestänikin tuntui, että sain sanottua jotain tärkeää.

Kissatäti kirjoitti: ↑22 Marras 2025, 13:44 Meillä on selkeä voittaja! Onnea paljon voittajarunon, nro 3, kirjoittaneelle Teddylle.

Kaksi ääniä saanutta -keskenään erilaista runoa- ovat mielestäni yhtä hyviä.
Wiestin arkirealistista runoa minä olisin äänestänyt, jos se olisi ehtinyt mukaan...

Mutta pienillä muutoksilla runossa nro 1 on hai(na)ku -runomitan idea. Siihen kuuluu, että ekalla rivillä on yksi, tokalla kaksi ja kolmannella kolme sanaa. Ensin teko tai huomio ja sitten toteamus ja/tai seuraus.

Esimerkiksi näin:

Voimasana
pani parastaan!
Pöly lakkasi olemasta.

Jemina kirjoitti: ↑22 Marras 2025, 16:00 Kaksi ääniä saanutta -keskenään erilaista runoa- ovat mielestäni yhtä hyviä.
Wiestin arkirealistista runoa minä olisin äänestänyt, jos se olisi ehtinyt mukaan...

Mutta pienillä muutoksilla runossa nro 1 on hai(na)ku -runomitan idea. Siihen kuuluu, että ekalla rivillä on yksi, tokalla kaksi ja kolmannella kolme sanaa. Ensin teko tai huomio ja sitten toteamus ja/tai seuraus.

Esimerkiksi näin:

Voimasana
pani parastaan!
Pöly lakkasi olemasta.

En pahemmin edes panostanut runon rustaamiseen ja ihan eka runoelma ilman päätä ja häntää...tapanani ei ole runojen kirjoittaminen ja en edes osaa moista taitoa.

marjatta1 kirjoitti: ↑22 Marras 2025, 16:18

Jemina kirjoitti: ↑22 Marras 2025, 16:00 Kaksi ääniä saanutta -keskenään erilaista runoa- ovat mielestäni yhtä hyviä.
Wiestin arkirealistista runoa minä olisin äänestänyt, jos se olisi ehtinyt mukaan...

Mutta pienillä muutoksilla runossa nro 1 on hai(na)ku -runomitan idea. Siihen kuuluu, että ekalla rivillä on yksi, tokalla kaksi ja kolmannella kolme sanaa. Ensin teko tai huomio ja sitten toteamus ja/tai seuraus.

Esimerkiksi näin:

Voimasana
pani parastaan!
Pöly lakkasi olemasta.

En pahemmin edes panostanut runon rustaamiseen ja ihan eka runoelma ilman päätä ja häntää...tapanani ei ole runojen kirjoittaminen ja en edes osaa moista taitoa.

Hyvähän tuo oli varsinkin aloitukseksi. Ei muuta kuin jatkat kirjoittamista.

Jeminakin mukaan 2 kierrokselle!

Jemina kirjoitti: ↑22 Marras 2025, 16:00 Mutta pienillä muutoksilla runossa nro 1 on hai(na)ku -runomitan idea. Siihen kuuluu, että ekalla rivillä on yksi, tokalla kaksi ja kolmannella kolme sanaa. Ensin teko tai huomio ja sitten toteamus ja/tai seuraus.

Hainaku ja haiku ovat kaksi hiukan erilaista runoa. Haiku on japanilainen, tavusidonnainen runo, jossa tavutus on kolmessa rivissä 5-7-5 tavua.
Hainaku taas on amerikkalainen sovitelma haikusta, jossa tavujen sijaan lasketaan sanoja. Siis huomattavasti helpompi kuin haiku.

Lisäämällä haikuun kaksi 7-tavuista riviä saadaan taas tanka, joka lienee se kaikkein tunnetuin japanilainen runomuoto.